Yleinen

Olutmäskiä syövät sonnit ja Sonnirokki-festarit – maalaisromantiikkaa Padasjoella

24.11.2020 Teksti ja kuvat Ville Palonen

Keinuhongan tila Padasjoella on hyvä esimerkki innovatiivisesta ajattelusta ja maaseudun elävöittämisestä. Tila elää lihakarjatilasta, mutta tarjolla on runsaasti muitakin elämyksiä.

Sonnit ovat innostuneita. Lauma pakkautuu avoseinäisen pihattonavetan aitaa vasten, ja pian mustat holstein-friisiläiset ja valko-ruskeat herefordit jo puskevat toisiaan kilpaillessaan isännän rapsutuksista.

”Vasikoiden sarvenalut typistetään, jotta ne eivät myöhemmin vahingoittaisi toisiaan nahistellessaan. Nämä eläimet kasvavat vuodessa yli tuhatkiloisiksi”, sanoo Keinuhongan tilan isäntä Kalle Jaakkola.

Keinuhonka

Padasjoen Auttoisissa sijaitsevalla maatilalla on pidetty lihakarjaa jo parinkymmenen vuoden ajan. Runsaan kolmensadan sonnin lisäksi Jaakkola kasvattaa viljaa ja sokerijuurikasta. Merkittävä osa pelloista on nurmea, josta valmistetaan säilörehua eläimille. Sen lisäksi sonnit syövät oman pellon viljaa sekä eteläsuomalaisilta panimoilta hankittua olutmäskiä.

”Mäski on hyvä valkuaislähde, ja eiköhän se vaikuta myös lihan makuun”, Kalle arvelee.

Vasikat tulevat Keinuhongan tilalle puolivuotiaina ja lähtevät teuraaksi runsaan vuoden kuluttua. Yhdestä eläimestä saadaan lihaa noin 300 kiloa. Suurin osa tuotannosta menee kuluttajille HK:n ja Lihatukku Harri Tammisen kautta, mutta vuosittain joitakin ruhoja myydään myös omalla tilalla – joko vakuumipaketteina tai ravintola-annoksina.

”Täällä tietää ainakin satavarmasti sen, missä eläin on kasvanut ja mitä se on syönyt.”

Sonnien lisäksi oman tilan antimista saavat nauttia myös vierailijat, joita Keinuhongassa käy kesäkauden aikana jopa yli 15 000. Kiitos siitä kuuluu Kalle Jaakkolan puolisolle Suvi-Marja Siljanderille ja hänen perustamalleen tilamyymälälle.

Keinuhonka

”Perustin myymälän vuonna 2012 vanhaan navettaan. Aluksi myynnissä oli lihatuotteita ja sisustustarvikkeita. Kahvia sai ostaa vaatimattomasta nurkkauksesta.”

Vuosien varrella toiminta on kehittynyt huomattavasti: nykyään valikoimassa on Keinuhongan omia liha- ja viljatuotteita sekä muiden pientuottajien elintarvikkeita, kuten hunajaa, kasviksia ja pienpanimo-oluita ja -siidereitä.

”Meillä on myös oma leipomo. Ja uusin aluevaltaukseni on chilikastikkeiden valmistus”, Suvi-Marja sanoo.

Kahvilanurkkauskin on laajentunut ravintolaksi. Pizzoissa ja burgereissa käytetään oman tilan viljaa ja lihaa.

”Alkuperäinen idea oli myydä burgereita, jotta ihmiset maistaisivat meidän paistipaloista tehtyä jauhelihaamme – ja ostaisivat sitä myös kotiin.”

Nykyään jauhelihan kauppa käy hyvin, koska ravintolan suosituin annos on 150 gramman jauhelihapihvillä terästetty Sonniburger. Sen kyytipojaksi tarjotaan Stadin Panimon valmistamaa Sonni-olutta, jota ei muualta saa.

Keinuhonka sonniolut

Eikä siinä vielä kaikki; Keinuhongan tilalla järjestetään joka vuosi useita tapahtumia. Pääsiäis-, sadonkorjuu- ja joulumarkkinoiden lisäksi vilinää riittää etenkin heinäkuussa, jolloin tarjolla on keskiviikkoisin koko perheen Böndebileitä ja kuun lopussa Sonnirokki-festarit. Vuoden 2021 esiintyjälista on vaikuttava: Dingo, Virve Rosti ja Paula Koivuniemi.

Mutta mikä mahtaa olla karjatilan isännän suosikkiruoka?

”Entrecote”, vastaa Kalle Jaakkola epäröimättä.

”Hyvä pihvi ei kaipaa kuin suolaa ja pippuria – kaikki muu on virheiden peittelyä!”

www.keinuhonka.fi

Tiesitkö?

Suomessa tuotetaan naudanlihaa vuosittain noin 80 miljoonaa kiloa. Suurin osa syntyy maidontuotannon sivutuotteena – alle 20 prosenttia on lihantuotantoa varten kasvatettavia liharotuisia nautoja.

Lihakarjaksi kasvatetaan sekä pihvi- että maitorotuisia sonneja. Rodun lisäksi lihan makuun vaikuttaa eläimen ruokinta.

Noin kolmannes Suomen kaikesta viljelypinta-alasta on nurmea, joka käytetään nautojen rehuksi.

Suomalaiset naudat eivät syö enää soijaa, vaan tarvittavat valkuaisaineet saadaan esimerkiksi öljykasveista – kuten rypsistä ja rapsista – ja olutmäskistä.

Keinuhonka

Vastaavia artikkeleita

Täydellisen pippuripihvin salaisuus ja argentiinalainen punaviini

Kaupallinen yhteistyö

16.11.2020 Viinilehden toimitus