Vahvat oluet tulisi saada kauppoihin. Pienpanimoille pitäisi antaa suoramyyntioikeus.
Tässä kaksi Eduskunnan olutseuran ajamaa tavoitetta suunnitteilla olevaan alkoholilain kokonaisuudistukseen.
”Ymmärrämme myös uudistuksiin liitetyt huolet, joten vahvempia oluita voisi puolestamme verottaa hieman miedompia enemmän”, puheenjohtaja, kansanedustaja Touko Aalto (vihr) kertoi seuran näkemyksistä. Eduskunnan olutseura järjesti aiheesta keskustelutilaisuuden torstaina 25.2. Panimoravintola Bruuverissa Helsingissä.
Muutoksia on odotettu pitkään. Olutliiton puheenjohtajan Heikki Kähkösen mukaan nykyinen laki on peräisin ajalta, jolloin ”isä öljylampun osti” eli se pohjaa vuonna 1915 säädettyyn mallasjuomalakiin.
”Suomalaiselle kuluttajalle tulisi taata oikeus olutnautintoihin asuinpaikkaan katsomatta. Uudistusten myötä saisimme nauttia oluestamme Suomessa samaan tapaan kuin muissakin EU-maissa”, Kähkönen luonnehtii.
Normit purkuun – mutta mistä puretaan?
Illan aikana oltiin lähes yksimielisiä siitä, että nykyisiä normeja tulee purkaa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Esa Österberg tosin totesi, että sosiaalinen media antaa tilanteesta väärän kuvan.
”Suomalaisista 10 prosenttia kiristäisi lakia. Kaikkien kansalaisten mielipiteet tulee huomioida”, Österberg painotti.
Se, mistä puretaan ja miten paljon, jakoi enemmän mielipiteitä.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ryhmäpäällikkö Kari Kunnas esitti huolensa ravintoloiden ja baarien aukioloaikojen pidentämisen aiheuttamista seurauksista. Mielikuvamainonta tulisi hänen mukaansa kieltää, mutta samalla voitaisiin luopua viimeksi tehdyistä mainonnanrajoitteista kuten ulkomainonnan kiellosta.
Panimoliittoa edustanut Sinebrychoffin viestintä- ja lakiasiainjohtaja Marja-Liisa Weckström huomautti, että mielikuvamainonnan kielto suuntaisi mainonnan painopisteen hintaan. Weckström toivoi myös kaupoissa myytävän oluen alkoholirajan nostoa. Samaa peräänkuulutti Heikki Kähkönen: ”Kuluttajan tulisi saada ostaa oluensa sieltä, mistä sen kätevimmin saa.”
EU:n pelko jarruttaa vapauttamista
Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mika Tuhkanen huomautti, että pienpanimoille on yritetty saada ulosmyyntioikeutta jo parikymmentä vuotta. Tuhkanen antoi illan aikana lupauksen, että hän istuu tarvittaessa Eduskuntalon portailla nälkälakossa niin kauan, että ulosmyyntioikeus myönnetään.
THL:n Esa Österbergin ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtajan Kristiina Hannulan mukaan ulosmyyntioikeus voitaisiin EU:ssa tulkita kotimaisten tuotteiden suosimiseksi. Tämä voisi horjuttaa Alkon monopoliasemaa.
Heikki Kähkönen, Mika Tuhkanen ja tässä vaiheessa murahdellut yleisö näkivät asian toisin: pelko EU:n mahdollisista toimenpiteistä ei saisi jarruttaa työllisyyttä tukevaa uudistusta.
”Pienpanimot ovat harvoja jatkuvasti lisää ihmisiä työllistäviä toimijoita. Belgialaista trappistipanimoa ei sitä paitsi kiinnosta pätkääkään, saako meillä myydä olutta suoraan panimosta”, Tuhkanen totesi.
Kristiina Hannulan mukaan työllisyyttä voitaisiin tukea suuntaamalla alkoholinkulutusta voimakkaammin ravintoloihin.
”Jos kauppojen myyntiaikoja pidennetään, emme tue ravintoloita”, Hannula vertasi.
Suunta: Suomesta oikea olutmaa?
Sinebrychoffin Marja-Liisa Weckström toivoi, että puhtaiden vesien Suomesta tehtäisiin oikea olutmaa. Hän lähtisi kieltojen sijaan tuuppaamaan ihmisiä oikeaan suuntaan.
Heikki Kähkönen muistutti, että juomat ovat keskeinen osa matkailijoille maasta muodostuvaa mielikuvaa. Pienpanimoliiton Mika Tuhkanen nyökkäili vieressä: ”Kuva ei välttämättä ole kovin hyvä, jos turisti kiertää tutustumassa pienpanimoon, mutta ei saakaan ostaa mukaansa maistelemiaan tuotteita.”
Olutliiton Heikki Kähkönen korosti, että kuluttajalle pitäisi taata oikeus nauttia oluesta, viimeiseen tuoppiin asti.
Keskustelun jälkeen Kähkönen ei uskaltanut lähteä veikkaamaan, mihin ratkaisuihin alkoholilain kokonaisuudistuksessa tullaan päätymään.
”Mutta tässä eletään jännittäviä aikoja. Jännittävimpiä vuosiin”, Kähkönen totesi.
Näin uudistus etenee tällä hetkellä
Keskustelun taustana toimi hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan helmikuussa esittelemä pohjaehdotus alkoholilain kokonaisuudistuksesta. Nykyinen alkoholilainsäädäntö on vuodelta 1994. Hallitus on kertonut tavoitteekseen uudistaa lakia ja sen myötä vapauttaa alkoholilainsäädäntöä ja helpottaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä purkamalla tarpeettomia, vanhentuneita tai kankeita normeja, jotka ovat rasittaneet erityisesti ravintola-alaa.
Ministeri Rehulan mukaan uudistuksen pohjaesityksessä on haettu tasapainoa toisaalta alkoholihaittojen vähentämisen, toisaalta elinkeinotoiminnan huomioon ottamisen välillä.
Uudistusten myötä ravintoloiden anniskeluaikoja ja asiakaspalvelua koskevia säännöksiä vapautettaisiin. Myös esimerkiksi anniskelulupien jaottelusta kaikkiin alkoholijuomiin (A), viineihin (B) ja keskiolueen (C) luovuttaisiin. Esityksen mukaan Alkon monopoliasemaa ei olla muuttamassa, joten esimerkiksi vahvat oluet eivät ole tulossa vähittäiskaupan valikoimiin.
Hallituksen tavoite on antaa esitys alkoholilainsäädännön päivittämisestä eduskunnalle alkukesällä.
Paneeliin osallistuivat Heikki Kähkönen Olutliitosta, Mika Tuhkanen Pienpanimoliitosta, Marja-Liisa Weckström Sinebrychoffilta, Kristiina Hannula Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä, Esa Österberg Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta ja Kari Kunnas Valvirasta.