Luciano Sancassanin matka viinintuottajaksi ei alkanut kellarista vaan painotalosta ja sisustustavarabisneksestä. Mutta veri veti takaisin Valpolicellaan, alueelle, jossa hänen perheensä oli viljellyt rypäleitä sukupolvien ajan.
Sancassanin vanhemmat olivat viininviljelijöitä. He kasvattivat rypäleitä ja myivät ne alueella toimiville viinitiloille. Viiniä he valmistivat vain omaan tarpeeseensa. Nuorena Sancassania viini ei juurikaan kiinnostanut, vaan työt vievät opiskeluiden jälkeen graafisen suunnitteluun. Hän työskenteli 1970-luvulla painotalossa, jossa painettiin muun muassa pääsylippuja Italian jalkapallomaajoukkueen otteluihin.
”Joskus painoin lippuja muutaman ylimääräisen”, Sancassani virnistää.
Ennen viinialalle siirtymistään Sancassani johti sisustustuotteita Aasiasta Italiaan tuovaa yritystä nimeltä New and Old. Vuonna 1987 perustettu firma vaihtui lopulta viinitarhoihin. Alun perin ajatus oli vain kasvattaa rypäleitä, kuten hänen vanhempansa ja isovanhempansa. Viinin valmistus oli liian monimutkaista ja oman viinibrändin rakentaminen ei tuntunut vielä ajankohtaiselta.

Viinitila vanhan kotikylän naapurissa
Kuuden vuoden etsinnän jälkeen, vuosituhannen vaihteessa, hän löysi paikan Valpantenan laaksosta, vain kaksi kilometriä vanhasta kotikylästään.
”Tiesin, että tästä tulee jotain erityistä. En voisi epäonnistua. Paikka oli liian kaunis.”
Hän päätti perustaa oman viinitilan kumpuilevien kukkuloiden ja viinitarhojen keskelle vain kivenheiton päähän Veronasta. Nuoruus viinitarhoilla oli jättänyt pysyvän jäljen.
“Minun elämäni on ollut aina sidoksissa tähän maahan. Opin ajamaan traktoria 13-vuotiaana. Kaikki oli hitaampaa silloin, eikä kukaan ei kiirehtinyt”, Sancassani kertoo.
Vuonna 2002 Sancassani tapasi sattumalta viinintekijä Luca Deganin ja heille syntyi ajatus yhteisestä projektista. Näin sai alkunsa kahden perheen yhteinen yritys, Antiche Terre Venete.
Viinin tekeminen ja myyminen ovat kaksi eri maailmaa
Sancassanin mukaan viinin tekeminen ja sen myyminen ovat kaksi täysin eri maailmaa. Hyvä viini on loistava lähtökohta, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös taitoa ymmärtää markkinoita, rakentaa brändiä ja tavoittaa kuluttajat. Hän ei pidä itseään viiniasiantuntijana vaan kaupallisena tekijänä, jolle markkinointi ja liiketoiminnan kehittäminen ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin itse viini.
”On aivan eri asia tehdä viiniä kuin myydä sitä. Monet viinitilat tekevät upeita viinejä, mutta eivät saa niitä koskaan ulos oman kylän ulkopuolelle”, Luciano Sancassani sanoo.
Nykyään viinitilaa luotsaa edelleen kaksi perhettä, mutta sukupolvet ovat vaihtuneet. Luciano Sancassani omistaa tilan yhdessä viinintekijä Luca Deganin pojan, Riccardo Deganin, kanssa. Viininvalmistuksesta vastaa Riccardon veli, Davide Degani. Vaikka liiketoiminta on kasvanut ja markkinat muuttuneet, perusajatus on säilynyt: yhdistää kaupallinen osaaminen ja viininvalmistuksen ammattitaito sekä ennen kaikkea intohimo Valpolicellan maaperään.
Antiche Terre Venete on Valpolicellan mittakaavassa keskikokoinen tila, jonka valikoima ulottuu Soavesta Ripassoon ja Amaroneen. Talon lippulaivaviini amarone edustaa tyylilajin kevyempää päätä. Antiche Terre Mezzo Monte Organic valittiin Viinilehden Vuoden punaviiniksi ja Vuoden luomupunaviiniksi 2024, mikä alleviivaa talon tinkimätöntä laatutasoa. Sancassani painottaa viineissään selkeää tyyliä ja houkuttelevaa ulkoasua. Viinin on oltava paitsi herkullinen myös helposti ymmärrettävä.

Luomuviinin kysyntä kasvaa, mutta viljely vaikeutuu
Viime vuosina yksi suurimmista haasteista Valpolicellan alueella on ollut luomuviljely. Vaikka vientimarkkinat vaativat yhä useammin luomusertifioituja viinejä, Veneton sateinen ilmasto tekee siitä käytännössä hyvin vaikeaa. Luomuviljelyssä synteettiset torjunta-aineet ovat kiellettyjä ja ainoaksi keinoksi jäävät kuparipohjaiset valmisteet, joita täytyy kosteina vuosina ruiskuttaa jopa kymmeniä kertoja kasvukauden aikana.
”Jos käsittelyjä on 28 tai 38, se ei ole hyväksi viinitarhalle. Kupari on raskasmetalli, joka lopulta kertyy ja vahingoittaa maaperää. Saatamme joutua luopumaan luomusertifikaatista. Ei siksi, ettemme haluaisi viljellä vastuullisesti, vaan koska tässä ilmastossa se ei ole kestävää.”
Sancassani ei pidä Valpolicellan viinien tulevaisuutta itsestäänselvyytenä.
“Nuoret juovat aiempaa vähemmän viiniä. Meidän on opetettava heitä ymmärtämään ja nauttimaan viinistä. Viinillä on kulttuurinen merkitys, se ei ole vain alkoholia. Viestintä on avain. Viinissä yhdistyvät historia ja alue. Amarone, Ripasso ja Valpolicella eivät ole toisistaan irrallisia – ne ovat osa samaa tarinaa.”
Sancassanilla tuntuu virtaa ja ideoita riittävän. Viinitilan lisäksi hänellä on näpit mukana muun muassa vaateliikkeissä ja ravintolassa Veronassa. Mies kuitenkin puhuu vain viinistä.
“Tämä on elämäntapa. Kun en työskentele, tapaan ystäviä viinin äärellä, maistelen muiden tuottajien viinejä tai järjestän viinitapahtumia. Viini on koko elämäni.”


