Kolumnit

Sanna Pöyry: Pullon koolla on väliä

07.11.2020 Sanna Pöyry

Totta. Jokainen kunnon kuplafiili tietää, että puolikas pullo (demi-bouteille) tai varsinkaan vajaan parin desilitran piccolo ei tuo samppanjan vivahteita parhaalla tavalla esiin. Etenkin piccoloissa juoman laatu on heikompi, sillä viini ei käy samppanjaksi pikkupulloissa, vaan ne täytetään isommista pulloista. Pienissä pulloissa samppanja tuppaa myös hapettumaan nopeammin.

Mutta ainakin yhden hengen talouksista – joita pääkaupunkiseudullan jo puolet ruokakunnista – löytyy puolikkaan ystäviä. Myös edesmenneen kesän piknikeillä demi-bouteille osoittautui oivaksi valinnaksi, kun kantamista oli paljon ja pikkuseurueen mielihalu oli lasilinen tai kaksi. Puolikkaassa pullossa viini ei myöskään ehtinyt lämmetä, sillä samppanjasukka ei viilennyslupauksistaan huolimatta pidä 0,75 litran pulloa kivassa lämpötilassa kovinkaan pitkään.

Totuuden nimissä on silti sanottava, että samppanjoita hankkiessani tartun harvoin puolikkaisiin, vaikka Alkostakin niitä löytyykin jo 30 eri vaihtoehtoa. Niistä makuuni istuu parhaiten Auben alueen pioneerin, Drappierin, saignée-menetelmällä valmistettu roseesamppanja.

Jos eteen tulee tilaisuus, jossa voi vertailla samaa viiniä useammassa pullokoossa, älä jätä sitä käyttämättä! Sellainen myös osoitti minulle, ettei demi-bouteille välttämättä jää jälkeen täyskokoisesta pullosta.

Koronaviruksen torpedoitua kevään tastingtilaisuudet nostivat Instagram-välitteiset viinipruuvit pian päätään. Maalis-huhtikuussa perjantai-iltojen kohokohta oli Master of Wine Essi Avellanin ja lontoolaisen kuplahullun Nick Bakerin samppanjalive, jossa maisteltiin viikkoteeman mukaisia kuplivia herkkuja.

Mieleenjäävin live oli Taittinger-lähetys, jossa vertailtiin talon non-vintage-samppanjaa, Taittinger Brut Réserveä, kolmesta pullokoosta: puolikkaasta, nollaseiskavitosesta ja magnumista. Koska en halunnut esioletusteni (lievän demi-bouteille-vastaisuuden) vaikuttavan havaintoihini, päätin maistaa viinit sokkona. Kaadoin samppanjat laseihin, merkkasin pullokoon kirjaimella lasin pohjaan ja sotkin järjestyksen useampaan kertaan.

Pruuvin päätteeksi tarkistin lasit ja tulos yllätti. Demi-bouteille nousi arvioissani 0,75- litraisen rinnalle – ja tietyillä ulottuvuuksilla, kuten tuoksun viehkeydessä, jopa ohi. Myös maun harmonisuus viehätti. Vain happojen freesiydessä ja jälkimaun intensiteetissä pikkuinen jäi normikokoisen varjoon. Vertailuasetelma oli reilu, koska molemmat perustuivat syksyn 2016 satoon.

Magnum oli aivan omaa luokkaansa, mutta se tuskin yllätti ketään. 1,5 litran pullossa samppanja maistuu miltei poikkeuksetta hienostuneemmalta ja raikkaammalta, sillä pullossa on vähemmän happea suhteessa nesteen määrään, ja viinin toinen käyminen samppanjaksi on kestänyt magnumissa pidempään. ”Magget” myös kehittyvät suotuisammin, minkä vuoksi etenkin kellaroinnista pitävät samppanjanystävät päätyvät mielellään niihin.

Mutta hinta- ja terveystietoisille kuluttajille sekä niille, jotka ottavat ensi askeliaan samppanjamaailmassa, puolikas pullo saattaa madaltaa kynnystä ostaa samppanjaa. Muistan itsekin ostaneeni 2000-luvun alkupuolella pariinkin otteeseen Krug Grande Cuvéeta puolikkaassa, koska kokonaisen hinta kirpaisi opiskelijaa.

Myös sunnuntaiaamujen sulostuttajina puolikkailla on paikkansa. Lasillinen, puolitoista ja kuohkea omeletti. Lopun samppanjasta voi säästää vaikka arkiviikon ruoanlaittoa säväyttämään. Itse uskon vakaasti, että kuohkein risotto syntyy pienestä samppanjalisäyksestä.

Vastaavia artikkeleita

Sanna Pöyry: ”Kuinka kauan samppanja säilyy?”

11.01.2021 Sanna Pöyry

Pikkupullo pelastaa arjen ja säästää hävikkiä

02.11.2020 Viinilehden toimitus

Sanna Pöyry: Mainettaan parempi Meunier

11.03.2019 Sanna Pöyry