Etämyynti Suomessa – 25 vuotta puolesta ja vastaan

Kolumni

Etämyynnistä on kohta kiistelty, väitelty ja käyty oikeutta lähes 25 vuotta. Lain sisältö ei ole tänä aikana muuttunut, mutta samanaikaisesti sitä on pidetty sekä laillisena että laittomana. Käytännössä etämyynti on nyt sallittua: verottaja vastaanottaa verot ja tulli päästää paketit Suomeen. Samalla kuitenkin virkamiehet ja poliitikot ovat onnistuneet hämärtämään asian lainmukaisuutta ja tilanne on monille kuluttajille vähintäänkin epäselvä.

Asian tahallinen hämärtäminen on jo itsessään kyseenalaista ja mahdollisesti EU:n oikeuden vastaista. Mikäli korkeat virkamiehet tai ministerit sanovat jonkin olevan laitonta, sillä on vaikutusta kuluttajien mielikuviin ja käyttäytymiseen, vaikka puheissa ei olisikaan perää. Kun sanoilla on kilpailua ja kauppaa rajoittavia seurauksia, voidaan kysyä, onko valtaa väärinkäytetty ja markkinoita yritetty vääristää?

Tekee mieli kysyä myös, miksi tähän tilanteeseen on ajauduttu? Tai olisiko mielekkäämpää kysyä ensin mitä jos? Mitä jos etämyynnin pelisäännöt kirjattaisiin EU:n direktiivien mukaisiksi? Niin, että etämyynnissä myyjä maksaa verot ja etäostoissa kuluttaja. Voidaan sinne kirjata myös ehto veroedustajasta, jotta valvonta helpottuisi. Jos näin tehtäisiin, olisiko Suomessa enemmän alkoholismia? Olisiko etämyynti kansanterveyttä vaarantava asia? Vaikea uskoa kumpaakaan, eikä näin kehtaa väittää edes etämyynnin vastustajat.

Kun syyt eivät ole kansanterveydessä, niiden on oltava muualla. Ei vuosikymmenien kamppailua käytäisi ilman panoksia. Kysymys lienee vain Alkon suojelusta. Ei etäkauppa Alkoa kaada, mutta arvaamattoman ja jopa vääjäämättömän ketjureaktion se laittaisi aluilleen. Kysymys onkin mitä tapahtuu Alkolle, jos etämyynti olisi selkeästi laissa sallittua?

Vastaus saattaa löytyä vastustajien omista puheista. Tällä hetkellä etämyynnin vastustajat sanovat puolustavansa kotimaisia toimijoita, sillä etämyynti antaisi etua ulkomaisille toimijoille. Väitettä on vaikea kumota, mutta väitteen tekijän motiivia kannattaa pohtia.

Etämyyntiä vastustavat äänekkäimmin keskustapuolue sekä sosiaali- ja terveysministeriön päättävät virkamiehet. Molemmat ovat jarruttaneet tai yrittäneet estää liberalisoivaa alkoholipolitiikkaa joka käänteessä. Virkamieskunta tuntuu vastustavan kaikkea alkoholiin liittyvää, keskusta taas on valmis antamaan myönnytyksiä, mikäli se hyödyttää kotimaisia ohranviljelijöitä. Keskusta sekä STM ovat pääosin vastustaneet sellaista politiikkaa, mikä helpottaisi kotimaisia toimijoita. Miksi nyt on herännyt huoli kotimaisista yrittäjistä?

Etämyynnin selkeä salliminen antaisi kilpailuedun ulkomaisille toimijoille ja mikäli epäilys sen laillisuudesta poistettaisiin, ei kestäisi kauan, kun kotimainen kauppa haastaisi koko järjestelyn.

Entä sitten Alkon asema Suomessa? Jos kerran Ruotsissa etämyynti ja monopoli toimivat sujuvasti rinnakkain, miksei Suomessakin? Alkon asema ei ole niin vakaa kuin voisi ymmärtää. Alkon osuus Suomen alkoholimyynnistä on alle kolmannes ja laskemaan päin, kun taas Ruotsissa monopolin osuus on yli 60 prosenttia alkoholin myynnistä. Monopolin markkina-asema alkaa Suomessa lähestyä rajaa, jolloin sen koko olemassaolo voidaan kyseenalaistaa. Miten viinakauppa, joka myy vain murto-osan nautitusta alkoholista, voi vaikuttaa kansanterveyteen? Voiko sitä kutsua edes monopoliksi? Suomessa Keskolla ja S-ryhmällä molemmilla on suurempi osuus vähittäiskaupassa kuin Alkolla alkoholikaupassa ja koko vähittäiskaupan osuus alkoholimyynnistä ylittää jo viidenneksellä Alkon kokonaismyynnin.

Oikeustaistelua, jossa Alkon kyky turvata kansanterveyttä kyseenalaistetaan, ei haluta käydä Suomessa eikä varsinkaan Euroopassa. Kotimaisten toimijoiden intressejä ollaan valmiita puolustamaan nyt, sillä kohta kotijoukot saattavat kääntyä monopolia vastaan.

Alkolaiset poliitikot sekä virkamiehet tietävät, että hyökkäyksestä on pidettävä kiinni, sillä puolustustaistelu on vaikeampi voittaa ja siinä on mahdollista menettää monopoli yhdellä kertaa.


Lue myös Samuli Pasasen artikkeli etämyynnin historista.

Mainos, sisältö jatkuu alla

Nostot

89,90€

Tule mukaan ja nauti!

Tilaa lehti ja liity mukaan Viini-lehden kasvavaan tilaajajoukkoon.

Saat vuosikerran kestotilauksena hintaan 89,90 €. Vuosikerta sisältää 10 runsasta lehteä sekä kestotilaajan etuna Viinistä viiniin -vuosikirjan (avo 19,90 €). Kirjalahja toimitetaan kestotilaajille painotuoreena lokakuun lehden mukana.

Tilaa tästä