Bordeaux’n ja sen lähiseudun elämykset saavat matkailijan suun hymyyn. Klassiselta viinialueelta löytyy niin museollinen viiniä, karamellisoituja rommileivoksia kuin sähkökaapissa metelöiviä sammakoitakin.
Viiniä monessa kerroksessa
Vaikka Bordeaux-viinit ovat olleet maailmankuuluja jo pitkään, itse Bordeaux’n kaupunki uinui varjojen mailla aina 1990-luvun puoliväliin asti. Sen modernisoituminen ja avautuminen kiteytyy nyt komeasti La Cité du Vin -viinimuseossa. Bacalaun kaupunginosaan entiselle joutomaalle noussut rakennus näkyy kauas. Hulppea muotokieli ja värit hivelevät silmää.
”Kaarevat muodot jäljittelevät viinin liikettä lasissa ja veden pyörteitä Garonne-joessa”, valottaa museon tiedottaja Aurélie Lascourreges.
Myös sisällä detaljit ja akustiset ratkaisut on mietitty viimeistä piirtoa myöten. 13 000 neliön tilassa on miellyttävää kulkea, lueskella ja upota ajatuksiinsa – kuten kunnon museossa kuuluukin. Tänne kannattaa tulla jo designin vuoksi.
La Cité du Vin antaa kävijälle perustietoa maailman viineistä. Janon iskiessä museon panoraamabaarissa voi maistella useampaa viiniä laseittain. Moldovalainen traminer yllättää raikkaudellaan ja näkymät yli kaupungin ovat upeat. Muutamaa kerrosta alempana viiniä maistatetaan sokkona mustista laseista. Oikeaan osuminen on yllättävän vaikeaa, kun valko- ja punaviinit on viilennetty samaan lämpötilaan. ”Workshopeja ja tapahtumia pidetään myös viiniammattilaisille”, Aurélie kertoo.
La Cité du Vin palvelee ensi sijassa viinistä kiinnostuneita matkailijoita, mutta nähtävää ja koettavaa riittää lapsillekin. Kesäkuussa 2016 avatulle museolle on selvästi ollut sosiaalinen tilaus: viime elokuussa kirjautettiin jo miljoonas kävijä.
Ammattilaiselle kiehtovinta antia on myymälä, jonka 800 pullon valikoimasta löytyy viinejä Tadžikistania, Namibiaa ja Kap Verdeä myöten, sekä aromityyppeittäin ryhmitelty tuoksutteluosasto. Kahvipapuja nuuhkaistuaan tajuaa saman tien, mitä on vailla. Siispä kahville viereiseen kauppahalliin! Tyylikkäiden hipstereiden ja lounastavien pukumiesten kansoittamassa Les Halles de Bacalan -hallissa soitetaan lounge-musiikkia ja suositaan luomuruokaa. Rennossa miljöössä aika kuluu siivillä. Arcachonin ostereita ja simpukoita tarjoilevalle tiskille tekee mieli jäädä asumaan.
Natural-viiniä vintage-miljöössä
Kahvin jälkeen on saatava lisää viiniä – ollaanhan sentään Bordeaux’ssa! Jo parin korttelin päässä huutoon vastataan. Leikkisästi sisustettu ja kodikas Au Bon Jaja -viinibaari on rakkautta ensi silmäyksellä. Värejä ja vinyylejä, 50-luvun esineitä, vinkeitä yksityiskohtia, eriparituoleja ja kaiken kruununa ehtaan Bollywood-henkeen koristeltu pinkki vessa. Tunnelman täydentää persoonallinen omistaja, sommelier Arnaud Charrier.
”Kun tulin tänne Bordeaux’hon 1990-luvun lopulla, kaupunki oli kolkko, likainen ja sisäänpäin kääntynyt. Iltaelämää viinin ympärillä oli ihmeen vähän”, muistelee Poitiers’sta saapunut Arnaud.
Kolmisen vuotta sitten avatun Au Bon Jajan valikoima on omistajansa näköinen.
”Haluan tutustuttaa ihmiset konstailemattoman herkullisiin, terveisiin jayllättäviin viineihin, jotka on tehty ympäristöä kunnioittaen. Kaikesta on kiittäminen Bourgogneenhurahtanutta isoisääni, joka otti minut jo varhain mukaan viiniretkilleen”, Arnaud hymyilee ja kaataa laseihin David Largen valkoista beaujolais’ta.
Jajassa vannoutunutkin viininystävä pääsee maistamaan pullotteita, joista ei ole aiemmin kuullut. Valikoima kattaa toistasataa luomu-, biodynaamista- ja natural-viiniä. Kylkeen tarjotaan mutkattomia hiukopaloja.
Mutkaton suhtautuminen paistaa myös pullojen etiketeistä. Arnaud kertoo ”muutamien etikettien” syntyneen pari vuotta sitten, kun hän istutti neljä taiteilijaa samaan pöytään neljän viinintekijän kanssa. Osa katossa roikkuvista etiketeistä onArnaudiakin tatuoineen ihotaiteilijan käsialaa.
Tarinaa viinistä ja sen liepeiltä riittää, ja palvelu on kaikin puolin rakastettavaa. Myös viinien hinnoittelu ilahduttaa. Jokaisen Bordeaux’ta pompöösiksi prestige-kohteeksi luulevan ihmisen pitäisi viettää pitkä iltapäivä Jajassa.
Au Bon Jaja (4 Cours Alsace et Lorraine)
Maailman paras keltuaisherkku
Basilique de Saint-Michel -goottikirkosta tunnettu Saint-Michel on Bordeaux’n kiehtovin kaupunginosa: eläväinen, etninen ja viehättävällä tapaa rosoinen. Kirkkoaukiolta löytyy myös eräs kaupungin makeimmista osoitteista.
Piskuisen La Boulangerie de Saint-Michel -leipomon tiski pursuaa toinen toistaan
herkullisemman näköistä leivosta ja leipää, mutta meillä on mielessä vain yksi – cannelés. Munankeltuaisista leivottu, perinteisesti rommilla terästettyleivonnainen on Bordeaux’n oma ylpeys. Sen tummanpuhuva, suorastaan kärähtänyt ulkokuori ei hurmaa kauneudellaan, mutta alta paljastuu ihanan pehmeä sisus, jossa on täydellinen sitko.
”Leivokset paistetaan korkeassa lämpötilassa, jotta pinta karamellisoituu kunnolla. Ja oikeaoppinen cannelé tehdään metallivuokaan. Silikonimuotti ei ole yhtään sama asia”, huudahtaa mies tiskin takaa.
Liikkeessä työskentelevä, Pohjois-Ranskasta kotoisin oleva Florian Rigouin on vannoutunut cannelés-fani ja puhuu niistä mielellään.
”Kun valkuaisilla on perinteisesti kirkastettu viinit, myös keltuaisille piti keksiä käyttöä. Kukaan ei silti tiedä cannelén tarkkaa keksimisajankohtaa.”
Jo pari leivosta taittaa pahimman nälän. Enää enihmettele, miksi Bordeaux’ssa vuosittain juostavan Médoc Marathonin maalissa tarjottiin ensimmäiseksi cannelés-leivoksia. Leivos ei ole kovin makea, joten se sopii myös aamiaispöytään – ja maistuu jopa punaviinin ja samppanjan kanssa. Useimmiten paikalliset nauttivat cannelés’t kahvin, teen tai jälkiruokaviinin kera.
”Tärkeintä on syödä se paistopäivänä. Myöhemmin rapeus kärsii”, Florian muistuttaa.
Ranskalaiseen tyyliin näistä pikkuisista herkuista voisi jutustella loputtomiin, mutta boulangerien ovi käy siihen malliin, että annamme Florianin jatkaa työtään ja mutustamme loput cannelés’t ulkona aukiolla.
Bordeaux’n kaunein kylä
Klassikkopunaviinien ystävä saa maistella Bordeaux’n kaupungissa kyllikseen, mutta täydelliseen lomaan kuuluu myös piipahdus viinikylään. Jo ajomatka Saint-Émilioniin virittää mielen lepotaajuudelle: pikkuteitä, kumpuilevia maisemia, maaseudun rauhaa.
Saint-Émilion on naapurikuntansa Pomerolin tavoin kuuluisa punaviineistään, joita dominoi Cabernet Sauvignon -rypäleen sijaan Merlot. Tarhat ympäröivät kalkkikivestä rakennettua kylää joka puolelta, ja osalle tarhoista pääsee kävelemäänkin.
Historia on vahvasti läsnä St-Émilionissa. 1300-luvulla rakennetun Les Cordeliers -fransiskaaniluostarin restaurointi on kesken, mutta muurien kätköihin pihamaalle on katettu pöytiä, joiden ääressä voi nauttia alueella harvinaista kuohuviiniä. Luostarin mukaan nimetyt, Sémillon-rypäleestä tehdyt crémant-kuohuviinit ja Merlot-pohjaiset roseekuohuvat valmistetaan Champagnesta tutulla pullokäymismenetelmällä.
Parhaan otoksen viinitarhojen täplittämästä kulttuurimaisemasta ja UNESCO-listatusta kylästä saa Château du Roy -tornista. Torniin kipuaminen käy myös päivän treenistä.
Parintuhannen asukkaan St-Émilion elää ja hengittää turismista, joten ilahduttavan moni paikka palvelee sunnuntainakin. Viinikauppoja on pilvin pimein, mutta niitä kannattaa tutkia tovi, ettei tartu siihen tylsimpään kolmen viinin turistisettiin.
Gourmandille löytyy parikin Michelin-tason herkuttelumekkaa. Aurinkoisena päivänä ulkona syöminen houkuttaa kuitenkin enemmän. Kiertelyn perusteella 29 euroa on vakiohinta kolmen ruokalajin menusta. Monoliittikirkon viereisen terassiravintolan parasta antia on hieno näköala sekä siirapilla silattu, jäätelön kanssa tarjoiltu cannelé-leivos. St-Émilioniin pääsee kätevästi junalla: matka Bordeaux’sta vie vain tunnin. Heinäkuussa kylään houkuttaa suosittu Saint-Émilion Jazz.
Suomalainen viinitila Bourgissa
Bordeaux’n punaviineistä puhuttaessa huomio kiinnittyy yleensä Médocin ikonisiin kyliin sekä Saint-Émilioniin ja Pomeroliin. Mutta Bordeaux on paljon muutakin. St-Émilionista luoteeseen sijaitseva Côtes de Bourg on Ranskan vanhimpia viininviljelyalueita, jossa pieniä perheomisteisia tiloja on yhä paljon. D137-tietä ajeltaessa Bourg tuntuu yhtä alavalta kuin Médoc, mutta Mombrieriinkäännyttäessä maisema muuttuu.
”Pikku-Sveitsiksi” kutsuttu Mombrier (78 metriä) on Bourgin korkein kohta, josta näkee. pitkälle horisonttiin. Kylässä toimii myös satoja vuosia vanha, hiljattain suomalaisomistukseen siirtynyt Château Puybarbe -viinitila.
”Sopivan tilan löytymiseen meni toista vuotta. Kävimme vaimoni Annan kanssa läpi 30 tilaa ennen kuin päädyimme tänne. Rakastamme Bordeaux’n viinejä, emmekäharkinneetkaan muita alueita tai viinimaita”, Riku Väänänen sanoo.
”Viisi vuotta olemme nyt opetelleet viiniä. Annaon taitava maistaja, itse tykkään tuotannollisesta puolesta. Enologeja meillä on kaksi.”
Puybarben neljää punaviiniä tuotetaan 250 000 pulloa vuodessa. Omaksi suosikikseni nousee kukkeahko, muitamaanläheisempi ja punasävytteisempi Le Roc 2015, jossa on miellyttävän tahmaiset tanniinit ja hieno tiivis rakenne. Tilan nimikkoviini, Puybarbe 2014, kaipaa vielä kellarointia.
”Bourgin alueelta tulee runsasta ja voimakasta bordeaux’ta, joka on aiemmin nautittavissakuin Médocin viinit. Pidämme klassisista sekoiteviineistä, joten kaikki viinimme ovat neljästä rypäleestä.”
Tilan 36 hehtaarilla kasvaa Merlot’n, Cabernet Sauvignonin ja Cabernet Francin ohella Malbecia – ”Côt du Bourg”, kuten paikalliset sanovat. Köynnösten keski-ikä on 27 vuotta, vanhimmat ovat 75-vuotiaita. Maaperä on savimaata ja kalkkikiveä. Rikkaruohomyrkkyjä ei käytetä.
”Vaikka 2018 oli laadultaan upea satovuosi, emme välttyneet raekuuroilta. Kelit ovat välillä arvaamattomia”, Riku toteaa ja jatkaa:
”Tosin sähkökaappiimme muuttaa aina päivää ennen sadetta kaksi sammakkoa, jotka alkavat pitää kamalaa metakkaa. Siitä tiedämme, että sade on tulossa ja osaamme ajoittaa tarhatyöt paremmin.”
Matkafaktat
Milloin matkaan
Bordeaux’n atlanttinen ilmasto on leuto ja melko sateinen. Säiden puolesta miellyttävin aika on toukokuusta lokakuuhun, mutta heinä-elokuussa lämpö – ja turistien määrä – voi tuntua tukalalta. Sadonkorjuuaikaan Bordeaux on monen mielestä parhaimmillaan, tosin viinitilat ottavat silloin vierailijoita nihkeämmin. Talvet ovat viileitä ja sateisia.
Lennä ja liiku
Finnair lentää Helsingistä suoraan Bordeaux’hon 11.5.–14.9. välisenä aikana. Muina aikoina perille pääsee Pariisin kautta.
Mérignacin lentokentältä pääsee kaupungin keskustaan nopealla bussilla 8 euron hintaan. Taksimatkaan kannattaa varata 30–35 € ja iltaisin reippaasti lisää.
Bordeaux’ssa on erinomainen raitioliikenne. Raitiovaunut kulkevat ajallaan, ja verkosto kattaa ison osan kaupunkia.
Autoilijalle kaupunki on selkeä, mutta historiallisen keskustan kapeita mukulakivikatuja kannattaa välttää. Parhaiten keskustaan tutustuu jalan. Myös pyöräily alavassa ja monin paikoin väljästi rakennetussa kaupungissa on miellyttävää.
Syö ja juo
Perinteinen paikallinen keittiö on tuhtia ja lihavoittoista. Hanhenmaksa ja ankka ovat suosittuja, samoin entrecôte. Liharuoat jätetään raa’ahkoiksi, jolloin ne saattelevat täydellisesti alueen nuoria tanniinisia viinejä. Myös papucassoulet on klassikko, ja herkkutatteja syödään paljon. Saint-Émilion on tunnettu macarons-leivoksistaan.
Ravintoloista löytyy valinnanvaraa joka kukkarolle. Viinien hinnoittelu on Suomea maltillisempaa, joskin osa Bordeaux’n viineistä lukeutuu maailman kalleimpiin.
Vins Urbains
Eläväinen viinibaari St-Pierren kaupunginosan sydämessä. Persoonallinen valikoima, paljon mielenkiintoisia pullotteita myös laseittain ja maukkaat charcuteriet. Mainio tunnelma ja palvelu.
Le Flacon
Viinibistro tarjoaa modernia tapas-tyyppistä ruokaa. Minimalistinen sisustus ja fantastinen ruoka. 150 nimekkeen viinilista keskittyy viljelijätuottajien viineihin. Laseittain saa kymmentä viiniä.
43 Rue Cheverus
Brasserie La Tupina
Saint-Michelin ja Sainte-Croix’n kaupunginosien väliin sijoittuva brasserie on perinteistä tuhtia Bordeaux-ruokaa havittelevan must-kohde. Lihat valmistetaan avotulella ja cassoulet ihastuttaa. Valtavat, maukkaat annokset vetävät suursyömärinkin hiljaiseksi.
Marche des Quais -tori
Osterit ovat suosittua ruokaa Bordeaux’ssa, ja sunnuntaisin niitä nautitaan jokirannan Marche des Quais -torilla. Monessa kojussa menekki on niin hurjaa, ettei ostereita edes ehditä tarjota jäiden kera. Jos aikaa liikenee, tee osteriretki Arcachonin lahdelle. Alueen osterit lukeutuvat maailman arvostetuimpiin.
Koe
Jos kuumuus Bordeaux’ssa ja sen ympäristössä käy kesällä tuskaisaksi, oiva rantakohde runsaan tunnin ajomatkan päässä on Biskajanlahden Lacanau. Plage de Centrale -hiekkarannan liepeillä on paljon hyviä mereneläväravintoloita.
Eväsretki Arcachonin kerrostalonkorkuisille hiekkadyyneille on elämys vailla vertaa. Rantaan ajaa Bordeaux’sta reilussa puolessatoista tunnissa. Viikonloppuisin tiet ovat tosin erittäin ruuhkaisia, joten matkaan kannattaa varata enemmän aikaa – ja leppoisaa asennetta.
