Pornokauppa, hasiskasvattamo, talonmiehen asunto, puuverstas, toimistotila ja kampaamo, Helsingin Albertinkadun liiketila on nähnyt elämää. Uusin luku alkoi viime kesänä, kun paikalle aukesi ravintola Inari.
Kim pyörittää Inaria yhdessä vaimonsa Evelyn Kimin ja ystävänsä Johan Borgarin kanssa, lisäksi on kaksi palkattua työntekijää. Ravintola perustuu kaksoismerkityksiin. Moni asia näyttää kahdelta mutta on yhtä ja samaa.
”Ravintolatila on ulkoa ja sisältä kuin kaksi eri maailmaa. Inari on paitsi paikka Lapissa, myös kaiken hyvän suojelija sintolaisuudessa. Minun etunimeni on vaimoni sukunimi. Kaikki kietoutuu toisiinsa, en oikein tiedä mistä toinen alkaa ja toinen loppuu mutta lopulta ne muodostavat jotakin järkevää. Näistä lähtökohdista me teemme ruokaa.”
Ulkomaalaiset mediat hehkuttavat pientä suomalaisravintolaa, vaikka Inari ei markkinoi tai pidä itsestään muutenkaan meteliä. Annoksia tai ruokafilosofiaa ei juuri avata asiakkaille. Ja Kim Mikkolalla on siihen syy.
”Nomassa myimme asiakkaalle kaiken valmiiksi. Kerroimme, esimerkiksi mitä makuja annoksesta löytyy, eikä asiakkaan tarvinnut ajatella itse mitään. Kyllästyin sirkustemppuihin ja nyt teen toisin. Peli on menetetty, jos jouduin selittelemään itseäni ja annoksiani. Eihän kukaan muusikkokaan selitä, miksi jostain biisistä tulisi tykätä. Joko siitä tykkää tai sitten ei.”
Eivätkä kaikki tykkää. Inarin ruokaa on hehkutettu ja haukuttu. Tien raivaajan tehtävä ei aina ole helppo.
”Teemme jotain sellaista, joka on ravintolakentässä täysin uutta. Olen huomannut, että suomalaisilla menee tunteisiin, jos jotain ei ymmärretä tai siihen ei ole aikaisempaa kosketuspintaa. Se on alue, missä me liikumme.”
Maailman arvostetuimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin ruokakriitikoihin kuuluva Andrea Petrini kuuluu Inarin ylistäjiin ja on kutsunut Kim Mikkolan kokkaamaan tapahtumaansa. New York Times kirjoittaa Inarin ruoasta: ”…kertakaikkisen omaperäistä, kertakaikkisen herkullista.”
”Tällaiset asiat tuovat vahvistusta omalle visiolle ja tunteelle, että teemme asiat oikein.”
