Mylvivä joukko muistuttaa erilaisine kampauksineen hevibändiä. Tukka hyvin ja edessä villi preeria – kuin puhveleilla aikoinaan. Olemme herefordlihakarjan laitumella Salossa, Varsinais-Suomessa.
”Eläinten hyvinvointi ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat meille tärkeimpiä arvoja”, sanoo lehmien ympäröimä riistabiologi Fredrik von Limburg Stirum. Hän on omistanut Kosken kartanotilan vuodesta 2007 ja edustaa äitinsä puolelta tilan kuudetta sukupolvea.
Fredrik havainnollistaa, mitä luonnossa tapahtuu. Preerioiden miljoonat puhvelit elivät tiheissä laumoissa. Kun pedot tulivat häiritsemään, puhvelit siirtyivät eteenpäin uudelle alueelle. Kesti kauan ennen kuin ne palasivat vanhalle laidunalueelle. Kosken kartanon lehmät laiduntavat luonnonlaitumilla, jotka on jaettu lohkoihin.
”Pienellä alueella lehmät syövät monipuolisesti kaikkia kasveja. Jos niillä olisi varaa valita, ne söisivät vain parhaat päältä. Kun siirrämme karjan seuraavalle alueelle, edellisen laitumen lepoaika alkaa. Jos lehmät viettäisivät monta kuukautta yhdellä isolla alueella, kasvillisuuden palautuminen alkaisi kärsiä.”
Luonnonlaidunlihaa pitkillä perinteillä
Lehmät ovat laiduntaneet Kiskonjoen laaksossa satoja vuosia. Tila sai alkunsa vuonna 1679 Kosken rautaruukista. Härkiä ja hevosia tarvittiin kuljettamaan ruotsalaista rautamalmia satamista ruukkiin. Vuodesta 1967 alkaen tilalla on laiduntanut herefordkarjaa. Fredrikin äiti Mariana von Limburg Stirum on jalostanut rotua aktiivisesti kymmeniä vuosia.
Kosken kartano sertifioi luonnonlaidunlihan tuotannon vuonna 2022, ensimmäisenä Suomessa. Luomutila myy noin 60 prosenttia lihasta itse suoraan kuluttajille. Lehmien maidon juovat vasikat.
Keväisin syntyy noin 80 vasikkaa, jotka siirtyvät emojensa kanssa kesälaitumelle. Syksyllä vasikat erotellaan emoistaan. Lehmät laiduntavat lokakuun loppuun saakka ja siirtyvät sitten pihattonavettaan talveksi. Emolehmien tehtävä on laiduntaa ja poikia. Vasikan ominaisuuksista riippuen siitä tulee myöhemmin emolehmä tai siitossonni – tai sitten se kasvatetaan lihaksi.
Vanhin lehmä päättää asiat
Ympärille kerääntynyt joukko tuijottaa häpeilemättä. Vanhimman, 11-vuotiaan lehmän korvassa roikkuu numero 535. Siitä tietää, että sen nimi on Manteli. Suomessa jokaiselle lehmälle on tapana antaa nimi. Lehmillä on laumassa parhaat ystävät, ja vanhin lehmä päättää asioista.
”Lehmämme eivät varsinaisesti odota rapsutuksia, mutta uteliaita ne ovat. Emolehmät ehtivät tulla tutuiksi vuosien aikana. Meille on tärkeää, että eläin on rauhallinen ja turvallinen. Käytämme jalostukseen vain rauhallisia yksilöitä, jotta tällaiset piirteet siirtyisivät vasikoille.”
Pihvikarjaa ei juurikaan käsitellä. Maitotilojen karja sen sijaan menee lypsylle kaksi kertaa päivässä ja on enemmän kosketuksissa ihmiseen.
Lihan laatuun vaikuttaa se, mitä eläin on syönyt ja onko sillä ollut rauhallinen ja hyvä elämä. Kosken kartanon lehmät syövät vain korsirehua: kesäisin ruohoa ja talvisin heinää.
”Ruoho on niiden luontaista ravintoa. Ruokinta on myös ekologinen kysymys. Kannattaako viljellä viljaa vain siksi, että saamme ruokittua sillä eläimiä? Asia vaikuttaa myös vesistöihin ja hiilensidontaan.”
Tilan lehmät eivät syö viljaa, vaikka sen avulla niiden painoa voisi lisätä nopeammin. Pelkkää ruohoa rouskuttava lehmä kasvaa hitaammin, mutta ruohoruokinta edistää lihan hienoa marmoroitumista.
Vähemmän mutta laadukkaampaa
Tilan verkkokaupassa ja myymälässä myydään valmiita lihapaketteja tai yksittäisiä paloja kilon jauhelihapaketista alkaen.
”Joskus asiakas kysyy, eikö löydy entrecôtea. Kerromme, että yhdestä eläimestä tulee neljä kiloa entrecôtea ja noin 190 kiloa muuta lihaa. Jos entrecôte on loppu, seuraava erä tulee muutaman viikon päästä, mutta hyödynnämme sitä ennen edellisen ruhon kokonaan.”
Fredrik von Limburg Stirum näkee työssään, että kiinnostus eettisiin arvoihin on kasvanut.
”Kun asiakas ostaa meiltä jauhelihapaketin, siinä on yhden eläimen lihaa. Pystymme kertomaan, mikä eläin siinä paketissa on. Tehotuotannossa yhdessä jauhelihapaketissa voi olla vaikka 50 eri eläimen lihaa.”
Kosken kartanon luomulihan kysyntä on kasvanut viime vuosina, vaikka monen kuluttajan taloudellinen tilanne on heikentynyt. Miten lihaa kulutetaan tulevaisuudessa?
”Terveyttä ja ympäristöä ajatellen meidän täytyisi syödä vähemmän lihaa. Me luonnonlaidunlihan tuottajat ajattelemme, että lihaa kannattaa syödä harvemmin mutta panostaa silloin sen laatuun.”
Tiesitkö?
Luonnonlaidunliha tuotetaan eläimistä, jotka laiduntavat peltojen ulkopuolella. Laidunnus on merkittävä keino suojella ketoja, niittyjä, metsälaitumia ja hakamaita sekä niistä riippuvaisia lajeja. Luonnonlaidunpäivää vietetään Suomessa 14.6.
Kaikki suomalaiset lehmät eivät laidunna. Luomutuotannossa eläimet laiduntavat vähintään neljä kuukautta vuodessa.
Täysikasvuinen herefordlehmä painaa 600–800 kiloa ja sonni 1000–1300 kiloa. Vasikka voi kasvaa yli kilon päivässä.
