Suomalainen viini

Suomi on pitkälti tunnettu paikallisia makuja ja perinteitä heijastavien marjaviinien valmistuksesta, sillä pohjoisen kylmä ilmasto ja kasvuolosuhteet ovat haastavia rypäleiden viljelylle. Ilmastonmuutos on kuitenkin pidentänyt kasvukautta ja nostanut keskilämpötilaa Pohjois-Euroopassa ja siis myös Suomessa. Se on lisännyt monien viinitilojen mielenkiintoa kasvattaa viiniköynnöksiä ja valmistaa viiniä.

Koska rypäleiden kasvattaminen Suomessa on edelleen haastavaa, monet viinitilat käyttävät kasvihuoneita tai erityisiä lämpötilansäätelyratkaisuja. Tällöin voidaan kasvattaa rypäleitä, jotka eivät olisi normaalisti kestäneet Suomen ulkoilmaolosuhteita. On myös tärkeää, että tilat seuraavat jatkuvasti uusia tekniikoita ja kehityksiä viininvalmistuksessa, jotta ne voivat parantaa tuotantokapasiteettiaan ja viinien laatua.

Rypäleistä tehtyä viiniä ei voi kuitenkaan merkitä pullon etikettiin viiniksi, koska Suomi ei ole EU:n asetuksen mukainen viinimaa. Sen sijaan pullon etikettiin voi kirjata ”rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma”.

Viileän ilmaston vaikutus näkyy erityisesti viinien maussa, jossa on usein kirkasta hapokkuutta ja raikkautta.

Suomalaiset viinitilat

Suomessa on useita pieniä viinitiloja, jotka tuottavat korkealaatuisia marjaviinejä ja tarjoavat vierailijoille mahdollisuuden tutustua myös viininvalmistukseen paikan päällä. Rypäleviinien valmistus on kuitenkin Suomessa vielä uutta, mutta muutamat viinitilat ovat onnistuneet kehittämään rypäleviinejä käyttämällä lämpöä säilyttäviä tiloja, erityisiä lajikkeita ja moderneja viinintuotantotekniikoita. Viinitilat tekevät myös rypäleviinikokeiluja marjaviinien valmistuksen ohella. Suomen noin 25 viinitilasta vain muutama kuitenkin tuottaa viiniä rypäleistä. Ilmasto-olosuhteiden lisäksi haasteita luovat EU:n viinimaasäädökset ja rypäleviinien myynti ja markkinointi “rypäleistä käymisteitse valmistettuna mietona alkoholijuomana”, sillä viininä niitä ei saa lainsäädännöllisistä syistä Suomessa kutsua.

Suomessa myös muunmuassa Noita Winery valmistaa viiniä Itävallasta tuoduista rypäleistä, jolloin viininviljely itsessään tapahtuu Itävallassa ja rypäleet kuljetetaan Suomeen viininvalmistusta varten.

EU:n lainsäädökset

EU:n viralliseksi viinimaaksi ei voi vain listautua, vaan statusta on haettava. Jotta rypäleistä valmistettua viiniä voisi myydä viininä, tarvitsisi Suomi EU.n virallisen viinimaa-hyväksynnän. Naapurimaistamme EU:n viinimaan statuksen on saanut Ruotsi ja Viro. Byrokratian rattaisiin vaaditaan kuitenkin aloite metsä- ja maatalousministeriölle, jonka jälkeen viinitiloille tehdään kattava kartoitus viinitilojen edellytyksistä tuottaa EU-standardien mukaista viiniä. EU:n viinilainsäädännössä on määritelty tarkkaan sallitut rypälelajikkeet, viinin valmistusmenetelmät ja tuotteiden merkintä. Näillä standardeilla Suomessa voitaisi valmistaa täysin samanlaista viiniä kuin muuallakin EU:ssa.

Suomalaisten viinien tulevaisuus

Vaikka suomalainen viininvalmistus on vielä suhteellisen pientä ja nuorta, sen tulevaisuus näyttää lupaavalta. Ilmastonmuutos saattaa tuoda mukanaan lämpimämpiä kasvuolosuhteita, mikä voisi mahdollistaa entistä monipuolisemman rypälelajikkeiden viljelyn. Samalla suomalaisten viinien laatu ja mainetta kasvattavat innovaatiot ja kestävä kehitys voivat tuoda suomalaiselle viinille lisää kansainvälistä arvostusta.

Suomessa menestyviä rypälelajikkeita

• Albo Varheaja kypsyy avomaalla syyskuun puolenvälin paikkeilla. Marjat ovat keskikokoiset, siniset ja säilyvät pitkään.
• Beta vaatii erityisen lämpimän paikan tai kasvihuoneen kypsyäkseen kunnolla. Marjat ovat sinertävät ja ne ovat pieniä tai keskikokoisia.
• Edelweiss on pohjoisamerikkalainen hybridilajike, jossa on vaaleanvihreät rypäleet, jotka kypsyvät syyskuussa. Ne ovat maultaa makeita ja niissä on vähän happoja.
• Fabel on voimakaskasvuinen ja aikaisin kypsyvä lajike. Marjat ovat pienehköt, kypsinä punertavat. Maultaan makeat ja mehukkaat.
• Guna kypsyy avomaalla syyskuun alkupuolella. Marjat ovat suuria, punertavia, mehukkaita ja vähän hapokkaita. Guna kestää jopa -30 asteen pakkasia.
• Hasanski Sladki kypsyy avomaalla syyskuun alussa. Sen marjat ovat pienet tai keskikokoiset, siniset ja makeat. Hasanski Sladki kestää noin 20-35 asteen pakkasia.
• Jubilei Novgoroda kypsyy avomaalla syyskuun alussa. Marjat ovat pienet, kellertävät ja maukkaat ja se kestää pakkasta -30 asteeseen asti.
• Mars Seedless tekee siemenettömiä, makeita ja aromikkaita marjoja. Viljelyä suositellaan kasvihuoneessa.
• Mika on satoisa, kestävä ja sillä on siniset rypäleet. Viljely kasvihuoneessa.
• Nordica on ruotsalainen talvenkestävyydeltään hyvä lajike. Se herää myöhään keväällä, eikä siten ole kovin herkkä hallalle. Rypäleet ovat keskikokoiset ja väriltään punavioletit.
• Rondo on saksalainen lajike, jonka marjat valmistuvat ulkona lokakuun alkupäivinä. Viileinä kesinä se ei ehdi kypsyä lainkaan. Rondon rypäleet ovat keskikokoiset, siniset ja aromikkaat. Rondo kestää pakkasta aina -20 asteeseen asti.
• Solaris on saksalainen lajike, joka kypsyy avomaalla syyskuun loppupuolella. Sitä viljellään mm. Tanskassa ja Norjassa.. Solaris kestää pakkasta ainakin -18 asteen tienoille asti, mutta sille suositellaan talvisuojausta.
• Spulga Punavioletit makeat rypäleet. Viljely Kasvihuoneessa
• Siegerrebe kukkii myöhään, joten kukinta ei ole arka keväthalloille. Siegerrebe on yksi nopeiten kypsyvistä lajikkeista. Avomaalla se kypsyy syyskuun alkupuolella. Suuret marjat ovat hiukan punertavia. Vaatii talvisuojauksen.
• Sukribe kypsyy avomaalla syyskuun puolessa välissä. Sen rypäleet ovat vihreät ja keskikokoiset. Sukribe kestää lähes 30 asteen pakkasia, kunhan sillä on maan pinnalla kate.
• Summer Sweet on hillittykasvuinen lajike, joka kypsyy avomaalla syyskuun lopussa. Lajikkeen talvenkestävyys on lupaava, mutta se vaatii kevyen suojauksen talveksi.
• Supaga on Latviassa jalostettu lajike, joka kypsyy avomaalla syyskuun lopussa. Se kestää 18-25 asteen pakkasia, mutta sitä suositellaan kasvihuoneeseen, jotta rypäleet ehtivät kypsyä.
• Swenson Red kypsyy kasvihuoneessa syyskuun puolessa välissä.
• Swenson White kypsyy avomaalla myöhään syyskuussa, joten se vaatii lämpimän kasvupaikan tai kasvihuoneen.
• Valiant on pohjoisamerikkalainen hybridilajike, jonka rypäleet ovat tummansiniset ja aromiltaan mustikkaiset.
• Zarja Severa kypsyy lämpimällä paikalla syyskuun puolen välin jälkeen. Zarja Severa selviää avomaalla kevyellä talvisuojauksella.
• Zilga on Latviassa jalostettu lajike, joka kypsyy avomaalla syyskuun puoleen väliin mennessä.  Se kestää lähes -40 asteen pakkasia, mutta aikaisen kasvuun lähtemisen takia se on arka keväthalloille.