EU-komission mukaan viinialalla on niin keskeinen rooli Euroopan taloudessa ja kulttuurissa, että alan pitää säilyä elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä tulevina vuosikymmeninä. Eurooppa potee kuitenkin viinikriisiä: kuluttajien muuttuneet mieltymykset, ilmastonmuutos ja markkinoiden epävarmuus kalvavat. Lisäksi tuotantokustannukset ovat nousseet ja sääntelyhäkkyröitä riittää. Siksi komissio ehdotti keväällä 2025 viinialalle mittavia tukia ja sääntelyn löysäämistä.

EU-maat tuottavat 60 prosenttia maailman viinistä.

Viinin kulutus vähentyy ja matala-alkoholiset viinit kiinnostavat kuluttajia koko ajan enemmän. Komissio reagoi trendiin ehdottamalla, että matala-alkoholiksiksi (low-alcohol) ja alkoholittomiksi (non-alcoholic) määriteltyjä viinejä alettaisiin kutsua ”houkuttavammilla ja tutummilla” nimillä. Suomeksi nimityksissä ei ole samankaltaista sävyeroa kuin englanniksi, mutta komissio ehdottaa uusiksi nimiksi ”alcohol-free, 0.0% ja alcohol light” ja myös termien yhtenäistämistä koko EU:ssa. Komission mukaan pieni muutos saattaisi avata ovia uusille markkinoilla Afrikassa ja arabimaissa, mutta myös EU:n sisällä.

”Viime vuosina kuluttajat ovat halunneet yhä enemmän viinituotteita, joissa alkoholin määrää on vähennetty”, maatalouskomissaari Christophe Hansen perustelee ehdotusta EUNewsin mukaan.

Viinin istutussääntöihin joustoa

Komissio ehdottaa myös EU-maille aiempaa suurempia oikeuksia päättää viinien istutuksista ja tuotannon kontrolloimisesta. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi tarpeettomiksi muuttuneiden viljelmien lopettaminen ja niin kutsuttu vihreä sadonkorjuu (green harvest) eli vielä raakojen rypäleiden poimiminen ylituotannon estämiseksi.

Ehdotuksen mukaan uudelleenistutussääntöjä joustavoitettaisiin. Nykyään viljelijöillä on kolme vuotta aikaa uudelleenistutusluvan saamisesta maaperän valmisteluun, uusista lajikevalinnoista päättämiseen, ja niin edelleen. Äärisäiden lisäämän epävarmuuden takia komissio haluaa pidentää aikarajan kahdeksaan vuoteen.

Tukea viininviljelyn ilmastoriskeihin

Komissio ehdottaa myös lisää taloudellista tukea ilmastoriskeiltä suojautumiseen. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voisivat tukea suojatumista korkeintaan 80 prosentilla kokonaiskustannuksista.

Viinimatkailuunkin on tulossa apua, jos komission suunnitelman toteutuvat. Se aikoo auttaa viiniturismin kehittämistä alkuperämerkinnöin suojatuilla alueilla ja pidentää EU:n markkinointitukea EU-maiden ulkopuolella kolmesta viiteen vuoteen.

Maailman suurimman viinintuottajamaan Italian viinialan etujärjestö Unione Italiana Vini vaikuttaa tyytyväiseltä ehdotuksiin. Järjestön mukaan komission ehdotukset ovat tarpeeksi tarkasti räätälöityjä nykyisiin erikoistarpeisiin.

Euroopan viinialaa edustava Comité Européen des Entreprises Vins (CEEV) on kiitellyt komissiota nopeasta reaktiosta viinikriisiin. Järjestön huoli kuitenkin on, ettei tukilakipaketti riitä, jos EU ja Yhdysvallat alkavat käydä kauppasotaa.

Komission ehdotus etenee Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn.