Itä-Tšekin Morava-joesta nimensä saaneen Moravan eli Moravian (Suomessa käytetään alueesta nimeä Määri, mutta me puhumme alueesta Moraviana, koska sekä alueen tuottajat että Alko listaavat alueen viinit tällä nimellä) viinialue levittäytyy joen itäpuolelle. Matkamme painottui Mikulovskán alueelle, joka on neljäksi ala-alueeksi vuonna 2004 selkeytetyn Moravian viinialueista kuuluisin. Aromaattisista valkoviineistään – kuten rieslingeistä ja sauvignon blanceista – tunnettu, Pálavan kukkuloiden hallitsema alue on myös Moravian orastavan viiniturismin sydän.
Jo Rooman loiston päivistä asti viiniä viljelleellä Moravialla on pitkä historia aromaattisten valkoviinien alueena, ja runsaat 60 prosenttia tuotannosta on valkoviinejä. Punaisten rypäleiden viljely on yleistynyt ja punaviinien taso noussut kohisten – myös siksi, että entuudestaan aurinkoisen alueen kasvuolot ovat lämmenneet reippaasti ilmastonmuutoksen myötä.
Viinialueen profiloitumista hankaloittaa hieman runsas lajikkeiden määrä, mutta moni viljelijä on kovin ylpeä mittavasta rypäleportfoliostaan. Viini on muutenkin lisännyt suosiotaan perinteisessä olutmaassa, ja tšekkiviineistä kiinnostuneelle matkailijalle yhtenäinen Moravia on hyvä alue aloittaa. Myös kansainvälisissä kilpailuissa huippupisteitä niittäneet viinit lisäävät maailman kiinnostusta Moraviaa kohtaan. Suuri osa viineistä juodaan silti yhä kotimaassa.
Welschriesling nostaa päätään
Grüner Veltliner on Moraviassa – ja koko Tšekissä – kasvavista valkeista rypäleistä yleisin, Müller-Thurgau tulee tosin aivan vanavedessä. Alueella kasvaa myös Rieslingiä, Welschrieslingiä, Chardonnayta, Pinot Blancia ja Pinot Gris’tä, Muscatia sekä lukuisia paikallislajikkeita. Takavuosien viiniopuksissa Welschrieslingiä – jota ei tule geneettisesti sekoittaa Rieslingiin – luonnehdittiin usein mitäänsanomattomien viinien rypäleeksi. Jo muutaman alueella vietetyn päivän jälkeen voi kuitenkin todeta, että Ryzlink Vlašský -paikallisnimellä tunnetusta rypäleestä tehdään myös varteenotettavia valkoviinejä, joista parhailla on ikääntymispotentiaaliakin. Mikulovskán ala-alueen tunnetuimpiin tiloihin lukeutuva, Tšekin ensimmäiset yhden tarhan welschrieslingit valmistanut, Mikrosvín Mikulov ennustaa linjakkaiden ”terroir-welschiensä” kypsyvän suotuisasti 15–20 vuotta. Maistettaessa näkemys on helppo jakaa.
Maukkaan hedelmäisten ja nuorempina nautittavien viinien ystävä tykästyy varmasti Ilias-luomutilan ryzlink vlašskýyn. Tilan viinintekijän Georgios Iliasin mukaan myös alueen Veltlínské Zelené- eli Grüner Veltliner -viinit ovat nyt ”ihan toisella tasolla, kun yksiulotteisen omenaisista moravialaisklooneista on päästy eroon”.
Aromaattisten rypäleiden hurmaa
Mojovin yllätys tulee silti Sauvignon Blancin muodossa. Ylenpalttisen aromaattiseksi leivotun sauvignon-olemuksen sijaan Mikulovskán kalkkimaan parhaissa sauvignoneissa viehättää tyylikkään luiseva, suolainen tyyli. Pavlovin kylän hippimäinen luomutila Nepraš – joka tekee upeaa perinteisen menetelmän kuohuvaakin – täräyttää pöytään sauvignonin, jota muistellaan vielä pitkään matkan jälkeen.
Kuulasta sauvignonia tarjoaa myös valko- ja kuohuviineistään tunnettu Gala. Tila on noussut tähdeksi Decanter World Wine Awardsissa 98 pisteellä palkitun welschrieslingin myötä. Galan ja Sonberkin kaltaiset tyylititetoiset tilat ovatkin tärkeässä roolissa alueen kehittämisessä. Gala jää mieleen taitavasta tammen käytöstä – tila oli Tšekin ensimmäinen, joka tammetti Ryzlink Vlašskýä – sekä puhtauteen tähtäävästä tuotantofilosofiastaan: ”Natural-trendin harjalla ratsastavat viinit ovat monesti kiehtovampia tarinaltaan kuin viineinä.”
Paikalliset Pálava-lajikkeesta tehdyt valkoviinit ovat tyypillisesti makeita, mutta Sonberkin tilalla vastaan tulee myös kuiva versio tästä Gewürztraminerin ja Müller-Thurgau-lajikkeen risteytyksestä. Pálavan kukkuloiden mukaan nimetyssä lajikkeessa on eittämättä ideaa, mutta Decanterin palkitsema kuiva pálava vaatii lisätreeniä, jotta sen olemuksen osaa identifioida. Sonberkin tila valmistaa myös ihastuttavan raikasta, hapokkaahkoa ja herkän aromaattista viiniä Muškát Moravský -rypäleestä.
Onko Frankovkassa ainesta tähdeksi?
Moravian tunnetuimpiin alueisiin luetaan myös Brnon kaupungin ympäriltä alkava, tummien rypäleiden kehtona profiloituva Velkopavlovická. Tuotantovälineiden – ja ajatusten – modernisoitumisen myötä tämän ala-alueen parhaista punaviineistä löytyy puhdasta, herkullista hedelmää sekä eleganssia.
Frankovka-rypäle viihtyy etenkin Modré Horýn VOC-alueella, jonka tarjoista sitä on liki kolmannes. Vaikka Merlot ja Pinot Noir menestyvät Velkopavlovickássa, moni alueen viljelijä pitää Frankovkaa ”meidän juttuna”. Tulokset vaihtelevat rustiikeista maalaisviineistä kepeän karpaloisiin taidonnäytteisiin.
Punaviinien ohella Frankovka taipuu rosee- ja kuohuviineihinkin. Mieleen jää erityisesti samppanjamenetelmällä tehty hapankirsikkaisen mehevä roseekuohuva, joka on saanut kypsyä Stavékin tilan kellarissa nelisen vuotta.
Kuilun yli
Vaikka Moravian parhaimmiston ei tarvitse kelvata vertailussa ”klassisempien” alueiden viineihin, monet laatutilat – Bzenecin linnan kaltaisia historiallisia kellareita lukuunottamatta – ovat hyvin nuoria. Tšekkoslovakian ajan historiaa vasten tämä ei ole ihme. Kommunismin perintö tuntuu yhä paikoitellen. Kuilu rujon itäblokkihenkisen ”asiakkaat saavat päättää, miten teemme viinit” -tilan ja kunnianhimoisten nuorten unelman, jonka viinit häikäisevvät nyt jo, välillä on valtava. Ensimmäisen satonsa vasta 2019 pullottanut Veselínad Moravouhun perustettu Dog in Dock on nimi, josta kuullaan taatusti lisää lähivuosina.
Myös rypälekirjo hämmentää. Kun joillakin tiloilla viljellään toistakymmentä rypälettä ja niiden nimet ovat tšekiksi, se mutkistaa alueen tutuksi tekemistä laajemman yleisön silmissä. Alueelle suuntaavan viinimatkailijan näkökulmasta Moravian viineihin tutustumista hankaloittaa sekin, että monien tilojen verkkosivut ovat tšekinkieliset.
Parhaimmillaan Moravian viineissä on koko paketti: balanssi, puhtaus, persoonallinen maku ja tarina, jota nykykuluttajiin vetoavat etiketit vielä korostavat. Kun päälle lisätään hurmaavan yrttinen ruoka, vehmaana kumpuilevat maisemat, aurinkoinen ilmasto ja ystävälliset ihmiset, ei visio ”Uudesta Toscanasta” tunnu kaukaa haetulta.
Viinimaailman tietoisuuteen rynnistämisessä riittää silti haasteita – varsinkin kun moni tila tähtää lähinnä paikallisen kysynnän tyydyttämiseen, eivätkä Welschriesling ja Frankovka kanna järin seksikästä auraa viini-intoilijoiden silmissä. Ainakaan vielä.
Mikä ihmeen VOC?
Alueellisesti laatuluokitellut VOC-viinit (Vino Originálni Certifikace) valmistetaan tietylle alueelle tyypillisistä, tarkoin valitun kasvupaikan rypäleistä. Tämä itsessään ei vielä riitä, vaan VOC-jäsenistön muodostavat viinintekijät arvioivat viinin VOC-kriteerein ja päättävät, onko siinä ainesta alueellisesti laatuluokitelluksi viiniksi (vrt. Ranskan apellaatiot). Nämä terroir-viinit tulee tehdä alkuperältään tarkoin identifioiduista rypäleistä sekä tiettyjä tarha- ja kellarityöskentelyyn ja tuotantomääriin liittyviä sääntöjä noudattaen. Tšekissä VOC-viinejä on 13, joista 12 (mm. VOC Mikulov, VOC Modré Hory, VOC Pálava, VOC Bzenec ja VOC Velké Pavlovice) tulee Moraviasta.
