Illallinen kynttilänvalossa, viiniä alumiinitölkistä.

Mielikuva voi tuntua ristiriitaiselta. Mutta kun tarkemmin ajattelee, meidän kaikkien kannattaisi ostaa viiniä tölkissä. Trendi on kasvanut maailmalla nopeasti ja rantautuu ennen pitkää Suomeenkin.

Alumiinitölkki on monella tapaa ylivertainen pakkaus verrattuna perinteiseen lasipulloon. Sen yleistymistä selittävät kuluttajien kasvanut ilmastotietoisuus ja kaipuu mutkattomuuteen.

”Pointti on, että uusi sukupolvi ajattelee pakkauksista hyvin eri tavalla”, Alkon tuoteryhmäpäällikkö Mika Kauppinen sanoo.

”Heille ei ole mikään ongelma juoda viiniä tölkistä.”

Alumiinitölkki on lasipulloa nopeampi viilentää, ja pakkauskoot ovat pulloja pienempiä. Tämä tekee tölkkiviineistä helpompia ottaa mukaan mihin tahansa. Viini on juomista ehkä sosiaalisin, mutta useimmat pitänevät silti hyvänä, jos kerralla tulee avattua vain pari eikä kuutta alkoholiannosta.

Pienpanimo-oluet tekivät tölkeistä trendikkäitä

Siis hyvästi, jääkaappiin unohtuneet pullonpohjat. Korkkiruuvinkin voi unohtaa.

Tölkki painaa lasipulloa vähemmän ja saa enemmän juomaa mahtumaan pienempään tilaan, mikä vähentää kuljetuksen kustannuksia ja päästöjä. Maailmalla alumiinia kierrätetään lasia tehokkaammin, ja nimenomaan kierrätysalumiinin käyttö säästää paljon energiaa jopa kierrätettyyn lasiin nähden.

Alkon teettämien tutkimusten mukaan alumiinitölkin hiilijalanjälki juomalitraa kohden on alle kolmasosan verrattuna perinteiseen lasipulloon

Alumiinitölkkiäkin ilmastoystävällisempiä ovat kartonkitölkki eli tetra ja hanapakkaukset, joissa viinejä on myyty Suomessakin jo pitkään. Viiniala vaikuttaa kuitenkin näkevän alumiinitölkeissä enemmän ainesta trendikkyyteen. Esikuvana on pienpanimo-oluiden menestyksekäs siirtymä lasipulloista tölkkeihin.

”Viinitölkkien design on selvästi särmikkäämpää ja rouheampaa kuin mitä viinin juomiseen on perinteisesti liitetty”, Kauppinen sanoo.

Viini alumiinitölkistä ei häviä sokkomaistelussa pulloviineille. Tölkin sisäpinta on vuorattu suojakerroksella, joka estää alumiinin reagoimisen viinin kanssa. Pakkaus ei vaikuta makuun, kunhan kyse ei ole viinistä, jonka on tarkoitus parantua ajan mittaan oikeanlaisessa säilytyksessä.

Tölkki sopii parhaiten nuorille, raikkaille ja hedelmäisille viineille. Se ei kuitenkaan voi korvata olosuhteita, jotka korkilla suljettava lasipullo tarjoaa viinin ikääntymiselle. Tällaiset viinit ovat tyypillisesti täyteläisiä punaviinejä.

Tölkki ei sovi muutenkaan pitkään säilytykseen, koska viini pysyy tölkissä hyvänä vain noin vuoden. Arvioiden mukaan yli 90 prosenttia viineistä nautitaan kuitenkin jo parin vuorokauden sisällä ostamisesta. Jopa vanhat, hienot punaviinit voisi periaatteessa kypsyttää perinteisin menetelmin ja pakata alumiinitölkkiin vasta myynnin kynnyksellä.

Tietyille kuohuviinityypeille, kuten samppanjalle ja cavalle, tölkki ei kelpaa laisinkaan, koska ne vaativat suuremman paineen kuin tölkki sietää.

Valikoima Suomessa kasvaa keväällä

Jos et ole vielä tutustunut viineihin alumiinitölkeissä, se ei ole ihme. Niitä on ollut saatavilla Suomessa hyvin vähän. Tulevalle kevätkaudelle Alko tuo erikoiserämyyntiin aiempaa laajemman valikoiman tölkkiviinejä. Ne tulevat EU-maista.

Tätä nykyä Alkon koko valikoimassa on toistakymmentä viinituotetta alumiinitölkissä. Niiden osuus koko viinimyynnistä on aivan marginaalinen eli promilleluokkaa. Lasipullot vastaavat noin puolta Alkon viinimyynnin volyymistä. Hanapakkauksissa myydään 38 prosenttia ja tetroissa runsaat kymmenen prosenttia viinistä.

”Alumiinitölkeissä nähdään varmaankin sama kuin hanapakkausten kanssa, eli niissä aletaan nähdä pikkuhiljaa yhä monipuolisemmin tarjontaa myös viineissä”, Kauppinen sanoo.

Yhdysvallat ja Britannia edelläkävijöitä

Trendin edelläkävijöitä ovat Yhdysvallat ja Britannia. Yhdysvalloissa tölkkiviinien vuosimyynti yli tuplaantui viime vuonna, 253 miljoonaan dollariin, raportoi markkinaseurantayhtiö Nielsen. Vuoteen 2017 verrattuna myynti oli 38-kertaistunut.

Eivät tölkit vieläkään edusta edes prosenttia Yhdysvaltain koko viinimyynnistä, mutta 330 miljoonan asukkaan maassa ilmiö on laaja. Tölkkimyynti vastasi lähes 30:tä miljoonaa perinteistä pulloa.

Markkinaseurantayhtiö Grand View Research arvioi, että peräti 53 prosenttia tölkkiviinien maailmanmarkkinasta on Pohjois-Amerikassa. Nopeinta kasvua odotetaan Aasiassa. Vaikka tölkit eivät hallitse hyllyjä Yhdysvalloissakaan, ainakin suurissa kaupungeissa niitä löytyy lähes kaikista viiniä myyvistä kaupoista. Esimerkiksi pieni Cork 57 -alkoholiliike Bethesdan kaupungissa Washingtonin metropolialueella on myynyt viiniä alumiinitölkeissä kolmisen vuotta.

”Kysyntä kasvaa kesäisin. Nämä ovat niin käteviä viedä piknikille tai yleisötapahtumiin, joissa lasipullot on kielletty”, sanoo omistaja Julio Cruz, joka on asettanut tölkkivalkoviiniä, -punaviiniä ja roseeviiniä tyrkylle kassapöydälle.

Roseeviinin osuus tölkkiviineistä on huomattava, luultavasti tölkkien kulutustottumuksiin sopivan raikkaan kesäisyytensä takia. Yhdysvaltalainen alkoholin kotiinkuljetuspalvelu Drizly, että 32 prosenttia sen myymistä tölkkiviineistä on roseeta, 30 prosenttia kuohuviiniä, 15 prosenttia valkoviiniä, kymmenen prosenttia viinijuomasekoituksia ja vain kuusi prosenttia punaviiniä.

Tässä tilastossa osa valkoviineistä on todennäköisesti luettu lievästi kupliviksi kuohuviineiksi. On nimittäin melko yleistä lisätä valkoviiniin hiilidioksidia tölkin tarvitseman paineen aikaansaamiseksi. Kyse voi olla osin myös kuluttajakokemuksesta, koska moni odottaa hiilihapotetuista juomista tuttua pirskahtelevuutta nostaessaan tölkin huulilleen.

Paine on tärkeää, koska se jännittää tölkin pinnan suojaksi kuljetuksessa ja säilytyksessä. Hapen syrjäyttäminen tölkkiin jäävästä ilmasta on puolestaan oleellista säilyvyyden kannalta. Jos viini halutaan säilyttää kuplattomana, painetta voi lisätä nestemäisellä typellä, joka kaasuuntuu nopeasti lämmettyään. Typpi tosin on kalliimpaa kuin hiilidioksidi. Sihautuksen jälkeen koittaa h-hetki, jolloin ollaan taas uuden äärellä. Tulisiko viini nauttia suoraan tölkistä vai ottaa piknikillekin lasi mukaan? Tyyli on vapaa. Viinin aromit aistii tietysti parhaiten, jos saa nenänsä lasiin, mutta näille pakkauksille tyypilliset nuoret, raikkaat viinit kelpaa juoda rennosti tölkistä.

Litkuviinin  leimasta eroon

Huomattava hidaste tölkkisiirtymälle taitaa olla, että viinipulloon liittyy mielikuva laadusta, jopa ylellisyydestä. Sitä etiketitkin usein selvästi yrittävät pönkittää, ja sitä tuottajat ymmärrettävästi haluavat vaalia.

Toisaalta moni viineihin vihkiytymätön voi pitää etenkin hintavampien pullojen juomista elitisminä ja tarpeettomana hienosteluna. Tällainen ennakkokäsitys voi korottaa kynnystä tutustua viineihin, eikä asiaa markkinoiden näkökulmasta helpota, että suomalaisnuoretkin juovat ylipäänsä entistä vähemmän alkoholia.

Nuorekkaasti brändätyt uudenlaiset pakkaukset ovat sikäli suuri toivo koko alalle.

Toistaiseksi tölkeissä on nähty lähinnä mutkattomia, suhteellisen halpoja viinejä. Se lienee vahvistanut tietynlaista litkuleimaa, vaikka moni tölkkiviini on saanut mainioita arvioita.

Ruotsalaisten perustama tölkkiviinien verkkokauppa Djuce (djucewines.com) lanseerasi lokakuussa ”maailman ylellisimmän tölkkiviinin”. Se on burgundilainen chardonnay, Verget Grand Élevage Bourgogne, vuosikertaa 2019.

”Näin voi perustellusti sanoa, sillä valkoviinit Burgundista kuuluvat arvostetuimpiin viineihin”, Djucen edustaja Philip Marthinsen kertoo Tukholmasta.

Pienin myytävä erä on kuusi 250 millilitran tölkkiä, mikä vastaa kahta perinteistä viinipulloa. Se maksaa 45 euroa.

”Kyse ei ole edes tämän tuottajan korkealaatuisimmasta viinistä, mutta se on korkealaatuisempaa kuin mitä ihmiset ovat osanneet odottaa tölkistä.”

Miksi hienompia viinejä ei sitten ole juuri näkynyt tölkeissä?

Marthinsen arvelee, että kyse on valmiin markkinan puutteesta. Koska ihmiset eivät ole tottuneet ostamaan ”ylähyllytavaraa” tölkeissä, yrityksille on ollut houkuttelevampaa tölkittää halpoja bulkkiviinejä.

“Haluamme vakuuttaa ihmiset siitä, että tölkki on hyvä pakkaus viinille, myös todella hyvälle viinille. Siksi olemme asettaneet riman alusta asti korkealle.”

Djucen bisnes on pyörinyt vasta puolisen vuotta. Yritys on myynyt Marthinsenin mukaan noin 300 000 eurolla. Tänä aikana sen perustajien käsitys kohderyhmästään on muuttunut. He eivät enää ajattele tavoittelevansa asiakkaita viininjuojista vaan tekevänsä ihmisistä viininjuojia.

”Alussa kuvitteellinen asiakkaamme oli tiedostava 35-vuotias, töissä jossain startupissa, ennalta sinut viinien kanssa mutta avoin uusille ajatuksille. Nyt ajattelemme voivamme tarjota ensikosketuksen viineihin 25–27-vuotiaille”, Marthinsen sanoo.

”Toivottavasti he löytäisivät kauttamme myös perinteiset, vanhat pulloviinit.”

Tämän artikkelin kirjoittamisen aikaan Djuce selvitti toimitusten tarjoamista myös Suomeen.

Suomi seuraa tässäkin trendissä New Yorkia, Lontoota ja Tukholmaa, mutta tölkkiviinit eivät tule koskaan viemään pulloviinien valta-asemaa, uskoo Joonas Vainio maahantuonti- ja jakeluyritys Wennercosta.

Hän perustelee asiaa muun muassa Alkon monopolilla. Tölkkiviinien vahvuus on niiden helppous napata niitä mukaan kylmäaltaasta, mutta nykyisen lainsäädännön puitteissa viinejä ei saa myydä muualla kuin Alkossa, jonka myymälöissä ei ole paljon kylmäsäilytystiloja.

”Tölkit tulevat yleistymään yhtenä ilmiönä muiden joukossa.”