Ruokaa rakastavat Iman Gharagozlu ja Leena Ahokas ovat nostaneet hymyn monien kotikokkien suupieliin ja rikastuttaneet suomalaisten ruokapöytiä Instagram-tilillään @imanjaleenasafkaa. Pariskunta perusti tilin alun perin ystäviensä pyynnöstä reseptien jakamiseen, mutta suosio poiki pariskunnalle yllättäen oman Viikon arkisafkat kerralla -ohjelman Ylelle.

Kesäkuussa kaksikko emännöi ja isännöi kahden illan ajan Safkaklubia, jossa toisilleen tuntemattomat istuivat saman illallispöydän ääreen.

”Ensimmäinen ilta myytiin tunnissa loppuun. Silloin ajattelimme, että hitsi, miltei samalla vaivalla voisimme järjestää toisen illan heti perään”, Iman ja Leena kertovat. Lopulta Safkaklubi yhdisti 85 ruoan rakastajaa.

Yhdessä syöminen, ystävien ilahduttaminen ja pöydän kattaminen värikkäästi ilostuttavat kaksikon arkea. Mitä muuta kuuluu Imanin ja Leenan hyvän elämän reseptiin?

Arki

”Suurin osa elämästä on arkea. Ei siis edes kannata jaotella päiviä arkeen ja juhlaan, vaan nauttia molemmista. Oma arkemme koostuu pitkälti ruokaan liittyvistä asioista.

Tykkäämme myös juhlia, mutta varsinainen juhlahetki on monesti todella lyhyt. Siksi olemme opetelleet nauttimaan myös juhlan valmisteluista, kuten menun suunnittelusta ja kukkien poimimisesta pellolta. Meille on tärkeää keskittyä nauttimaan pienistäkin asioista.”

Pöydän kattaminen

Kun Iman kokkaa, usein Leena kattaa samalla pöytää.

”Hän tekee sen kuin meille olisi tulossa vieraita kylään: haarukat ja veitset ovat nätisti lautasen vieressä ja pöydälle laitetaan usein myös liina. Opimme tämän tavan koronapandemian aikana, kun ei saanut kutsua ystäviä kylään eikä päässyt myöskään ravintoloihin. Nykyisin katamme esimerkiksi aamiaisen aina parvekkeelle keväästä syksyyn asti.

Elämästä pitää tehdä värikäs. Ei riitä, että sen vain elää läpi ja suorittaa, pitää olla elossa. Meille elämän värikkyys tarkoittaa esimerkiksi kukkien tuomista kotiin ja ystävien kutsumista kylään.”

Ystävät ja perhe

”Ystäviä ja sukulaisia voi kutsua kotiin myös arkena eikä vain juhlahetkinä – muutenhan arki on vain kotona yksin kökkimistä.

Leenalla on ollut opiskeluajoista lähtien tapana kutsua ystävien kanssa aina vuorollaan muita arkisin syömään. Hän oli opiskelijana yleensä aina se, joka kutsui toisia luokseen kylään, ja häntä alkoi ärsyttää olla ainoa kutsuja. Niinpä hän perusti dinneriklubin, jossa kaikki kutsuvat toisiaan vuorollaan illalliselle.

”Kutsumme ihmisiä kylään sen vuoksi, että on ihanaa ilahduttaa muita.”

Paras tunne esimerkiksi maanantaisen illallisen jälkeen on se, ettei tunnu yhtään maanantailta, kun oli niin kivaa yhdessä!”

Itsetuntemus

”Moni ihmettelee, miten meillä on aikaa kutsua ystäviä niin usein kylään, tehdä kauniita kattauksia ja syödä rauhassa nauttien.

Annamme ja järjestämme tietoisesti aikaa itsellemme tärkeille asioille, mikä vaatii valintojen tekemistä ja joistain asioista kieltäytymistä. Itsetutkiskelun kautta olemme oppineet priorisoimaan omaa aikaamme.”

Nauru

”Etenkin Iman nauraa aina kaikille omille jutuilleen. Nauru myös tarttuu, joten nauramme paljon yhdessä. Nauramme myös keittiössä sattuville virheille. Virheet auttavat oppimaan, sillä jos keittiössä aina vain onnistuu, ei opi koskaan mitään. Jos haluaa oppia jotain uutta, on mentävä vieraalle alueelle, mikä tarkoittaa usein myös mokaamista.

Iman nauraa vieläkin vedet silmissä meidän porkkanakakkukilpailullemme. Hänen työkaverinsa tuomaristossa eivät suostuneet edes maistamaan Imanin kakkua, joka oli kuin tiiliskivi: se ei ollut kohonnut ollenkaan.

”Jos keittiössä aina vain onnistuu, ei opi koskaan mitään.”

Totta kai harmittaa, jos resepti ei onnistukaan, mutta mokan ansiosta oppii tekemään jotain ensi kerralla toisin. Joskus onnistuminen voi vaatia 15 mokaa ja 16 uutta yritystä.”

Ihmisten ilahduttaminen

”Kutsumme ihmisiä kylään sen vuoksi, että on ihanaa ilahduttaa muita.

Koti-illalliselle ei tarvitsekaan yrittää tehdä mieletöntä, ravintolatasoista ruokaa. Yhdessä syöminen on paljon tärkeämpää kuin oman osaamisen todistaminen. Harvoin kokkaamme esimerkiksi useamman päivän valmisteluja vaativaa paistia, vaan ennemmin vaikkapa grillattua kesäkurpitsaa ja suolattua tomaattia. Aika usein meillä on tarjolla pari dippiä, leipää ja juustoja.

Ystäviä uskaltaa kutsua kylään useammin, kun kahden tunnin illallista ei joudu valmistelemaan päivätolkulla.”

Taloyhtiön yhteishenki

”Taloyhtiömme vanhukset luulivat iranilaistaustaista Imania talonmieheksi, koska hän on aina niin avulias kaikille. Hän on monesti kieltäytynyt tarjotusta kahvirahasta autettuaan jossain pienessä askareessa.

Korona-aikana järjestimme taloyhtiömme sisäpihalla joulukonsertin, jota iäkkäät ihmiset pystyivät seuraamaan turvallisesti omilta parvekkeiltaan. Jatkamme kaksivuotista perinnettä varmasti tänäkin vuonna. Siitä tulee hyvä mieli myös meille itsellemme.”