viinilehti-rgb Created with Sketch.

Tilaa Suomen ainoa viiniin keskittynyt aikakauslehti!

TILAA

Tilaa Suomen ainoa viiniin keskittynyt aikakauslehti!

TILAA
Jaakko Heinimäki
Kolumnit

Jaakko Heinimäki: Iso pullo rauhaa, kiitos

20.07.2023 Jaakko Heinimäki

Mitä yhteistä on suomalaisella saunalla, belgialaisella oluella, kaustislaisella viulunsoitolla, georgialaisella kvervi-menetelmällä valmistetuilla viineillä ja kongolaisella rumballa?

Mainos – sisältö jatkuu alla

– Sisältö jatkuu –

Ne kaikki edustavat Unescon suojelemaa kulttuuriperintöä. Kulttuuriperinnöllä Unesco tarkoittaa esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän tapoja, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.

Suomalainen sauna ei ole sellaisinaan Unescon suojeluksessa, vaan koko suomalainen saunakulttuuri – eli saunan ympärille syntynyt olemisen tapa ja siihen liittyvät sosiaaliset käytännöt. Sama pätee muihinkin esimerkkeihin, kuten belgialaiseen olutkulttuuriin ja kongolaisiin rumbajortsuihin.

Muutin vuodenvaihteessa Belgiaan, Benelux-maiden suomalaisen merimieskirkon palvelukseen. Merimieskirkolla me vaalimme Unescon suojelemaa kulttuuriperintöä lämmittämällä saunan viitenä päivänä viikossa. Merimieskirkon sauna on tärkeä kohtaamispaikka kaikilla ulkomaan asemapaikoillamme: Rotterdamissa, Brysselissä, Lontoossa ja Hampurissa.

Unescolle kuuliaisena maailmankansalaisena olen ajatellut hoitaa oman leiviskäni myös belgialaisen olutkulttuurin vaalimisessa. En ole ollut kovin hyvä oluenjuoja, sillä kokemus on osoittanut, että vatsani ei sovi kovin hyvin yhteen oluen kanssa. Surkea kaljamahani on ruvennut ryppyilemään jo toisen tuopin kohdalla. Ihme ja kumma, massuni ei pane ollenkaan hanttiin belgialaisista oluista. Jostain syystä se hyväksyy ne mukisematta ja pörisemättä.

Kirkkohistoriallisen ja teologisen kiinnostuksen yhdistäminen olutkulttuuriperinnön suojelemiseen on täällä hyvin helppoa. Tälläkin hetkellä jääkaapissani on kulmakaupasta ostettua, munkkien panemaa olutta lähiluostareista. Tunnetuimpia luostarioluita ovat juuri belgialaiset trappistioluet. Ne ovat yleensä vahvoja ja maukkaita.

Trappistit kuuluvat benediktiinimunkkien sääntökuntaan, jonka tunnuslauseena on ora et labora, rukoile ja tee työtä. Trappistimunkit elävät vaatimatonta elämää maaseutuluostareissa, viljelevät maata ja valmistavat oluen ja juustojen kaltaisia maataloustuotteita. Myyntituotoilla he rahoittavat luostareitaan sekä tukevat sosiaalityötä ja diakoniaa. Siinä mielessä trappistiluostarit muistuttavat merimieskirkkoa, joka saunamaksuja perimällä ja korvapuusteja myymällä kerää varoja hyvän tekemiseen maalla ja merellä. Ehkä korvapuustitkin päätyvät vielä Unescon suojelukseen.

Jääkaapissani on myös iso pullo olutta, jonka nimi on Paix Dieu. Se merkitsee joko Jumalan rauhaa tai rauhan Jumalaa, minkä tulkitsemiseen ranskantaitoni ei riitä, koska minun silmääni sanaparista puuttuu genetiiviä merkitsevä prepositio. Toisaalta teologina ja uskonnonfilosofina ajattelen, että Jumalan rauha ja rauhan Jumala ovat sama asia: missä rauha, siellä Jumala. Ja toivon hartaasti rauhaa ja Jumalan läsnäoloa kaikkialle sinne, mistä rauha juuri nyt puuttuu.

Koin aikoinaan valtavan ahaa-elämyksen tajutessani, kuinka paljon kristinusko liittyy viineihin. Linkityksiä löytyy viinien nimistä, kuten Liebfraumilch ja Châteauneuf-du-Pape, alkaen. Ja benediktiinimunkit, jotka kuuluivat järjestön sistersiläisiksi kutsuttuun haaraan, alkoivat kiinnittää ensimmäisinä huomiota viinin laatuun.

Belgialaisen marketin oluthyllyillä minusta näyttää siltä, että kalja se vasta harras juoma onkin. Niin paljon on etiketeissä pyhimyksiä, luostareita ja Jumalan rauhaa.

Lue lisää

Jaakko Heinimäki: Ryyppy kirkasta viinaa sielun kirkastamiseksi

16.02.2024 Jaakko Heinimäki

Jaakko Heinimäki: Olen ehkä viiniromantikko

14.02.2024 Jaakko Heinimäki

31.08.2023 Jaakko Heinimäki

Tule mukaan ja nauti!

Tilaa tästä