Sama viini saattaa maistua erilaiselta kahdesta eri viinilasista nautittuna. Mistä se johtuu ja millaisesta lasista viini ”pitäisi” juoda?

Hyppää mukaan matkalle Kreikan viinialueiden sydämeen ja tärkeimpien rypäleiden pariin.

Vaikka etiketti olisi sama, hanapakkauksessa on eri viiniä kuin lasipullossa. Näin moni väittää. Mutta onko sitten niin?

Varhaisperuna, uusi peruna, neitsytperuna – rakastetulla herkulla on monta nimeä. Moni syö uudet perunat pelkän voin kanssa, mutta kokeile myös grillaamista. Tai tee uusista perunoista muiden kesäkasvisten kanssa muhkea salaatti.

Roseeviinit ovat suositumpia kuin koskaan ennen. Roseeviinejä on kuitenkin useita eri tyylejä, näin erotat ne toisistaan.

Kuumassa ja kuivassa pärjäävä Cinsault viihtyy osana sekoituksia ja ryhdittää monia roseeviinejä. Puhtaat lajikeviinit ovat kuitenkin Cinsault-rypäleestä harvinaisia.

Tuomas Meriluoto ei ole ensimmäinen, jonka lasissa sekoittuivat vahingossa valko- ja punaviini. Hän on kuitenkin ensimmäinen, joka keksi ja kaupallisti uuden rieslingrosee-viinityylin.

Aromaattisesta Muscat-rypäleestä on nyt tarjolla maukkaita kuivia valkoviinejä ja laadukkaita naturalviinejä. Muscatit sopivat erityisen hyvin kevään parsasesonkiin sekä kevyille kala- ja äyriäisruoille.

Runsassatoinen Trebbiano Toscano on yksi maailman yleisimmistä valkoisista rypäleistä. Tylsänä pidetty italialaisperäinen lajike loistaa tisleissä. Ranskassa se tunnetaan konjakkirypäle Ugni blancina.

Alvarinho tai Albariño on keskihapokas ja kohtalaisen aromaattinen lajike Iberian niemimaalta. Moni tarha on edelleen istutettu perinteiseen pergola-tyyliin kivitolppien varaan köynnöskatokseksi.

Vuosikymmenen suosituimpia viinitrendejä ovat olleet prosecco ja roseeviinit. Nyt suosikit ovat yhdistyneet roseeproseccoksi.

Silvaner on vanha eurooppalainen lajike, joka tunnetaan huonosti. Viiniharrastajat himoitsevat siitä tehtyjä kuivia, hapokkaita ja intensiivisiä viinejä Frankenin alueelta Saksasta. Muille sitä on juotettu osana vanhaa kunnon Libistä.

Tokaji-viinit ovat Unkarin tunnetuimpia kansallisaarteita. Omintakeiset viinit sopivat erinomaisesti jälkiruoaksi tai aperitiiviksi, mutta ne ovat myös ruokapöydän moniottelijoita ja sopivat myös suolaisille ruoille. Rypälelajike ja makeusaste määrittelevät viinin käyttötarkoituksen.