Miksei viini ole kulttuuria?

Mika Vanne

Viranomaisia kiinnostaa vain juomisen määrä.

Sikke Sumari kirjoitti HS:n yleisönosastolla (HS 7.1.) gastronomian arvostamisesta osana kulttuuria. Ruoka-aineiden ja kokkaustaitojen hienouksia ei koulussa opeteta. Einesmaksalaatikon myyntiluvut kertovat totuuden.

Viinikulttuurin kanssa on vielä huonommin. Se kielletään kokonaan.

Olen joskus miettinyt viinikurssin pitämistä lukiolaisille. Ajatus kuitenkin hävisi nopeasti sen jälkeen kun ehdotin ensin vanhempien viini-illan pitämistä koululla. Alkoholi on kuulemma sen sortin myrkky ettei sitä sopinut edes iltaisin maistella koulun tiloissa.

Ulkomailla on olen törmännyt opettajaan joka piti viinikursseja 15-vuotiaille. Viinejä vain haistettiin. Ranskassa pienet koululaiset vierailevat viinitiloilla kuulemassa oman maan kulttuurista. Mitenhän Koskenkorvalla?

Juomakulttuurista keskusteltiin myös Aamulehdessä (AL 10.1.). Lehti esitti kymmenen väitettä suomalaisesta alkoholipolitiikasta Tolkku-yhteisön Cyde Hyttiselle ja STM:n Ismo Tuomiselle.

Yksi väite koski suomalaisen ja keskieurooppalaisen alkoholikulttuurin eroa. Hyttinen toteaa, että kaikki olisi toisin, jos emme olisi luoneet alkoholin ympärille mystifioitua gloriaa.

Tuominen sanoo, että kulttuurit ovat varmasti erilaiset. Kulttuurin muuttamista Tuominen pitää ehkä mahdollisena. Hänen ensimmäinen kulttuurinen kysymyksensä on: ”Haluammeko kansakuntana juoda enemmän tai vähemmän?”.

Tässä on suomalaisen alkoholi- ja miksei myös ruokakulttuurin perusta. Viranomainen on kiinnostunut ’juomisen’ (joka muuten on ihmisen elinehto) ja syömisen määrästä. Sillä mitä ja miten juodaan tai syödään ei ole väliä.

Tuominen kiteyttää sen loistavasti. ”Alkoholipolitiikan tarkoitus ei ole sivistää meitä hienoilla viineillä tai suojella halvoilta bulkkiviineiltä”. Just.

Kulttuuri, joka vähentäisi Tuomisen tarkoittamaa ongelmajuomista heitetään roskakoriin ja keskitytään määrän vahtimiseen ja rajoittamiseen. Ja kun riittävästi kielletään, niin kaikki tietävät miten käy: Kielletty hedelmä houkuttaa. Ja byrokraatti pysyy leivässä.

Hyttisen mukaan olemme jo siirtymässä elämysyhteiskuntaan ja maistelukulttuuriin. ”Ruokakulttuuri on jo nousussa. Miksi taantuisimme juomakulttuurin kanssa?”

Hyvä kysymys. Onko ministeriö eri mieltä?

Mainos, sisältö jatkuu alla

  • Yksi kommentti artikkeliin ”Miksei viini ole kulttuuria?

    1. Elämä Suomessa ei ole helppoa meille, jotka olemme asuneet ulkomailla ja tottuneet itse pitämään huolta asioistamme ilman yhteiskunnan holhoamista ja jatkuu manipulointia yhden totuuden politiikan taakse. Minusta on vaikeaa ymmärtää esimerkiksi sitä, että minua rangaistaan sellaisten ihmisten teoista, joita en edes tunne. Enkä edes halua tuntea. Kuitenkin niiden ihmisten vuoksi joudun Suomessa maksamaan alkoholistani moninkertaisen hinnan verrattuna siihen, mitä olen muualla tottunut siitä maksamaan. Vastaavaa kollektiivistä rangaistusta käytettiin armeijassa, mutta siviilielämään se sopii todella huonosti. Varsinkin, kun syyllisillä ja rangaistavilla ei ole mitään yhteyttä toisiinsa. Jos jotkut rötväävät päivät pääksytysten oluen ja väkevien kanssa niin mistä ihmeestä voi löytyä syy rangaista meitä, joille hyvä viini on päivittäinen ruokajuoma tai sivistyneesti nautittu nautintoaine? Terveydenhuollon kustannuksia käytetään keppihevosena perysteltaessa nykyisiä käytäntöjä. Poistamalla alkoholin aiheuttamat terveysongelmat korvattavien sairauksien listalta säästytään niiltä kuluilta. Ja ne kohdentuvat sinne, minne kuuluvatkin. Keinoja on päästä ulos nykyisistä käytännöistä, kun on vain uskallusta.

    Kommentoi

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Nostot

84,90€

Tule mukaan ja nauti!

Tilaa lehti ja liity mukaan Viini-lehden kasvavaan tilaajajoukkoon.

Saat vuosikerran kestotilauksena hintaan 84,90 €. Vuosikerta sisältää 9 lehteä ja lisäetuna 2 erikoisteemanumeroa sekä Viinistä viiniin -vuosikirjan. Lisäetujen arvo on yhteensä 45,70 €.

Tilaa tästä