Ruokakaupoista saa nyt kahdeksan prosenttia alkoholia sisältäviä juomia. Niillä on monia nimiä. Lehdistö puhuu 8-prosenttisista viineistä, kaupoissa näkee termiä viinijuoma ja EU:n asetuksissa puhutaan viinipohjaisista juomista. Termistö kaipaa tarkennusta, sillä kategoria on moninainen ja termit ovat hakusessa – ammattilaisillakin.
Alkoholin määrä ei kerro kaikkea
EU:ssa viinin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 8,5 tai 9 prosenttia. Raja kulkee Pohjois-Ranskan kohdilla. Mikäli viinillä on alkuperämerkintä, alkoholipitoisuus voi olla vain 4,5 prosenttia. Ruokakaupoista voi siis löytää muun muassa makeita viinejä Saksasta sekä kevyesti kuohuvia asteja, moscatoja ja lambruscoja Italiasta. Näissä alkoholia on usein alle 8 prosenttia.
Viini pysyy viininä, jos sen alkoholimäärästä poistaa alkoholia enintään 20 prosenttia. Tästä tosin on eri mailla ja erityisesti alkuperäluokitelluilla alueilla paikallisia rajoituksia. Viiniin saa lisätä tietyin rajoituksin tanniineja, happoja ja konsentroitua rypälemehua.
Viini, josta alkoholi on osittain poistettu, tarkoittaa juomaa, josta alkoholia on poistettu niin, että tuotteen alkoholipitoisuus jää alle viinin 8,5 tai 9 prosentin minimin. Tällä halutaan tehdä ero viinin ja tuotteen, josta alkoholia on poistettu välillä. Jos alkoholia poistetaan enemmän kuin 20 prosenttia, mutta alkoholipitoisuus jää minimin yläpuolelle, tuotetta ei saa kutsua ollenkaan viiniksi.
Omanlainen erikoisuus on rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma. Se on viini, jossa viinin valmistusta on tehty Suomessa. Suomi on EU:n ainoa maa, joka ei ole halunnut viinintuottajamaaksi, joten viinisäännökset eivät koske Suomea. Siksi Suomessa käsiteltyä tai kokonaan valmistettua tuotetta ei saa kutsua viiniksi. Rikin säätäminen ennen pakkaamista on sentään sallittua. Tähän ryhmään kuuluvat myös tuotteet, jotka syystä tai toisesta putoavat muiden luokkien ulkopuolelle.
Tuotteita, joihin on lisätty hedelmää, väriä, sokeria tai vettä, kutsutaan maustetuiksi viinipohjaisiksi juomiksi tai juomasekoituksiksi. Nämä kategoriat mahdollistavat juoman viimeistelyn ja myös alkoholin poiston Suomessa.
Ammattilaisetkin haparoivat
Suomessa korkeintaan 8-prosenttisista juomista on ollut käytössä aikanaan 5,5 prosenttisille juomille luotu yleisnimitys viinijuoma.
”Vaikka termi on sinällään helppo ja käyttökelpoinen, siitä haluttaisiin eroon, koska lainsäädäntö ei sitä tunne,” kertoo Valviran eritysasiantuntija Timo Rokka.
”Termin käyttöönoton jälkeen EU on luonut uudet luokat viineille, joista alkoholia on poistettu. Samoin maustetuille viinipohjaisille juomille on omat asetukset. Ne tekevät viinijuoman käsitteestä tarpeettoman.”
Alkokin käyttää termejä huolettomasti. Korkeintaan 8-prosenttiset viinit, joista alkoholi on osittain poistettu ja saman vahvuiset maustetut viinipohjaiset juomat luokitellaan viinijuomiksi. Sen sijaan yli 8-prosenttiset maustetut viinipohjaiset juomat on luokiteltu otsikolla Hedelmä-, aromatisoidut- ja muut viinit.
Kauppaketjut eivät selkeytä tilannetta. S-ryhmässä kaikki myytävät 8-prosenttiset juomat on luokiteltu viinijuomiksi, vaikka joukossa on myös viinejä, joista ei ole poistettu alkoholia. K-kauppa tekee päinvastoin. Siellä kaikki ovat viinejä, vaikka mukana on maustettuja viinipohjaisia juomia.
Lainsäädäntö on monimutkaista ja EU-tasolla täynnä kompromisseja. Paikallisia termejä voinee kuitenkin luoda. Erityisesti Suomessa ne olisivat nyt uusien tuotteiden myötä tarpeen. Kuluttajan on vaikea ymmärtää EU:n säädösten terminologiaa, eikä se ole selvää alan ammattilaisillekaan.
Kommentti: tolkkua termeihin
Ruokakaupassa myytävien alle 8-prosenttisten juomien kategoria on moninainen, joten termistö kaipaa tarkennusta. Alla oma ehdotukseni mahdollisimman loogisista ja helposti ymmärrettävistä termeistä. Nimet noudattavat mallia, jonka mukaan viinejä ovat ne, joissa vain alkoholipitoisuutta on muutettu ja vastaavasti ne, mihin on tehty muitakin lisäyksiä ovat viinijuomia.
- Viini on luonnollisesti edelleen viini.
- Viini, josta alkoholi on poistettu osittain, tarvitsee uuden helposti ymmärrettävän nimen. Sellainen on kevytviini.
- Viini, josta alkoholi on poistettu kokonaan, on alkoholiton viini.
- Viini, johon on lisätty alkoholia, on väkevöity viini, kuten tähänkin asti.
- Valviran aiemmin käyttöönottama termi viinijuoma sopii oikein hyvin maustetuille viinipohjaisille juomille ja juomasekoituksille.
- Jotta nimet olisivat yhtenäisiä, niin alle 8-prosenttisten viinijuomien tulisi olla kevytviinijuomia ja alkoholittomien alkoholittomia viinijuomia.
- Maustetut viinit ovat EU-säädöksissä selkeästi väärin nimetty kategoria ja sitä lienee hankala muuttaa. Käytännössä lähes kaikkiin on lisätty alkoholia ja mausteita, joten niitä pitäisi kutsua nimellä väkevöity viinijuoma.
- Suomessa tehtyjen juomien erillisnimitys on tavallaan ymmärrettävä siitä lähtökohdasta, että Suomi ei ole viinintuottajamaa ja silloin EU:n viinilait eivät koske Suomea. Itse liittäisin ne selvyyden vuoksi samaan termistöön ja samoilla periaatteilla kuin muutkin edellä olevat juomat. Nykykäytäntö tuntuu lähinnä kiusanteolta.
Mika Vanne on psykologian maisteri, joka on opettanut ammattimaista maistamista, rakentanut maistamissanastoja sekä työskennellyt viinialalla eri rooleissa kouluttajana, ostajana ja myyjänä.