Antti ja Virpi Rantalaisen pellolla Mikkelin Anttolassa tepastelee tuhansia valkoisia hanhia. Muutama leyhyttelee siipiään ja kommentoi tuntemuksistaan äänekkäällä törähdyksellä. Ruokinta-astiat on juuri täytetty ja linnut lähtevät kävelemään peräkanaa kohti tarjottua evästä. Sana hanhenmarssi konkretisoituu elävästi.
Rantalaisten vuonna 1997 perustama Hauhalan Hanhifarmi on tällä hetkellä Suomen ainoa merkittävä hanhenkasvattaja. Hauhalassa kasvatetaan lintuja ekologisesti ja eettisesti läpi koko tuotantoketjun.
”Meillä hanhilla on virikkeellinen ja tilava kasvuympäristö. Omaa ja vuokrattua peltoa on yhteensä 38 hehtaaria”, Antti kertoo ja jatkaa:
”Lähimmät pellot on varattu hanhien laidunalueeksi ja muilla pelloilla viljellään vehnää ja kauraa lintujen rehuksi. Lisäksi ostamme viljaa lähiseudun muilta viljelijöiltä”.
Hauhalassa hanhet saavat syödä niin paljon kuin itse haluavat ja koska haluavat. Kesällä hanhet syövät pelloille viljeltyä vehnää suoraan tähkistä. Kun pellot ovat luonnonmukaisesti tyhjennetty, lisäruokaa tuodaan tarjolle traktorilla.
Hanhet eivät varsinaisesti lennä, se on pelkkää satua, kuten Peukaloisen retketkin, joten hanhet viettävät koko elämänsä Hauhalan pihapiirissä. Noin 10-vuotiaiksi elävät emohanhet erottuvat omassa aitauksessaan valkoisempina kuin nuoremmat linnut.
”Hanhiemot alkavat munia hissukseen maaliskuussa ja muninta jatkuu aina heinäkuuhun asti. Ensimmäiset poikaset kuoriutuvat huhtikuussa. Hanhenpoikasia meillä syntyy vuodessa noin 6000”, isäntäpariskunta kertoo.
Poikaset siirretään alle kolmiviikkoisina viileään sisätilaan ja viiden viikon ikäisinä ne pääsevät ulos. Yhden haudontaerän poikaset kasvatetaan alusta loppuun omassa aitauksessaan.
”Hanhilla on kaikissa kasvatusvaiheissa vähintään tuplasti enemmän tilaa kuin eläinsuojelulaki edellyttää”, Antti lupaa.
”Hanhi kasvaa nopeasti ja on melko helppo kasvattaa, sillä sen jalostus on ollut hyvin vähäistä verrattuna esimerkiksi kalkkunaan ja broileriin. Siksi linnut ovat myös hyvin terveitä”, hän jatkaa.
Hauhalan pihapiirissä on myös teurastamo. 4,5 kuukauden ikäisinä hanhet marssivat sinne omin räpylöin. Lintujen stressittömyys lisää merkittävästi lihan gastronomista laatua.
”On harvinaista, että lintuja ei tarvitse pakata laatikoihin. Ja koska linnut ovat tottuneet tepastelemaan vapaasti, ne kävelevät luottavaisesti tarvittavat pari sataa metriä elontiensä päähän”, Virpi Rantalainen kertoo.
Tilalla koko elämänsä kasvaneiden hanhien liha myös leikataan, jalostetaan ja paketoidaan tilalla eri tuotteiksi. Valikoimassa on muun muassa rintafileetä, kokonaista hanhea, hanhenmaksapasteijaa ja hanhenrasvaa. Tuotteista suunnilleen puolet myydään ravintoloihin ja puolet kauppoihin.
”Koko tuotantoketju on samassa pihapiirissä. Meillä on siis kaikki munat samassa korissa”, Virpi toteaa.
Faktat haltuun:
Hauhalan Hanhifarmi on tällä hetkellä ainut merkittävä hanhenkasvattaja Suomessa. Agrologipariskunta Antti ja Virpi Rantalainen ovat rakentaneet maatilasta Suomen hanhituotannon keskuksen.
Pakkoruokinta on kielletty EU:n alueella, mutta muutama maa on saanut siihen poikkeusluvan. Hauhalan Hanhifarmi toimii mahdollisimman ekologisesti ja eettisesti, hanhet saavat syödä vapaasti niin paljon kuin haluavat, ja milloin haluavat.
Ensimmäiset omat hanhiemot saapuivat Hauhalaan Tanskasta vuonna 2000. Hanhiemoja on noin 350. Teurashanhien määrä on 5000–6000.
Linnusta käytetään kaikki mahdollinen. Teurastamolla otetaan talteen myös höyhenet ja untuvat. Kuivatuista höyhenistä Joutsen Finland Oy valmistaa tyynyjä ja peittoja.
Lähiresepti: leipäset hanhenmaksapasteijasta
Reseptikuva Kimmo Iso-Tuisku
6–8 kpl
Ainekset:
1 prk (115 g) hanhenmaksapasteijaa (Hauhalan Hanhifarmi)
ruisleipälastuja
mätiä
yrttejä ja syötäviä kukkia
pursotuspussi
1. Notkista maksapasteija lusikalla. Siirrä pursotuspussiin.
2. Pursota maksapasteija kauniisti ruisleipälastuille.
3. Koristele leipäset nokareella mätiä, yrteillä ja kukilla. Tarjoa alkupalana tai aperitiivin kanssa. Juomaksi sopii esimerkiksi makea jalohomeviini tai samppanja.
