Olit nuorempana varma, ettet missään tapauksessa halua viinintekijäksi. Miten mielesi muuttui?

”Nuorena en voinut sietää maaseutua, ja viininviljelijäksi ryhtyminen oli viimeinen asia, jota olisin voinut kuvitella tekeväni. Muistan lapsuuteni kesät Penedèsissä Kataloniassa, jolloin isäni ja setäni ottivat minut mukaansa viinitilamme töihin. Se tuntui raskaalta, hikiseltä, kaikelta muulta paitsi kutsumustyöltä. Niinpä isä sanoi, että minun kannattaa opiskella. Olin helpottunut muuttaessani 17-vuotiaana Madridiin opiskelemaan ilmailualan insinööriksi.

Opiskeluaikana käsiini osui sattumalta viinilehti, jossa näin jutun isästäni ja sedästäni. Silloin mietin, että ehkä he tekevät sittenkin jotain tärkeää. Ensimmäistä kertaa kiinnostuin asiasta. Juteltuani isäni kanssa aloin opiskella myös maataloutta ja viinintekoa. Yllätin itseni palaamalla kotiin viinitilalle.

Tuntui hieman nololta palata kotiin, koska serkkuni osasivat jo kaiken viinitilalla. Ensimmäiset vuoteni Recaredolla olinkin jatkuvasti joko kellarissa tai sadonkorjuutöissä. Pikkuhiljaa menin eteenpäin. Myöhemmin sain suuremman vastuun viinintekijänä ja nyt johdan Recaredoa kolmannessa sukupolvessa.”

Millainen viinintekofilosofia sinulla on?

”Uskon pitkään kellarikypsytykseen, luonnonmukaisuuteen ja paikallislajikkeisiin. Olemme valmistaneet kuohuviinimme pelkästään omista rypäleistämme vuodesta 2010 asti ja olemme käyttäneet vain alkuperäislajikkeita vuodesta 2014 alkaen. Alkuperäislajikkeet ovat sopeutuneet hyvin ilmastoomme ja maaperäämme. Niillä on oma persoonallinen luonteensa, joka ei ole kopioitavissa. Alueemme on etsinyt omaa tyyliään, emmekä enää pyri jäljittelemään samppanjaa.

Vuonna 1924 perustettu Recaredo on alueemme ensimmäinen tila, joka valmisti kuohuviiniä brut nature -tyylillä eli ilman sokerin lisäystä korkinvaihdon jälkeen. Olemme Penedèsin alueen ensimmäinen biodynaamisesti sertifioitu viinitila ja teimme alueen ensimmäisen kuohuvan lajikeviinin Xarellosta. Recaredon jokainen kuohuviinipullo tanssitetaan yhä käsin, 35 000 pulloa päivittäin. Myös korkit vaihdetaan käsin, aivan kuten isoisäni Josepin aikana.”

Miksi olit mukana perustamassa corpinnat-kuohuviiniluokitusta?

”Perustimme corpinnatin, koska cavana meidän oli hankala tuoda esiin alkuperäämme ja tapaamme tehdä kuohuviiniä. Cava-luokitus pitää sisällään paljon erilaisia alueita. Corpinnat tarkoittaa sanatarkasti syntynyt Penedèsin sydämessä. Corpinnat-tuottajat ovat sitoutuneet tarkkoihin sääntöihin. Tämän luokituksen avulla pystymme kertomaan, mistä tulemme mistä olemme ja miten teemme viinimme.

Haaveeni on saada luotua vielä nykyistä tarkempi kuohuviinien alkuperäluokitus Espanjaan. Unelmoin, että Classic Penedès– ja Corpinnat-tuottajat liittyisivät yhteen ja loisivat uuden kuohuviinin alkuperäluokituksen. Ehkä se on naiivi ajatus, mutta se on silti unelmani.”

Mitkä ovat sinulle rakkaita asioita viinien lisäksi?

”Viinit ovat minulle yhä enemmän myös harrastus. Kun menen viinitarhalle, minusta ei tunnu, että tekisin töitä. Koen olevani etuoikeutettu. Jos jotain voisin toivoa, haluaisin katsella enemmän elokuvia. Se on ollut minulle aina rakas harrastus.

Menin ensimmäistä kertaa yksin elokuviin asuessani opiskeluaikanani Madridissa. Minua nolotti ja ajattelin, että kaikki katsovat minua. Madridissa opin nauttimaan elokuvissa käymisestä yksin, koska silloin voin katkaista yhteyden muuhun maailmaan.

Aiemmin minulla oli tapana lähteä vaimoni Encarna Castillon kanssa San Sebastianin elokuvajuhlille aina sadonkorjuun päätteeksi syyskuussa. Viime aikoina olen pitänyt erityisen paljon kauniista espanjalaisesta Oscar-palkitusta Tämä maa -elokuvasta, joka kertoo viljelijäperheen tarinan.”

Mitä viiniä omasta lasistasi useimmiten löytyy?

 ”Omista viineistämme minulle on tärkein Recaredon lippulaivaviini Turó d’en Mota, täysin makeuttamaton xarello. 1,5 hehtaarin tarha on istutettu vuonna 1940, ja viiniä valmistetaan muutamia tuhansia pulloja vuodessa. Kun ostimme tämän tarhan, sanoin, että meidän täytyy luoda siellä jotain uniikkia.

Muuten lasissani on useimmiten hyvin ikääntynyttä ja luonteikasta valkoviiniä tai paikallisesta Sumoll-lajikkeesta tehtyä punaviiniä. Juon myös samppanjaa aina kun mahdollista! Ja mieluiten kuuntelen samalla musiikkia. Ei ole ollenkaan sama asia juoda pelkästään viiniä tai kuunnella vain musiikkia. Kokemus kasvaa suuremmaksi, kun nämä yhdistää.”