Pronssikautiselle hautakukkulalle kapuaminen nostaa sopivasti sykettä. Sjellannin länsirannikolla sijaitsevan vakioulkoilureitin varrella näkee pyökkimetsiä, niittylaitumia – ja viiniköynnösrivistöjä.

On hämmentävää, kuinka nopeasti silmä tottuu seutua tilkuttaviin viiniviljelmiin. Yhtä luontevalta tuntuu kipaista lähitilalle uuden vuosikerran maistajaisiin. Tarjolla on myös sadonkorjuutöitä.

Ilmastonmuutos näkyy Tanskassa rankkasateiden varalle rakennettavina lisäviemäreinä, kesien kuivuutena ja merenpinnan nousuun varautumisena, mutta myös ilmaston lämpenemisenä ja pidentyneenä kasvukautena. Täällä Vejrhøj’n moreeniharjun rinteillä saattaa hyvinkin kypsyä eurooppalaisen viinintuotannon tulevaisuus.

Tilalliset Nina ja Nils Fink istuttivat Vejrhøj Vingårdin ensimmäiset viiniköynnökset vuonna 2011. Nyt kolmen hehtaarin luomutilalla kasvaa noin 10 000 köynnöstä. Viime vuonna luomutila tuotti 20 000 pulloa viiniä.

Tanska on viinimaana vielä lilliputti. Se peesaa Britanniaa, sillä ennusteiden mukaan Tanskan ja muun eteläisen Skandinavian ilmasto on vuonna 2050 ihanteellinen viininviljelylle.

Kehitys on ollut nopeaa. EU salli kaupallisen viininviljelyn Tanskassa vuonna 2000. Nyt Tanskassa on noin sata kaupallista viinintuotantoa harjoittavaa tilaa. Vuonna 2018 jyllantilaisen Skærsøgaardin Dons-kuohuviini sai ensimmäisenä tanskalaisviininä EU:n alkuperämerkinnän.

Vejrhøj’n valkoviinit ja roseet ovat malliesimerkkejä pohjoismaisesta viinityylistä. Ne ovat raikkaita, hapokkaita, aromaattisia ja kevyitä. Mieleen tulevat Uuden-Seelannin sauvignon blancit ja Itävallan grüner veltlinerit. Tanskassa viljellään esimerkiksi Solarista, Muscarista ja Johannitteria, mutta viljelijät kokeilevat innokkaasti eri lajikkeita. Pohjoismainen ilmasto vaatii köynnöksiltä sitkeyttä.

Tanskalaisviinit maistuvat äyriäisten, kalojen ja kasvisten eli pohjoismaisen keittiön kevyiden herkkujen kanssa. Tuntuu luontevalta juoda lähiviinejä lähiruokien kanssa. Niinhän vanhoissa viinimaissakin tehdään.

Viinimaaksi Tanskaa avittaa huikea testimarkkina: Kööpenhamina on yksi maailman kiinnostavimmista ruoka- ja viinikaupungeista. Naturalviineissä se on maailman kärkeä.

Kokeilunhaluisten ja laatutietoisten tanskalaiskuluttajien lisäksi Kööpenhamina vetää ruoasta kiinnostuneita matkailijoita. Ruoka- ja juoma-alan ammattilaiset hakeutuvat kaupunkiin töihin. Etniset keittiöt, pohjoismaiset raaka-aineet ja kaiken maailman viinit ovat sekoittuneet nautiskelijan paratiisiksi.

Taso on kova. Viime vuonna San Pellegrinon maailman 50 parhaan ravintolan listan ykkösenä komeili kaksi kööpenhaminalaisravintolaa: Noma ja eleganssistaan tunnettu Geranium. Sen 151-sivuisella viinilistalla on mukana Vejrhøj’n kolme valkoviiniä ja yksi rosee. Mitä loistavaa tanskalaisviinien brändäystä!

Hämmentävän kokeilunhaluiseen tanskalaiseen maatalouteen on kasvanut ekosysteemi, jossa viininviljelyn kaltaisilla untuvikkoaloilla on tilaa itää ja versoa.

Startup-yritysten kaarelle sijoitettuna viinitilat ovat tyypillisesti esisiemenvaiheessa eli omistajat ovat saaneet yrityksen toiminnan pyörimään jotakuinkin kannattavasti.

Varsinainen siemenvaihe eli ensimmäisten ulkopuolisten rahoittajien osallistuminen ei ole enää kaukana. Maakauppoja tehdään jo tulevaisuuden viljelmien varalta.

Kasvualaksi viininviljelyä siivittää Tanskan jättimäisen maatalouden vienti- ja rahoitusosaaminen. Viinistä ei tule sianlihan tai meijerialan kaltaista volyymituotetta, mutta tanskalaisten myynti- ja markkinointivimman tuntien maailmalla nautittaneen kohta tanskalaisia premiumviinejä, eikä niitä myydä halvalla. Tanskalaisviinejä on jo alkanut näkyä viinikilpailujen palkintolistoilla.