Vastuullisen viinimatkan suunnittelussa pätevät samat periaatteet kuin viinien valinnassa: satsaa laatuun ja vähemmän on enemmän.
Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen takia matkailutapoja on syytä muuttaa kestävämmiksi. Turismi tuottaa maailman hiilidioksidipäästöistä noin kahdeksan prosenttia, ja suuri osa siitä tulee liikkumisesta, kuten lentämisestä.
Matkailua ei tarvitse lopettaa, mutta sitä ja sen päästöjä olisi tärkeää vähentää. Siksi omia reissujakin kannattaa miettiä huolella ja valita vain parhaat päältä. Se voi tarkoittaa sitä, että tekee yhden ison lomareissun vain kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa. Jos tekisit tällaisen päätöksen, minkä kohteen valitsisit? Mikä olisi viinimatkoista se paras?
Matkusta maata pitkin
Yleisesti ottaen jopa 90 prosenttia matkan hiilidioksidipäästöistä kertyy siitä, miten matkakohteeseen mennään. On siis todellakin väliä sillä, matkustatko lentäen, omalla autolla vai junalla.
Päästöt kertyvät ennen kaikkea polttoaineesta, mutta esimerkiksi lentämisessä syntyy muitakin ilmastoa lämmittäviä vaikutuksia. Laivalla kuljettaessa kannattaa huomioida myös jätevesien päästöt sekä ilmansaasteet. Matkustustavoista ylivertainen vaihtoehto on juna, sillä sen päästöt ovat yleensä puhdas nolla.
Junamatkailun suosio kasvaa koko ajan, samoin tarjonta. Esimerkiksi Euroopassa on tänä vuonna auennut useita yöjunareittejä. Suora yöjuna Tukholmasta Hampuriin ja Berliiniin tarjoaa suomalaisellekin viinimatkailijalle kätevän yhteyden keskiseen Eurooppaan.
Junamatkailulla on jo vannoutuneita faneja, vaikka junalippujen ostaminen saattaa usein olla hitaampaa ja vaikeampaa kuin lentolippujen hankkiminen.
Kannattaa myös muistaa, että Euroopan kiertelyyn Interrail-lippu on usein edullisin vaihtoehto. Alle 12-vuotiaat lapset kulkevat aikuisen kanssa Interraililla ilmaiseksi.
Suuntaa oman manteereen tarhoille
Viinien perässä matkustetaan usein todella kauas, kuten Australiaan, Chileen ja Kaliforniaan. Vastuullisen matkailun kannalta tällaiset reissut ovat ongelmallisia, koska lentomatkoista kertyy mittavat päästöt. Esimerkiksi yhden hengen lennot Helsingistä San Franciscoon kerryttävät saksalaisen ympäristöjärjestö Atmosfairin laskurin mukaan 5 600 kiloa hiilidioksidia. Se on puolet siitä, mitä suomalaisen keskivertoiset hiilidioksidipäästöt ovat vuodessa. Tavoite on, että suomalaisten päästöt olisivat vuoteen 2030 mennessä keskimäärin 3 000 hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e). Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa ihmisten tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta.
Kaukomatkojen sijaan vastuullinen viinimatkailuja tähyilee lähelle. Jo Keski-Euroopasta löytyy lukuisia viinialueita koluttavaksi. Saksaan pääsee kätevästi Suomesta suoraan laivalla, ja siitä voi jatkaa matkaa omalla autolla tai junalla.
Jos kuitenkin lähdet kauemmas, mieti voitko viipyä reissullasi pidempään ja yhdistää siihen muita matkahaaveitasi.
Kompensoi se, mitä et voi välttää
Vastuullisen matkailijan perusohjenuora on: vältä – minimoi – kompensoi.
Kompensoinnin hyvä puoli ehdottomasti on se, että kompensaatiomaksua laskemalla matkailija tulee tietoiseksi oman reissunsa päästöistä. Samaan tapaan kalorit opettivat meidät ymmärtämään, mikä on epäterveellistä ja mikä ei.
Yhtä parasta tapaa kompensointiin ei ole. Yleisesti voi todeta, että lentoyhtiöiden tarjoamissa hyvityksissä päästöt on laskettu pienemmiksi kuin ympäristöjärjestöjen laskelmissa. Finnairin ja esimerkiksi Atmosfairin hyvitysmaksut voivat näyttää tästä syystä hyvin erilaisilta.
Hyvittämisessä on paljon hyvää, sillä päästöjen vähentäminen on iso ja monimutkainen urakka, eikä muutos tapahdu nopeasti. Kompensointi ei kuitenkaan kuittaa haittoja eikä ilmastonmuutos pysähdy sen avulla.
Päästöjä voi toki kompensoida monin tavoin: Hiilipörssin kautta autat soiden ennallistamisessa, WWF:n kautta autat eläinten ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja Compensate-säätiön kautta tuet esimerkiksi uusiutuvaa energiaa tai satsaat projekteihin, jotka poistavat hiiltä ilmakehästä.
Lisäpohdinnan paikka on myös se, haluatko kompensoida vain yksittäisen matkan – vai kompensoisitko samalla muitakin elämäntapojasi? Olisiko kuukausilahjoitus hyvä ja huoletonkin vaihtoehto kertamaksun sijaan?
Huolellisuutta hotellivalintaan
Iso osa reissunautintoa perustuu siihen, millaisessa majapaikassa yövyt. Samalla syntyy merkittävä osa reissun hyvistä – ja huonoista – vaikutuksista. Valinnalla on siis väliä, mutta miten sen voi tehdä mahdollisimman vastuullisesti?
Hotellia valittaessa kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa, onko sillä jokin tunnettu ympäristösertifikaatti. Hotellialalla ollaan, iloista kyllä, pitkälti myös edelläkävijöitä. Esimerkiksi Joutsenmerkki ja EU-kukka kertovat pitkäjänteisestä työstä, jossa hotellit ovat parantaneet energiatehokkuuttaan, siirtyneet uusiutuviin energialähteisiin, vähentäneet vedenkulutustaan ja alkaneet suosia luomua sekä lähi- ja kasvisruokaa ravintoloissaan.
Tunnetut sertifikaatit ovat tae siitä, että vastuullisuus otetaan tosissaan.
Vastuullista on usein suosia sellaisiakin majapaikkoja, jotka ovat paikallisessa omistuksessa. Näin reissurahasi jäävät paremmin paikallisten iloksi ja hyödyksi. Tila- ja muu paikallismajoitus sopii hyvin viinimatkailuun, sillä mahdollisimman lähellä viinintuotantoa yöpyminen tekee elämyksestä kokonaisvaltaisen.
Lämpimien maiden kuivilla alueilla kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, miten paljon hotellilla on uima-altaita ja viheralueita. Vesipula on jo akuutti vitsaus monilla alueilla, kuten Välimeren maissa. Vähenevät vesivarat olisi syytä käyttää ennemmin ruoan viljelyyn kuin hotellin kukkapenkkien kasteluun.
Joissain hotelleissa vedenkulutus voi olla myös holtitonta: yhtä yöpyjää kohti saattaa vuorokaudessa kulua satoja tai tuhatkin litraa vettä. Vertailun vuoksi suomalainen kuluttaa vuorokaudessa noin 140 litraa vettä.
Hyvän valinnan lisäksi vastuullinen viinireissaaja muistaa hyvät tavat. Esimerkiksi aamiaisella kannattaa ottaa ruokaa vain sen verran kuin syö ja päiväretkille lähtiessä voi napata hotellin tarjoaman polkupyörän menopeliksi. Polkupyörä on kuin luotu tunnelmoivaan viinialuekiertelyyn.
Hyvä ohjenuora ympäristökuormituksen välttämiseksi on se, että mitä vähemmän päristeleviä moottoreita retki edellyttää, sen parempi.
Reilu asenne reissun päällä
Viinitiloilla vierailu on usein vastuullisuuden kannalta mitä mainioin aktiviteetti. Pienten paikallisyrittäjien tukeminen tuo hyvää mieltä molemmille osapuolille ja pitää yllä paikallista maataloutta ja muita elinkeinoja.
Ennen kaikkea on tärkeää lähteä reissuun sillä asenteella, ettei jätä aivojaan kotinarikkaan. Monta pientäkin asiaa voi toteuttaa reissussa vastuullisesti. Oman juomapullon ja kestokahvimukin voi pakata matkalaukkuun, samoin pienen roskapussin taskuun. Valokuvattavilta on kohteliasta kysyä aina lupa ja tippikäytännöt on fiksua selvittää etukäteen. Mikä parasta, vastuulliset valinnat lisäävät usein matkan nautintoa.
Loppupeleissä vastuullisessa matkailussa on kyse yksinkertaisesta asiasta: matkusta niin, että reissustasi on enemmän iloa ja hyötyä kuin haittaa!
Naapurien parhaat
Ruotsista ja Virosta löytyy mainioita viini- ja ruokamatkakohteita.
Etelä-Ruotsi nostaa suosiotaan viinimatkakohteena. Ilmastonmuutoksesta osittain johtuen viininviljelyä harrastetaan naapurimaassa jo varsin runsaasti. Esimerkiksi Malmön seudulla viinitiloja on paljon, ja esimerkiksi Fredsholm Vingård ja Arilds Vingård ovat kiinnostavia vierailukohteita.
Perille pääsee kätevästi matkustamalla laivalla Tukholmaan ja sieltä junalla Malmön seudulle. Myös auto voi olla kätevä, jos haluaa kierrellä reissulla enemmänkin.
Saaremaa on houkutellut rannoillaan ja Muhun saaren maisemilla ja ratsastusretkillä, mutta nyt se vetää puoleensa myös ruokamatkaijoita. Saaremaalle on viime vuosina perustettu paljon kiinnostavia ja laadukkaita ravintoloita, ja paikallisia viinejä Muhun saarella on tehty 1900-luvun alusta alkaen. Niitä voi käydä maistelemassa esimerkiksi Luscher & Matiesenin viinitilalla, joka on Viron ensimmäinen viinimatkailutila.
Saaremaalla on panostettu ekologisuuteen viime vuosina paljon. Paikasta toiseen voi helposti liikkua esimerkiksi polkupyörällä.