Opi viineistä

Viinien vuosikerrat: onko vuosikerralla väliä?

05.08.2022 Viinilehden toimitus + kuva Shutterstock

Onko vuosikerralla väliä? Kysymys nousee monen mieleen viinipulloja kaupan hyllyllä pyöritellessä tai viiniarvioita lukiessa. Yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa.

Karkeasti yleistäen voisi sanoa, että eurooppalaisten viinien kohdalla vuosikerralla on merkitystä – monin paikoin todella paljon. Euroopan ulkopuolisten maiden eli Uuden maailman viinien kohdalla vuosikertojen merkitys taas ei ole välttämättä yhtä suuri. Tämä perustuu sekä sääolosuhteisiin että viininvalmistusfilosofiaan.

Onko huomenna pouta?

Euroopassa kasvuolosuhteet saattavat vaihdella vuosittain melkoisesti. Olosuhteiden heitteleminen vaikuttaa viiniköynnösten talvehtimiseen, silmujen puhkeamiseen, kukintaan ja myöhemmässä vaiheessa rypäleiden kypsymiseen. Äärimmäiset sääolosuhteet ja säiden vaihtelut lisääntyvät entisestään tulevaisuudessa, ja raaka-aineen laatu ja määrä vaihtelevat vuosittain paljonkin. Poiminnan jälkeen myös rypäleiden valmistus viiniksi vaikuttaa vuosikertaan. Perinteisessä Euroopassa viinien halutaan ilmentävän kasvupaikkaansa ja -aluettaan. Viinistä tulee sellaista mitä kukin vuosi tarhalta rypäleiden muodossa antaa. Viini on alkuperälleen tyypillistä, eikä vuosikertojen vaihteluita välttämättä edes haluta tasoitella kellarityöskentelyllä.

Uudessa maailmassa sääolosuhteet ovat yleisesti ottaen melko stabiilit, joten myös rypäleet ovat varsin tasalaatuisia vuodesta toiseen. Tämän lisäksi moderneilla laitteilla valmistetuilla tiloilla pystytään tasaamaan mahdollisia rypäleiden laatuvaihteluita. Näin vuosikertavaihtelut ovat Euroopan viineihin verrattuna usein pienemmät.

Filosofinen juttu

Myös Euroopan ja Uuden maailman erilaiset viininvalmistusfilosofiat vaikuttavat viineihin ja niiden vuosikertoihin. Filosofiat ovat toki yhä etenevässä määrin lähenemässä toisiaan.

Euroopassa viinit valmistetaan tuotantolähtöisesti. Viinit ovat sellaisia kuin vuosi antaa ja luoja suo. Niiden annetaan ilmentää kutakin vuotta. Viinien täytyy myös viinilainsäädännön mukaan ja alkuperämerkinnän saadakseen olla tyypillisiä alkuperälleen eli sille alueelle, jossa ne on valmistettu. Kunkin alueen viinilait rajoittavat melkoisesti viinin tuottamista. Alkuperämerkinnän saadakseen viinit tulee valmistaa kullakin alueella sallituista lajikkeista, viinien tuotantomääriä on rajoitettu ja jopa niiden valmistustapoja kontroillodaan. Esimerkiksi Ribera del Dueron, Chianti Classicon, Vouvrayn tai vaikkapa Gigondasin viinien tulee tuoksua ja maistua alueen viinille, jotta etikettiin voi saada alueen merkinnän. Viineistä tehdään kunkin vuosikerran makuisia ja näköisiä sekä alueelle tyypillisiä – ja toivotaan, että joku pitää niistä ja myös ostaa ne.

Uudessa maailmassa viinien tuotanto on enemmän kuluttajalähtöistä. Viinit pyritään valmistamaan sellaisiksi, joista kuluttajat pitävät ja joita he haluavat ostaa. Perinteet tai viinilait eivät rajoita tuottajan mahdollisuuksia, ja kuluttajan toiveisiin sekä mieltymyksiin on helpompi vastata.

Edellä kuvatut asiat kuitenkin elävät ja muuttuvat. Äärimmäiset sääolosuhteet yleistyvät ympäri maailmaa, modernia teknologiaa löytyy jo kaikkialta, Euroopassa valmistetaan yhä kuluttajaystävällisempiä viinejä, ja Uudessa maailmassa haetaan eri alueille omia identiteettejä. Asiat eivät ole enää niin mustavalkoisia.

Lue lisää

Lasissa vuosikerta 2021 – 5 x valkoviini

08.03.2022 Viinilehden toimitus

Koolla on väliä

15.01.2019 Teksti Mika Vanne Kuva Shutterstock

Huippuvuosi 2018?

14.01.2019 Teksti Mika Vanne Kuva Shutterstock