Oletteko useasti eri mieltä viiniarvioista?

Ei ole aina helppoa erottaa omia mieltymyksiään objektiivisista viiniarvioista. Eikä ole myöskään helppoa miettiä, mihin päätös antaa kolme tähteä jollekin viinille perustuu. Voimme molemmat, Antti ja Juha, sanoa käsi sydämellä, että tosi harvoin olemme täysin eri linjoilla viiniarvioissamme. Olemmekin hitsautuneet useamman vuosikymmenen aikana jo aika lailla yhteen viinien arvioimisessa.

Millainen on hyvä viini?

Hyvä viini on sellainen, josta maistaja pitää. Jokainen on oman makunsa paras asiantuntija. Me sen sijaan arvioimme viinejä hieman eri kriteereillä. Vaikka jokin viini ei olisikaan omaan mieleen, emme anna sille automaattisesti huonoja arvioita ja yhtä tähteä. Koetamme arvioida viinejä objektiivisesti ja sen tueksi olemme luoneet arviointikriteerit, joiden mukaan arvioimme kaikki maistamamme viinit. Kriteerit perustuvat asioihin, joita olemme oppineet arvostamaan viineissä vuosien saatossa niin maistajan kuin viinintuottajankin näkökulmasta.

On tärkeää erottaa toisistaan viinien tyyli ja laatu. Laadukas, hyvä viini on teknisesti hyvin tehty, tasapainoinen kokonaisuus ja alkuperälleen tyypillinen.  Tyyleillä taas tarkoitamme viinien tyyliluokkia. Viinit kuuluvat ikään kuin eri genreihin samaan tapaan kuin kulttuurituotteet. Kuinka määritellä, onko komedia parempi kuin draama? Tai pop parempaa kuin rock? Siksi arvioimme ennen kaikkea viinien laatua ja kokonaisuutta. Hyvä viini on alkuperälleen tyypillinen ja pitkään viinejä harrastaneen on mahdollista tunnistaa siitä tuotantoalue sekä rypälelajike tai -lajikkeet.

Miksi kaikki viinit maistetaan sokkona?

Maistamme kaikki viinit sokkona, se on viiniarvioissamme tärkeä (ja vanhin) periaate. Sitä olemme noudattaneet ammattimaisen viininmaistamisuramme alusta saakka jo yli 30 vuotta. Sokkona maistettaessa saattavat jotkin tyypilliset piirteet viineissä jäädä huomaamatta, mutta sokkona arviointi on yllätyksellisempää ja reilumpaa. Etiketit ohjaavat tunnetusti makua ja saavat aikaan ennakkoasenteita, jotka vääjäämättä vaikuttavat aistimuksiin. Vaikka maistamme viinejä työksemme, olemme kuitenkin ihmisiä ja etiketin tiedot, tuottajan nimi, viinin ikä ja monet muut seikat vaikuttavat meihinkin. Sokkona maistettaessa keskiössä ovat laatu ja kokonaisuuden tasapainoisuus. Kaikki saavat saman kohtelun, ja yllättäen halpakin viini voi saada täydet viisi tähteä, kunhan se on laadullisesti ja teknisesti hyvä.

Arvioitte viinit tähdillä, mitä se käytännössä tarkoittaa?

Arvioimme viinit tähdin. Viiden tähden viini on mielestämme huipputuote, jossa kaikki tyylikkäät ominaisuudet loksahtavat kohdalleen. Yhden tähden viini on puolestaan harmiton, helppo arkiviini – eli ei yhden tähden viinissäkään sinänsä mitään negatiivista ole. Joskus, hyvin harvoin annamme viinille nolla tähteä. Silloin kyseessä on hyvin vaatimaton viini. Jos viini saa negatiivisen tähden, silloin se on mielestämme teknisesti viallinen. Mikäli viini on saanut meiltä negatiivisen tähden, annamme viinille uuden mahdollisuuden ja maistamme sen myöhemmin. Ainahan viinissä voi olla pullokohtainen vika.

Alun perin vastustimme viinien pisteytystä, onhan jokainen oman makunsa herra. Mutta yleisö vaati viinien laittamista jonkinlaiseen paremmuusjärjestykseen. Ja me taivuimme. Maailmalla on käytössä yleisesti 100 pisteen arviointiasteikko, mutta me päädyimme tähtijärjestelmään, joka on ollut käytössä Viinilehdessä ja sen kaikissa viiniarvioissa nyt jo arvioimisen alusta eli 1990-luvun taitteesta lähtien. Pisteiden antaminen on edelleen haastavaa, niin kuin edellä jo totesimme. Viinit, kuten monet ruoatkin, ovat omalla tavallaan taideteoksia. Eikä meillä ole tapana mennä konserttiin tai taidenäyttelyyn niin, että ulos tullessamme toteaisimme että ”olipas neljän tähden kokemus”.

Entä jos vastaan tulee poikkeuksellisen hieno viini?

Viinien arvioimiselle on siis olemassa objektiiviset perusteet, ja olemme luoneet siihen oman systeemimme tähtiluokituksineen. Emme osaa kuitenkaan täysin sulkea pois kaikkia henkilökohtaisia mieltymyksiämme. Välillä olemme tilanteessa, jossa vertaamme teknisesti erinomaista, mutta hengeltään vaatimatonta viiniä ja teknisesti vajavaisempaa, mutta hengeltään mielenkiintoista ja ylistäviä ajatuksia herättävää viiniä. Silloin on vaikea kiistää epämääräistä viinin sielun olemassaoloa ja palkitsemme mielenkiintoisen viinin sydämellä.

Sydän-symboli viestittää viinin uskollisuudesta alkuperälleen, autenttisuudelleen ja luonteelleen. Viinissä on syvyyttä, intensiteettiä ja potkua. Viini kertoo oman viestinsä, ja sen henki pääsee esiin. Olemme huomanneet vuosien mittaan ja viinikokemuksien lisääntyessä, että tekninen laadukkuus on alkanut hieman menettää omissa arvioissamme merkitystään suhteessa henkimaailman arvoihin. Silloin sydän on paikallaan.

Voiko hyvä viini olla halpaa?

Hinta-laatu-luokituksemme lähtee täysin teknisistä lähtökohdista. Annamme kullekin viinille määrätyn määrän tähtiä. Olemme jo alun perin määritelleet hinta-laatu-suhteen niin, että heikompilaatuinen viini voi olla edullisempi, kun taas kalliin viinin tulee olla laadukas. Kaikille viinityypeille on hintarajat, joiden puitteissa ne arvioidaan joko ”löydöiksi” tai ”ryöstöiksi” – tai jotain siltä väliltä. Näitä rajoja emme ole monta kertaa vuosikymmenien  aikana muuttaneet, mutta pariin otteeseen se on ollut mielestämme tarpeellista.

Voimme myös ilolla todeta, että viinien laatu on parantunut merkittävästi arviointimme alkuajoista. Varsinkin tekninen laatu on oleellisesti parantunut ja virheiden määrä on vähentynyt. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa luonnonkorkkien korvautuminen muilla sulkimilla. Kierrekorkkien lisäksi tuottajat ovat ottaneet käyttöön korkkimassasta tehtyjä korkkeja sekä synteettisistä materiaaleista tehtyjä korkkeja.

Mitä viinejä kannattaa laittaa kellariin?

Viiniarvioissamme on tähtien, hinta-laatu-suhteen ja sanallisen arvion lisäksi aina myös viinin kypsymisestä kertova symboli: viinilasi, viinipullo lähes pystyssä tai viinipullo vaakatasossa. Osa viineistä on parhaimmillaan heti nautittuna (viinilasi). Toisien viinien taas arvioimme vielä kehittyvän ja hyötyvän varastoinnista (pullo hieman vinossa). Osa viineistä on taas selvästi liian nuoria juotavaksi nyt: ne ansaitsevat tulla kellaroiduksi ja ovat valmiita nautittavaksi yleensä muutamien vuosien kuluttua (pullo vaakatasossa). Viinejä arvioidessamme mietimme siis myös niiden potentiaalisia ominaisuuksia.

Joskus ansaitut tähdet voivat tuntua viinien nykyiseen makuun nähden turhan korkeilta. Mutta oletamme varsin haasteellisesti, että näistä viineistä tulee kypsytyksen myötä vähintäänkin pisteittensä väärtejä. Kaikki viinit eivät kuitenkaan parane vanhetessaan, päinvastoin. Ne saattavat menettää hedelmäisyytensä, tuoreutensa ja raikkautensa ja ovat parhaimmillaan nuorina. Tämä pätee varsinkin moniin valko- ja roseeviineihin. Perussääntö onkin, että viini vaatii jo nuorena riittävää hedelmäisyyttä, jotta se kypsyisi pehmeäksi kokonaisuudeksi vanhetessaan.