Viinilehti Oy:n toimitusjohtaja Tomi Salonen muistelee Viini-lehden 25-vuotisjuhlasarjassa kymmenen vuoden takaista viinikulttuuria. Decanterin toimitusjohtajaksi vuonna 2000 ja vuonna 2006 myös Viinilehti Oy:n toimitusjohtajaksi siirtynyt Salonen on jo 15 vuoden ajan päässyt seuraamaan viinikulttuurin kehittymistä aitiopaikalta.
1. Millaisia viinejä juotiin 2000-luvun puolivälissä?
”Muistelen, että kesäisin viinitrendejä hallitsivat valkoviineistä Italian pinot grigio ja punaisista edelleenkin suosittu Chilen Gato Negro.
Sen sijaan riesling-buumi sekä rosé- ja laatikkoviinit antoivat vielä odottaa itseään. Myöskään luomuviineistä ei vielä puhuttu, vaikka lähiruoka ja ruoan alkuperä alkoivat kiinnostaa kuluttajia.”
2. Mitkä viinialueet olivat silloin muodissa?
”Euroopassa Espanjan Priorat ja Ribera del Duero olivat kovassa nousussa. Erityisesti modernin tyylin hedelmäiset espanjalaiset viinit tekivät tuloaan. Ne olivatkin edeltäjiään raikkaampia ja tyyliltään kansainvälisempiä. Niissä käytettiin uutta ranskalaista tammea, lyhyttä tammikypsytystä sekä modernia valmistustapaa terästankkeineen ja kontrolloituine lämpötiloineen.
Uusiseelantilaisia viinejä ei silloin vielä tunnettu, mutta Australia jatkoi vahvassa imussa.”
3. Mitkä viinimaailman asiat ovat jääneet mieleesi 2000-luvun puolivälistä?
”Korkkikeskustelu kävi kuumana. Väiteltiin siitä, tuliko pullossa olla silikoni-, puriste-, kierre-, lasi- vai luonnonkorkki. Australiassa kierrekorkit saivat räjähtävän suosion, ja sieltä ne levisivät hiljalleen muualle.
Viiniammattilaiset ja ravintola-alan toimijat alkoivat kouluttautua kansainvälisesti. Tuolloin vihittiin Suomen ensimmäiset Master of Wine -tutkinnon suorittaneet. Ammattilaisten myötä myös viiniharrastajat alkoivat syventyä viinimaailmaan, ja Viinilehden Viinikoulu oli jo tuolloin varsin suosittu.”
4. Millainen Viini-lehti oli 10 vuotta sitten?
”Lehdestä näki, että viini ei ollut enää kovin vakava asia, vaan se oli osa eurooppalaista elämäntapaa. Viinin puhuttelutapakaan ei ollut enää niin tieteellinen.
Vuonna 2002 lehden päätoimittajaksi noussut Satu Kärki toi lifestylen ja aiempaa rennomman otteen lehteen. Satu keksi myös lehden sloganin ’viini, ruoka ja hyvä elämä’, joka on osuva vielä tänäkin päivänä.
Viinin ja ruoan yhdistäminen oli jo tuolloin keskeinen teema. Lukijat kaipaavat jatkuvasti vinkkiä näiden kahden ystävyksen saumattomasta liitosta.”
5. Miten olet itse toimitusjohtajana vaikuttanut Viini-lehteen?
”Lehden toimituksen itsenäisyys ja riippumattomuus on aina ohjannut toimintaamme. Päätoimittaja on vapaasti saanut luotsata lehteä. Alan ulkopuolelta tulleena olen kehittänyt toimituksen prosesseja ja hakenut aktiivisempaa vuorovaikutusta yleisömme kanssa.
Koko lehden käsite on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Meilläkin sähköisten palvelujen integrointi on ollut jo pitkään painopistealueena.
Harva tietää, että olen itsekin aikanaan kirjoittanut lehteen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomessa on parempiakin kirjoittajia ja viinitietäjiä, joten annan heidän tehdä työnsä. Olemmekin aina pyrkineet käyttämään kulloisenkin aiheen parhaita osaajia Viini-lehdessä.”
Makupaloja Viini-lehdestä 1/2005
