Ihmiset

Suomalaiset viinintekijät maailmalla: Toni Immanen – viinintekijä Pfalzista

16.06.2021 Viinilehden toimitus

Miten Suomesta päädytään viinintekijäksi tai -tuottajaksi maailmalle? Montaa reittiä! Me kysyimme kymmeneltä suomalaiselta viinialan ammattilaiselta, mikä sai heidät lähtemään maailmalle viinin perässä. Toni Immanen Pfalzista on yksi heistä.

Tila, jolla teet töitä?

”Viljelemäni palsta sijaitsee Pfalzissa, Saksan ja Ranskan rajalla. Tarhan sijainti on melkoinen kuriositeetti gloobalin viinilainsäädännön näkökulmasta, sillä se on itse asiassa muutaman sata metriä Ranskan puolella, vaikka kyseessä on saksalainen viini. Toisen maailmansodan jälkeen nämä Saksalle kuuluvat tarhat jäivät Ranskan puolelle. Viinini teenFriedrich Beckerin tilalla, jonne on tarhalta matkaa noin 400 metriä. Kellari sijaitsee Schweigen-Rechtenbachin kylässä, josta on kivenheitto Ranskan puolelle Wissembourgiin.”

Kuinka kauan olet työskennellyt viinin parissa?

”2000-luvun alusta. Päätyöni on maahantuonti, perustin Viinitien vuonna 2003. Ensimmäisen oman viinini tein vuonna 2012.”

Oletko opiskellut viinintekoa tai muuta viineihin liittyvää?

”Suurin osa opinnoista on tapahtunut työn ohessa. Viinintekofilosofiani on melko yksinkertainen: panostan tarhatyöskentelyyn, jolloin itse vinifiointiprosessi voi olla melko suoraviivainen. Viinintekoon liittyvissä asioissa konsultoin tuttuja tuottajia.”

Mitä lajikkeita viljelet ja millaisia viinejä teet?

”Viljelen Rieslingiä. Tarhani köynnökset ovat noin 45 vuoden ikäisiä, ja pyrin tekemään kunakin vuonna näiden vanhojen köynnösten rypäleistä viinin, joka heijastaisi vuosikertansa erityispiirteitä hyvin. En ole sitoutunut mihinkään yksittäiseen tyyliin, kuten kuivan rieslingin tekoon, vaan viileämpinä ja korkeampihappoisina vuosina jätän viinin enemmän jäännössokeria tasapainottamaan kokonaisuutta. Olen kokeillut – kasvukauden olosuhteiden sallimissa puitteissa – esimerkiksi hiivasakkakypsytyksen pidentämistä ja pidempää kuorimaseraatiota. Tavoitteenani on tehdä viiniä, joka heijastaisi tarkasti maantieteellistä kasvupaikkaansa.”

Miten alun perin innostuit viineistä?

”Hyvä kysymys! En taida osata antaa täsmällistä vastausta, mutta yliopisto-opintojeni alkupuolella perustimme opiskelukavereidemme kanssa Vaasan yliopistoon viinikerhon, Etiketti ry:n. Innostus kasvoi ja myöhemmin tein kolme vuotta osa-aikatöitä Ravintola Vian Enoteca-viinibaarissa silloisen päätoimeni, Verohallituksen ylitarkastajan, tehtävien lomassa.”

Miten ajatuksesi ovat muuttuneet viininteosta ja viineistä kokemuksen myötä?

”Aina tarvitaan joitain rajoja rikkovia kokeiluja, mutta itse olen alkanut arvostaa klassisia tyylejä entistä enemmän. Uskon, että klassikot ovat syystä klassikoita, eivätkä ne mene koskaan pois muodista. Viinintekoon liittyvä filosofiani on pysynyt samana: uskon laadukkaaseen raaka-aineeseen ja sitä seuraavaan minimaaliseen interventioon viininvalmistuksessa. Haluan tehdä viinejä, jotka kestävät kypsytystä niin pitkään, että voin tarjota niitä joskus lapsilleni heidän ehtiessään aikuisikään.”

Suurin oivalluksesi viininteossa?

”Laadukkaan raaka-aineen merkitystä ei voi ylikorostaa. Koen edelleen fermentaation olevan ns. maaginen vaihe, jonka kulkua on hankala täysin ennustaa. Onnistuminen vaatii jatkuvaa tarkkailua, maistamista ja toimenpiteisiin ryhtymisen, jotta laadullisiin tavoitteisiin voidaan päästä. Vaikka puhunkin minimi-interventiosta mielelläni, se ei tarkoita, että käymisen yhteydessä asioiden annettaisiin vain olla. Jokainen vuosikerta on omanlaisensa, ja lopulta viininteossa pitää luottaa omaan intuitioon.”

Mikä on parasta ammatissasi?

”Rakastan ammattiani viinin maahantuojana. Tukkurina toimiminen avartaa myös näkemystäni viinintekijänä, sillä ammatti mahdollistaa todella laajan tarttumapinnan globaaliin viinituotantoon. Lopulta työn suola ovat omat kollegat ja viinien takana olevat ihmiset. Huippuviinien parissa työskenteleviä ihmisiä vaikuttaa yhdistävän rakkaus hyvään elämään, juomaan ja ruokaan, avaralla elämänkatsomusfilosofialla maustettuna.”

Missä toivoisit olevasi viiden vuoden kuluttua?

”Suurella intohimolla varustettujen ihmisten ympäröimänä ja toteuttamassa edelleen missiotamme paremman viinikulttuuriin kehittämiseksi Suomessa. Koen olevani äärettömän onnekas, koska olen päässyt toteuttamaan omia unelmiani työni kautta. Haluan silti jatkaa kehittymistä ja kasvamista sekä viinintekijänä, että parempana ihmisenä.”

Mitä haluaisit vielä saavuttaa viinin parissa?

”En usko, että on yhtä sellaista yksittäistä tavoitetta, joka vielä tulisi saavuttaa. Lopulta matka on tärkein, eikä välttämättä itse päämäärä. Pidän olennaisimpana, että voin jatkaa matkaa ja kehittymistä tämän työn parissa.”

Mitä viiniä kaadat itsellesi mieluiten? Lempirypäleesi?

”Aivan liian rajaava kysymys! Rakastan mm. Galiciasta tulevia albariñoja. Riesling taas on kasvupaikkaansa upeasta heijastava lajike, jonka tyylikirjosta löytyy sopiva viini kaikkiin gastronomisiin käyttötarkoituksiin. Myös saksalaiset ja ranskalaiset pinot noirit ovat lähellä sydäntäni. Enkä myöskään halua ajatella maailmaa ilman samppanjaa ja muita huippukuohuviinejä.”

Jos olisit itse viinityyli tai lajike, mikä olisit?

”Kypsynyt riesling, joka on jo kehittynyt moniulotteisemmaksi ja nautittavaksi, mutta jolla on vielä runsaasti hyvää kypsytyspotentiaalia edessä.”

Lue lisää

Call your X-Bergs – kasvomaski-vapaa makumatka Saksan viinialueille!

Kaupallinen yhteistyö

19.07.2021 Viinilehden toimitus

Lähde länteen! Länsi-Suomi on kotimaanmatkailun mekka

21.06.2021 Kalle Kirstilä + kuvat Robert Seger

Suomalaiset viinintekijät maailmalla: Nea Berglund – perhetila Bordeaux’ssa

16.06.2021 Viinilehden toimitus