Ihmiset

Taras Ochota – viinintekijä punkkarin sielulla

13.10.2020 Ilkka Sirén Kuva James Broadway / Wine Australia

Viinimaailmaa kohtasi suru-uutinen lokakuussa 2020, kun tieto australialaisen viinintekijän Taras Ochotan kuolemasta tuli julki. Australialaisten luomu- ja alkuviinien sanansaattaja keräsi paljon huomiota laadukkailla viineillään myös Euroopassa. Viinilehti julkaisi tämän Tarasin haastattelun tammikuussa 2019.

Australia tunnetaan ympäri maailmaa tasalaatuisena viinimaana. Isot viinitalot ja brändit hallitsevat vientimarkkinoita, ja vuosien varrella kuluttajille on syntynyt hyvin yksipuolinen kuva tästä isosta viinimaasta. Australia on kuitenkin myös paljon muuta kuin vain täyteläistä shiraz-punaviiniä. Maan luomu- ja alkuviinit ovat nousseet viime aikoina vahvasti pinnalle, kiitos rajoja rikkovien viinintekijöiden. Yksi heistä on Etelä-Australiassa Adelaide Hills -viinialueella majaileva Taras Ochota.

Mielikuva mittatilauspukua täydellisesti kantavasta viinintekijästä lentää välittömästi ulos ikkunasta, kun Ochota kävelee huoneeseen. Miehen suttuinen parta ja tukka, joka näyttää siltä kuin se olisi leikattu leipäveitsellä, naamioi alleen yhden eteläisen pallonpuoliskon puhutuimmista viinitähdistä.

Taraksen sukujuuret ovat Ukrainassa. Hänen isovanhemmat muuttivat Australiaan toisen maailmansodan jälkeen.

“Vanhempani olivat 8-vuotiaita saapuessaan Australiaan. He tapasivat toisensa myöhemmin ukrainalaisen yhteisön kautta.”

Nuoruudestaan Taras on vähäsanainen.

“Toisin kuin vanhempani, minä synnyin Australiassa. Kun aloitin koulun, halusin vain kuulua joukkoon, mikä oli vaikeaa, koska ukranalainen nimeni oli omituinen. Minulla oli lounaseväänä koulussa ukrainalaista makkaraa ja hapankaalia, kun taas ystäväni söivät vaaleaa leipää ja Vegemite-levitettä. Vanhempani yrittivät opettaa minulle ukrainalaista kulttuuria, mutta minä halusin olla australialainen. Olla kuin yksi muista. Jälkeenpäin olen katunut sitä. Olen kuitenkin ylpeä ukrainalaisesta perinnöstäni.”

Etelä-Australian Adelaidessa alunperin restonomiksi opiskellut Taras ei viihtynyt koulun penkillä.

“Opiskelin päivisin ja tein töitä iltaisin ravintoloissa. Huomasin kuitenkin pian, että vihaan asiakkaita, joka on tietysti iso ongelma hotelli- ja ravintola-alalla.”

Kun koulu loppui, Taras meni töihin viinitilalle.

“Tein hyvin tavallisia työtehtäviä tarhoilla, ja rakastin sitä. Nautin siitä, ettei minun tarvinnut omistaa kauluspaitaa tai ajaa partaa. Kun tein töitä käsilläni yhdessä luontoäidin kanssa, tajusin, että haluan tehdä viiniä.”

Taraksen uusi urapolku ei kuitenkaan alkanut hohdokkaasti.

“Työ viinitarhoilla oli hieman tylsää. Tienasin vähän, söin voileipiä ja poltin pilveä, joten päätin perustaa punk-bändin. Sen nimi oli Kranktus.”

Kaksi albumia myöhemmin bändin laulaja-basisti Taras kiersi ympäri Australiaa ja soitti maan suurimmilla musiikkifestivaaleilla. Hetken näytti siltä, että viini olisi historiaa. Mutta kiertue-elämään kyllästynyt Taras palasikin koulun penkille, tällä kertaa opiskelemaan enologiaa. Hän valmistui Adelaiden yliopistosta ja lähti maailmalle. Ensin vuorossa oli avustavan viinintekijän pesti Kaliforniassa, jonka jälkeen hän suuntasi vähemmän tunnettuun viinimaahan Ruotsiin.

“Näin työilmoituksen lehdessä ja ajattelin, että miksi ei. Menin töihin yhdelle Ruotsin suurimmista viinimaahantuojista nimeltä Oenoforos. Olin heidän lentävä viinintekijänsä. Yksi tehtävistäni oli laittaa saapuvat keskeneräiset viinit valmiiksi pullotusta varten Ruotsissa.”

Toinen työtehtävistä oli matkustella ympäri Eurooppaa, enimmäkseen Etelä-Italiassa, ja avustaa paikallisia viinitaloja valmistamaan Ruotsin markkinoille sopivia viinejä.

Bulkkiviinien kanssa työskentely kerrytti kokemuksia, mutta pian Taras huomasi omien makumieltymysten muuttuvan.

“Olen saanut urani aikana tehdä töitä mahtavien viinintekijöiden kanssa niin Australiassa kuin ulkomaillakin. Olen napannut jokaisesta kokemuksesta parhaat palat ja oppinut, mikä toimii minulle parhaiten. Nykyään, kun työskentelen kellarissani ja valmistan esimerkiksi pinot noirin sekoitusta, en juo samalla Bourgognen viinejä ja yritä kopioida niitä. Sen sijaan saatan laittaa Joy Divisionin musiikkia soimaan, lukitsen kellarin oven, juon viskiä ilman jäitä ja vietän tunteja valmistaen makujen labyrinttia. Oman tyylin löytäminen on tärkeää.”

Taras Ochota on tullut tunnetuksi hyvin puhdaspiirteisistä ja teknisesti taitavasti valmistetuista viineistään. Hän edustaa alkuviinien konservatiivisempaa osastoa, joka painottaa virheettömyyttä siinä missä perinteisetkin viinit. Taito ja osaaminen on tärkeää niin viinitarhoilla kuin kellarissakin.

Monet viininystävät leimaavat Ochota Barrelsin viinit alkuviiniksi, mutta Ochotalle itselleen asia on hieman monimutkaisempi.

“Termi ‘natural wine’ on hieman kieroutunut. Osa näistä alkuviineistä ovat viallisia ja epämiellyttäviä. Itse haluan tehdä herkullisia viinejä kauniilta viinitarhoilta. Käytän kuitenkin samoja menetelmiä eli en käytä lisäaineita. Hyvän juoman valmistus ei ole rakettitiedettä. Pitää vain uskoa itseensä ja tuntea todella hyvin viinitarhansa.”

Ochota Barrels -viinitilaan kuuluu viisi hehtaaria tarhoja, ja tuotanto on noin 40 000 pulloa vuodessa. Taraksen rento puhe viinistä, surffauksesta ja punk-musiikista antaa petollisen ensivaikutelman. Nuhjuisen pinnan alta paljastuu vakuuttava määrä tietotaitoa ja kokemusta viinin valmistuksesta.

“Kukaan ei tiedä tätä, mutta viiniprojektini nimi Ochota Barrels ei itse asiassa liity mitenkään viinitynnyreihin. Nimi viittaa ison aallon muodostamaan putkeen. Kun surffaat aallon sisällä ja katsot aurinkoa veden läpi, tuntuu kuin olisit toisessa maailmassa. Se on uskomatonta. Sitä paikkaa kutsutaan myös tynnyriksi ja siitä projektini sai nimensä.”

Ochotan viinien nimet ovat saaneet vaikutteita punk-musiikista. Mausteinen gewürztraminer nimeltä Weird berries in the woods sai nimensä Dead Kennedys -yhtyeen kappaleesta Forest Fire, ja mehevä Fugazi Grenache nimettiin miehen lempiyhtyeen mukaan.

“I ate weird berries in the woods.

Now I’m seeing colors, I’m getting higher.

I think I’ll start a forest fire.”

– Forest Fire, Dead Kennedys

Vaikka punk-piireissä Taraksen seikkailun bulkkiviinien maailmaan voisi nähdä jonkinlaisena takinkääntönä, vankka kokemus molemmilta puolilta viinimaailmaa antaa hänelle poikkeuksellisen uskottavuuden luomu- ja alkuviinien puolestapuhujana.

“Viinin pitää olla herkullista ja hauskaa, kuin orgiat turkkilaisessa saunassa,” Ochota naurahtaa. “Viinin tulisi olla hyvää ilman, että joku selittää, miksi se on hyvää. En halua tehdä semmoista. Kun maistat viiniäni, haluan vain, että sanot ‘hitto, onpas herkullista’ ja tyhjennät pullon minuutissa.”

Taras pyörittää oman viinitilansa ohella pientä Lost in a forest -pizzaravintolaa hiljaisen Uraidla- kaupungin keskustassa. Ravintola toimii entisessä kirkossa, pizzauunikin sijaitsee alttarilla. Maailmaa nähnyt viinintekijä olisi voinut valita minkä tahansa viinialueen Australiassa, mutta oma koti löytyi Adelaide Hillsin perukoilta.

“Suurin inspiraationi on vaimoni Amber. Hän upea ja kaunis hippi, joka on kotoisin täältä.  Tykkään asua pienen hiekkatien päässä – paikassa, josta kukaan ei löydä minua. Täällä näen tyttäreni paijaavan kanaa, näen poikani tomaattipensaan alla syömässä tomaatteja ja näen vaimoni vajassa tekemässä lautasia dreijalla. Minulle tämä on taivas.”

Kiinnostuitko? Lontoolainen nettikauppa honestgrapes.co.uk myy Ochata Barrelsin viinejä.

Vastaavia artikkeleita

Täydellinen viini karitsaburgerin kanssa!

Kaupallinen yhteistyö

24.08.2020 Viinilehden toimitus

Viña Leyda – Huippuviinejä Tyynen valtameren rannalta

Kaupallinen yhteistyö

15.06.2020 Viinilehden toimitus

Viinintuottajien koronapäiväkirjat: Jacob’s Creek

20.05.2020 Viinilehden toimitus