Se, missä myydään kaljaa ja kuinka vahvaa se on, ei kuulu valtiolle, kirjoittaa Viini-lehden kolumnisti Mika Vanne.
Suomen alkoholilain uudistus nytkähti eteenpäin, kun kepu vihdoin sai rivinsä suoriksi. Jo edellisen hallituksen aikana käynnistetty projekti on viipynyt ja viipynyt.
Itseäni ihmetyttää, kuinka poliitikoilla voi olla vuosikausia aikaa pohtia sitä, saako kaupan kaljapullossa olla 2 grammaa lisää alkoholia. Muiden tulossa olevien ”uudistusten” kanssa on vähän samoin. Koetapa selittää saksalaiselle panimomestarille, että hei nyt meille tuli Suomeen kiva uudistus, kun saadaan myydä näitä meidän bissejä ihan itse.
Rehellisesti sanottuna mitään oikeaa uudistusta ei tapahdu. Nyt vastataan suurten panimoiden ja ravintoloiden hätähuutoon ja estetään jokunen konkurssi. Samalla muutama pahin järjettömyys oikaistaan. Ravintoloiden oikeus myydä olutta mukaan kuulostaa hauskalta. Ravintoloiden katteet tuntien kovin montaa kaljaa sieltä ei osteta.
Reetta Räty kiteytti asian ytimen Liberan kolumnissaan: ”On päivänselvää, että meidän pitäisi valita tarkemmin, mihin kaikkeen valtio puuttuu”. Juuri näin. Ja se, missä myydään kaljaa ja kuinka vahvaa se on, ei kuulu valtiolle. Ei myöskään se, pannaanko viinapulloja internetiin vai ei. Valtiolle kuuluu se, että ilmastonmuutos pysähtyy, heikoista huolehditaan, infra toimii ja verot maksetaan.
Pakko lienee tässäkin paras kannustin. Poliittinen hitaus pelaa vapauden pussiin. Vapautta on pakko antaa, kun vahtimiseen ei enää ole varaa.
Yllätyksiin kannattaa silti varautua. Pienpanimoiden ulosmyyntioikeudesta on sovittu, mutta pienpanimon määritelmästä väännetään vielä. Alle 15 miljoonan litran tuotanto oikeuttaa pienpanimoille kuuluvaan verohuojennukseen, mutta ainakin kepussa on halua sallia ulosmyyntioikeus vain kaikkein pienimmille panimoille. Pitää kuulemma neuvotella komission kanssa.
Komission kanssa voi tulla muutakin neuvoteltavaa. Esimerkiksi siitä, miksi jatkossa Moscato d’Astia, joka on italialainen alkuperäsuojattu (DOCG) maataloustuote, saisi myydä ruokakaupoissa, mutta samalla luokituksella varustettua, alkoholipitoisempaa Chianti Classicoa ei. Saattaa olla syrjintää.
