Jaakko Heinimäki: Simuus ei ole sitruunasta kiinni
Viiniä voi – ainakin puristien mielestä – valmistaa ainoastaan viiniköynnös-nimisen kasvin (Vitis vinifera) hedelmistä eli viinirypäleistä. Muilla käymistuotteilla on sitten muut nimet, ja jos oikein tarkkoja ollaan, niin sellaiset käsitteet kuin marjaviini ja hedelmäviini ovat oksymoroneja eli ristiriitaisia ilmaisuja, samaan tapaan kuin ”naimisissa oleva poikamies”, ”jäätävä polte” tai ”hitaasti kiiruhtaminen”. No, kaikkia noita kolmea ilmiötä on kyllä olemassa, miksei sitten marjaviinejä ja hedelmäviinejäkin.
Ilkka Sirén: roseeviini – viinityylien Billie Eilish
Hieman yli kymmenen vuotta sitten, kun olin nuori viininörtti, eräs kaiken kokenut viiniammattilainen tokaisi minulle “roseeviini on ajan tuhlausta”. Asetelma oli vanha tuttu: roseeviini on parhaimmillaankin vain laatuviinien persoonaton sivutuote. Ellet seilaa jahdin kyydissä Välimerellä aurinkoisena kesäpäivänä, niin älä turhaan kuluta makunystyröitäsi lipittämällä roseeta. Kuinka väärässä hän olikaan.
Simon J Woolf: The world’s simplest guide to wine ageing
Brittiläis-hollantilainen viiniasiantuntija Simon J Woolf on Viinilehden nettikolumnisti. Simonin oranssiviinikirja Amber revolution – how the world learned to love orange wine valittiin vuoden 2018 viinikirjaksi.
Halla tekee tuhoa Ranskassa
Keväthalla on tuhonnut osan Ranskan viinisadosta. Kylmää vastaan taistellaan nyt monin eri keinoin. Viinintekijä Nea Berglund kertoo kolumnissaan kuulumisia Bordeaux’sta, joka on yksi pahimmin hallasta kärsineistä alueista.
Jaakko Heinimäki: Sosiaali- ja terveysviiniä
Suomalainen alkoholipolitiikka tuntuu olevan kuin suoraan Augustinuksen seksiopeista sovellettua.
Simon J Woolf: Tasting is more fun with an element of surprise
Brittiläis-hollantilainen viiniasiantuntija Simon J Woolf on Viinilehden nettikolumnisti. Simonin oranssiviinikirja Amber revolution – how the world learned to love orange wine valittiin vuoden 2018 viinikirjaksi.
Jaakko Heinimäki: Viini kuuluu pakata lasipulloihin – vai kuuluuko?
Lasia tehdään sulattamalla hiekkaa 1 500 asteen lämpötilassa. Ja kun lasia kierrätetään, se sulatetaan uudestaan. Pullojen tekeminen on siis viininvalmistuksen kuuminta hottia.
Sanna Pöyry: ”Kuinka kauan samppanja säilyy?”
Hyvä kysymys, johon ei ole tyhjentävää vastausta. Muistan, kuinka takavuosina puhuttiin, että non-vintage-samppanja pysyisi hyvänä korkeintaan vuoden tai pari. Säilyvyys riippuu tietysti vuosikerrattoman samppanjan laadusta, mutta väite lienee myös markkinointikikka, jolla meidät haluttiin saada ostamaan lisää?
Jaakko Heinimäki: Vapaaksi päässeen orjan ilomyssy
Vapautetut orjat käyttivät antiikin Roomassa punaista suippoa villapipoa merkkinä uudesta vapaasta asemastaan. Tästä fryygialaismyssyksi kutsutusta päähineestä tuli sittemmin yleinen vapauden symboli, ja esimerkiksi Argentiinan vaakunassa ja Paraguayn lipussa näkyy pipo, jota äkkinäisempi voisi luulla tonttulakiksi. Se on kuitenkin vapausmyssy, josta Ranskan vallankumouksessa tuli suorastaan koko operaation symboli.
”Punaviiniä purskuttelevat paskiaiset” – eli hyväksikäyttövyyhti yhdysvaltalaisessa The Court of Master Sommeliers -järjestössä
Yhdysvaltain sommelier-piireissä on kuohunut lokakuusta saakka, kun arvostetun The Court of Master Sommelier -järjestön piiristä paljastui laaja hyväksikäyttövyyhti. Osa sommeliereista on sitä mieltä, että järjestön maine on tahrattu pysyvästi.
Saku Tuominen: Eiköhän tämä tästä
Kuten todennäköisesti jokainen suomalainen tietää, vuosi 2020 on ollut ravintoloille haastava. Me ravintola-alan ihmiset voimme suhtautua tähän joko jatkamalla valittamista hamaan tulevaisuuteen tai yrittämällä hyväksyä tilanne ja keskittyä hyvään. Entä jos kokeilisimme vaihteeksi jälkimmäistä? Tässä hengessä kymmenen positiivista huomiota ravintolaelämästä myrskyn keskellä.
Simon J Woolf: Joys of the unexamined terroir
Brittiläis-hollantilainen viiniasiantuntija Simon J Woolf on Viinilehden nettikolumnisti. Simonin oranssiviinikirja Amber revolution – how the world learned to love orange wine valittiin vuoden 2018 viinikirjaksi.
Sanna Pöyry: Pullon koolla on väliä
Totta. Jokainen kunnon kuplafiili tietää, että puolikas pullo (demi-bouteille) tai varsinkaan vajaan parin desilitran piccolo ei tuo samppanjan vivahteita parhaalla tavalla esiin. Etenkin piccoloissa juoman laatu on heikompi, sillä viini ei käy samppanjaksi pikkupulloissa, vaan ne täytetään isommista pulloista. Pienissä pulloissa samppanja tuppaa myös hapettumaan nopeammin.