Makuelämyksiä alkuperäislajikkeista
Matkailijalle paikalliset rypälelajikkeet kertovat alueensa viinikulttuurista ja usein toimivat parhaiten, kun ruokapöytään on katettu alueen erikoisuuksia. Siksi kyläviinit ovat aina maistamisen arvoisia, ja monta kertaa myös yllättävän hyviä!
Vaikka kokonaisuutena Fruška Goran nuorta viinibuumia leimaa innokkaan kokeilunhalun synnyttämä epätasainen laatu, tarjolla on jo paljon mielenkiintoista ja odotukset aluetta kohtaan ovat korkealla. Kun tarkkaan maistelee, viineistä voi löytää mineraalisia piirteitä, jotka syntyvät vulkaanisen maaperän, kalkkikiven ja saven kerrostumista. Ryhdikkäät hapot ja alueelle ominainen pippuriin vivahtava jälkimaku viimeistään palkitsevat uusia viinikokemuksia kaipaavan tutkimusmatkailijan.
Serbian tärkeimmät kotoperäiset rypäleet ovat valkoinen Tamjanika ja punainen Prokupac. Viinintekijät ovat löytäneet ne uudelleen, ja varsin laadukasta lasiin kaadettavaa alkaa olla tarjolla. Huipputuottajien viinejä pääsee helpoimmin maistelemaan Belgradin viinikaupoissa ja -baareissa.
Serbian rypälelajikkeet
Tamjanika on Muscatin lähisukulainenja se tuottaa aromaattisia viinejä, joista löytyy tyypillisesti trooppista hedelmäisyyttä ja mausteisia ja kukkaisia aromeja, kuten seljankukkaa, kanelia ja basilikaa.
Smederevka on vanha valkoinen lajike, jota kasvatetaan varsinkin Smederevon alueella Belgradin kaakkoispuolella. Sen viljelyn uskotaan alkaneen Tonavan rannalla jo roomalaisaikana.
Prokupac on parhaillaan kokemassa uutta tulemista. Siitä syntyy tummia, tuhteja punaviinejä, joissa on rypäleen sisältämän runsaan sokerin vuoksi usein korkea alkoholipitoisuus. Viineissä voi tyypillisesti maistaa kypsän mansikan ja ruusunlehtien aromeja. Rypäleestä tehdään usein myös intensiivistä roseeta.
Probus on suhteellisen uusi punainen lajike, se risteytettiin 90-luvulla Jugoslaviassa Kadarkasta ja Cabernet Sauvignonista. Tuloksena syntyi harmonisia, tumman hedelmäisiä punaviinejä tuottava rypäle, jota nyt viljellään varsinkin Fruska Goralla Serbian pohjoisosassa. Rypäle on saanut nimensä samalla seudulla syntyneen ja alueen viininviljelyn alullepanijana pidetyn keisari Marcus Aurelius Probuksen mukaan.
