Syö & juo
Gustav Kitchen & Bar: ruokaa ilman analyysiä
Kotikonnuilleen palanneen keittiömestari Roope Kotilan yhtiökumppaneineen pyörittämässä Gustav Kitchen & Bar -ravintolassa tiivistyy uuden rovaniemeläisen ravintolakulttuurin parhaat puolet. Ravintola on syntynyt henkilökohtaisista lähtökohdista ja persoona peliin laittaen, alueen raaka-aineita hyödyntäen ja ennenkaikkea paikallisille asiakkaille, ei vain turistien mieltymyksiä ja pulleita lompakoita ajatellen. Parin vuoden aikana tällaisia ravintoloita on ilmaantunut Rovaniemelle muitakin ja useimmiten Helsingin ravintolamaailmasta paluumuuttaneiden toimesta.
Gustavissa on poikkeuksellisen eloisa, ja silti leppoisa tunnelma. Vaikka vierailemme joulukuisena tiistai-iltana keskellä korona-aikaa, on ravintola viimeistä salittua jakkaraa myöden täynnä. Asiakkaissa on niin teeveestä tuttuja kokkeja, parikymppisiä paikallisia kuin varttuneempaa väkeä.
”Tuntuu, että ollaan onnistuttu”, pöydässämme kesken serviisin piipahtava Roope tiivistää.
”Emme halua tehdä fine diningia. Sille on paikkansa maailmassa, mutta kun itse lähden syömään haluan sosiaalista ja rentoa juttua, enkä analysoida annoksia.”
Gustav Kitchen & Bar, Koskikatu 12.
Lapin panimo: Lapin panimoperinteen jatkaja
2015 perustetun Lapin Panimon panimomestari Arthurs Dutka on päätynyt Rovaniemelle Latviasta. Ajatus panimosta syntyi Lapin Kulta -oluen valmistuksen loputtua Torniossa. Muun muassa sommelierina ja opettajana ammattioppilaitoksessa toiminut Arthurs ajatteli, että Lappi ansaitsee oman paikallisen panimonsa, jolla on laadukkaat ja persoonalliset tuotteet.
Lapin olutmarkkinoiden erikoisuus on Arthursin mukaan se, että oluista 65 prosenttia myydään ravintoloissa. Usein nimenomaan ruokajuomana.
”Se ohjaa oluttyyliämme hieman. Hurjimmat kokeilut eivät ole juttumme, emmekä halua liian isoja makuja, vaan ruoalle pitää jäädä tilaa.”
Panimon entistä laajemmissa tiloissa järjestetään tutustumiskierroksia ja sen yhteydessä on pubi sekä myymälä, jossa on tarjolla myös muita lappilaisia laatutuotteita, kuten elintarvikkeita. Innokkaat kotiolutharrastajat pääsevät puolestaan ostamaan tarvikkeita, maltaita ja humalia.
Lapin panimo, Teollisuustie 14.
Sky Kitchen & View: Lapin makujen mestari
Tero Mäntykangas on modernin lappilaisen keittiön ehkä tunnetuin keittiömestari. Tätä nykyä hän vastaa 40 keittiöstä Lapland Hotels -ketjussa. Ketjun ravintoloiden ’näyteikkuna’ on Ounasvaaran laella sijaitseva Sky. Sen keittiö on toiminut yhden kokonaisen kokkisukupolven kasvattamona Rovaniemellä. Mäntykankaan ja Sky-hotellin keittiön merkitys tulee rovaniemeläisten kokkien ja ruokaihmisten kanssa keskustellessa nopeasti esiin.
Tero Mäntykankaan mukaan Lapland Hotelsin ravintoloiden tavoitteena on läpi ketjun menevä laadukas tuote.
”Ruokalistoissa voi olla vaihtelevuuksia, mutta pääraaka-aineet ovat samat: poro, riekko, Meri-Lapin karitsa, kuningasrapu, siika, rautu, kaskinauris ollaan sitten tunturissa Lapissa tai Bulevardilla Helsingissä. Nämä raaka-aineethan ovat jopa hieman mystisiä useimmille. Monille jo porokin on vau – ja onhan se oikeasti yksi maailman hienoimmista raaka-aineista.”
Suurin osa Teron luotsaamien ravintoloiden asiakkaista on Suomen ulkopuolelta.
”Meidän ei tarvitse tehdä ihmetemppuja, mutta tarjoamme mietityn kokonaisuuden – syömäpuikot on tehty poronluusta, astiat meille suunnittelee Anu Pentik ja niin edelleen.”
Tero sanoo nauttivansa työstään joka päivä ja se näkyy ja maistuu myös lautasella.
”Meikä on tästä hommasta ihan yhtä fiiliksissä kuin aloittaessa. Meikä tykkää.”
Sky Kitchen & View, Juhannuskalliontie.
Nabo: naurista naapurissa
Pian kaksi vuotta toimineen Ravintola Nabon nimi juontuu ruotsin- ja norjankielestä ja tarkoittaa naurista ja naapuria.
”Halusimme, että nimi kuvaa rakkauttamme kasviksiin ja kestäviin valintoihin. Myös vieraanvaraisuus on meille tärkeä arvo”, ravintoloitsija-keittiömestari Jari Brandt selventää ihmetteleville.
Nabo osoittautuu mainioksi yhdistelmäksi fine dining -tyylistä omistautumista annosten yksityiskohdille, uskallusta arkisten raaka-aineiden käyttöön ja kortteliravintolamaista ilmapiiriä.
Ruoan lisäksi salityöskentely on tavanomaisen kortteliravintolatason yläpuolella. Tälle pitää nykypäivänä antaa erityisarvoa. Myös viinitietämys osoittautuu olevan kohdillaan.
Naurikseen viittaavalle ravintolan nimelle sopivasti, ovat kasvikset menussa pääosassa. Valittavana on kaksi kokonaisuutta, Fauna sekasyöjälle ja Flora vegaaneille. Kummankin voi valita kolmen tai viiden ruokalajin laajuisena.
Ruokalajit on nimetty vähäeleisen tyylikkäästi pääraaka-aineiden mukaan. Tasaisen herkullisen Faunan kohokohtia ovat maa-artisokkavanukas fermentoidun punajuuren kera sekä kuha munakokkelin ja fenkolin kanssa. Suunmyötäistä on myös Meri-Lapin karitsa.
Nabo, Valtakatu 12.
Roka street bistro: viini edellä
”Haluamme palvella myös paikallisia. Meillä on aina ollut tällaiset hinnat.”, Rokan salivastaava Vilma Honkala toteaa.
Tarjoilijan kommentti kuulostaa jo tutulta, kun ihmettelemme ilahtuneina paikan asiakasystävällistä hinnoittelua. Kahden alkuruoan, yhden ’väliruoan’ ja yhden pääruoan yhdistelmä maksaa Rokassa 47 euroa. Valitsemistamme ruoista tattipannacotta on kiva ja porotartar takuuvarma.
Tartarin parina Lamy-Billot’n pinot noir tarjoaa tyylikkäine tanniineineen viidelläkympillä loistavaa hinta-laatusuhdetta. Tammen tuoma mausteisuus taipuu hämmentävän hyvin myös rohkeasti paistetun siian seuraan, kuten ravintolan viinisuosituksista vastaava Sanna Kuusisto lupaa.
Roka street bistro, Ainonkatu 3.
Koe & näe
Arktikum: arktinen alue tutuksi
Lapin maakuntamuseo ja Arktinen keskus täytti tänä vuonna 30 vuotta. Sodankyläntien varressa, Ounasjoen rannalla sijaitseva rakennus on monille Lappiin autolla matkanneille tuttu näky, ja kuuluu kaupungin maamerkkehin. Keskuksen maan päälle näkyvä osa on 170 metriä pitkä ’lasiputki’, jonka lattia on kovinta Suomessa esiintyvää kiveä, Perttauksen graniittia.
Arktisen keskuksen 130 000 vuosittaisesta kävijästä suurin osa on ulkomaalaisia matkailijoita. Harmi, sillä arktisen alueen elämästä, ihmisistä ja luonnosta riittäisi opittavaa myös suomalaisille. Keskuksen mielenkiintoisimpia osioita on, lappilaista kulttuuriperintöä esittelevän esineistön ja valokuvien ohella, pysyvä näyttely Rovaniemen historiasta. Siis sopiva paikka vierailla kaupunkiloman aluksi.
Arktisessa keskuksessa on myös lounasta tarjoava ravintola sekä kiva museokauppa.
Keskuksen vieressä sijaitseva Arktikumin ranta on pimeinä vuodenaikoina hyvä paikka katsella revontulia.
Arktikum, Pohjoisranta 4.
Kangasniemen Käsityöläispaja: käsitöitä poron nahasta ja sarvista
Lapissa on perinteisesti hyödynnetty porot tarkkaan. Niiden nahasta, karvoista, sarvista ja luista on valmistettu paitsi koristeita, laaja kirjo käyttöesineitä – muun muassa neuloja, puukkoja, lusikoita, astioita, vaatteita ja reppuja. Lappilaiseen luonnonmateriaaleja käyttävään käsityöperinteeseen voi tutustua Kangasniemen käsityöpajalla omin käsin. Oppaana toimivat Ari ja Irene Kangasniemi ovat käsityöläisiä, joiden opit ovat kulkeneet useiden sukupolvien takaa kisälliperiaatteella. Tekemisen ohessa pajan isännältä ja emännältä saa tietoa lappilaisista käsityöperinteistä – ja vaikka poronsarvista. Tiesitkö, että ne kasvavat pari senttiä päivässä?
Tulipalokiireellä ei paikkaan kannata piipahtaa. Oma käyntimme vierähtää kolmannelle tunnille, kun istumme kuvaajan kanssa perinteisen lappilaisen hirsitalon pirttipöydän ääressä mustikkapiirakkaa mutustellen ja kuuntelemme pariskunnan hurmaavasti polveilevia tarinoita.
Pajasta löytyy koriste- ja käyttöesineitä myös lahjaksi tai muistoksi ostettavaksi. Tulosta kannattaa ilmoittaa aina ennakkoon.
Kangasniemen Käsityöläispaja, Ounasjoen itäpuolentie 925.
Kulttuuritalo Korundi: nykytaidetta vanhassa varikossa
Vuonna 1933 rakennettu postiautovarikko on yksi harvoista rakennuksista, joka Rovaniemellä selvisi sodan yli. Kaupunkilaisten hyvin tuntemaan rakennukseen sijoitettiin Rovaniemen taidemuseo 1980-luvulla. Jenni ja Antti Wihurin kokoelma tarvitsi sijoituspaikan ja Rovaniemi sitoutui mittavaan hankkeeseen, jossa huonokuntoinen varikkorakennus muunnettiin nykyisen kaltaiseksi kulttuuritilaksi vuonna 2011. Kokoelmaa hallinnoi nyt Rovaniemen taidemuseo ja kulttuuritalo sai nimekseen Korundi. Projekti oli Suomessa edellä aikaansa ja yksi onnistuneimmista lajissaan.
Myöhemmin taloon rakennettiin myös konserttisali, jossa toimii nyt Lapin kamariorkesteri, EU-alueen pohjoisin ammattiorkesteri. Korundista löytyy myös ravintola Korundi Cafe, jossa on tarjolla suosittu ja maukas kasvislounas.
Wihurin rahaston noin 3500 teoksen kokoelma keskittyy suomalaiseen nykytaiteeseen 1960-luvulta alkaen, käsittäen kaikki nykytaiteen tekniikat.
Kulttuuritalo Korundi, Lapinkävijäntie 4.
One Day in Lapland -revontuliretket: lumoudu revontulista
Rovaniemeläinen Aki Mikkola on itseoppinut revontulien metsästäjä ja – kuvaaja, joka vetää kehuttuja One Day in Lapland -revontuliretkiä. Hinnat alkaen 118 €/hlö, minimi 2 hlö. Kesto 3–5 tuntia. Joustava ennakkovaraus, retket toteutetaan vain mikäli sääennuste on hyvä.
Nuku & rentoudu
Arctic Light Hotel: kaupungin parhaat unet
Perheomisteinen butiikkihotelli Arctic Light sijaitsee Rovaniemen keskustassa aitiopaikalla. Tyylikkäät huoneet on sisustettu arktisen alueen luontoa ja elämää kuvaavin valokuvin. Etenkin 30 neliön loft-huoneissa riittää tilaa.
Hotellin aamupala ansaitsee erityismaininnan. Tarjolla on paljon kepeitä ja raikkaita makuja marjoista ja hedelmistä pöytään napattavina pikkuannoksina.
”Tästä on tullut myös paikallisten suosima aamupalapaikka ja toivotammekin tervetulleeksi muutkin kuin hotellin asukkaat”, Hotellin johtaja Isabella Gröhn kertoo.
Jouluhullun majoitusvalinta on hotellin sisäpihalla pienessä puutalossa sijaitseva ’christmas cabin’, josta löytyy koristellun joulukuusen ohella makuuhuone ja olohuone pirttipöytineen.
Arctic Light Hotel, Valtakatu 18.
Aamupala hotellin ulkopuolisille 24 €. Varausta suositellaan.
Huoneistohotelli Haawe: unta ja haaveilua
Huoneistohotelli Haawe sijaitsee entisessä osuuskaupan tavaratalon rakennuksessa, joka on keskustan harvoja säilyneitä historiallisia rakennuksia. Tilavat huoneistot on sisustettu kekseliäästi ja nimetty teemojen mukaan Usva, Ruska, Jää, Hanki ja niin edelleen. Hotellin omistaja-perustaja Feng Liun vanhemmat pitivät aikanaan rakennuksen alakerrassa kiinalaista ravintolaa. Vuonna 2017 herra Liu toteutti unelmansa ja perusti rakennukseen hotellin. Rakennuksessa toimii yhä myös kiinalainen ravintola, tosin eri perheen pitämänä.
Hotellissa ei ole respaa ja aamupala kootaan omatoimisesti jääkaappiin valmiiksi varatuista laadukkaista raaka-aineista. Tämä onkin osuvaa, sillä huoneet ovat niin lumoavia, ettei niistä malta juuri poistua.
Huoneistohotelli Haawe, Valtakatu 22.
Matkusta
VR: juna nukkuvaa matkailijaa kuljettaa
VR liikennöi Rovaniemelle kahta yöjunaa, joka yö ja ympäri vuoden. Paikka 2 hengen makuuvaunussa alkaen 50 € suunta. Matka uudemmissa makuuhyteissä, joissa on oma suihku ja wc on kalliimpi.
Tiestikö?
Euroopan suurin kaupunki
Rovaniemellä on pitkä historia kauppa- ja kokoontumispaikkana, jossa kohtasivat muun muassa käsityöläiset, markkinakauppiaat ja turkismetsästäjät. Ensimmäiset merkinnät paikasta ovat 1100-luvulta. Nykyaikainen matkailukin alkoi jo 100 vuotta sitten, kun sinne ensimmäiset hotellit ja matkamuistomyymälät avattiin. Ennen Toista maailmansotaa Rovaniemi oli 7000 asukkaan kauppala. Sodan loppuvaiheissa se kärsi tuhoista pahemmin kuin mikään muu asutuskeskus Suomessa. Saksalaisten poltetun maan taktiikan seurauksena jäljellä oli alle 10 rakennusta.
Kaupunkioikeudet Rovaniemi sai vuonna 1960. Nykypäivänä Rovaniemellä on 60 000 asukasta, mutta pinta-alaltaan se on Euroopan suurin kaupunki!
