Tokio valmistautuu kesän 2021 olympialaisiinsa. Olisiko samalla oiva mahdollisuus nostaa Japanin viinikulttuurin asemaa? Länsimaiseen tyyliin tehdyt japanilaiset viinit ovat vielä monelle paikallisellekin melko tuntemattomia. Laadukkaita viinejä on kuitenkin saatavilla. Me kävimme tutustumassa kolmeen tilaan Tokion lähistöllä.
Japanin viinikulttuuri nousuun
Katsunumassa sijaitsevan Grace Wine -viinitilan pääviinintekijä Ayana Misawa on yksi tämän hetken kiinnostavimpia henkilöitä Japanin viinimaailmassa. Hän opiskeli viininvalmistusta aikoinaan Ranskassa Bordeaux’n että Stellenboschin yliopistoissa, ja palasi sitten vuonna 2008 perhetilalle Japaniin. Ayana Misawan mukaan Japanin viinikulttuuri nousee viinimaailman tietoisuuteen parhaiten laatua nostamalla.
”Jos haluamme tunnettavuutta markkinoilla, meidän on valmistettava erittäin hyvää viiniä. Sen lisäksi on lisättävä paikallista yhteistyötä.”
Maistamme Ayana Misawan kanssa Grace Winen kuivia Koshu-viinejä. Moniuloitteisessa maussa on runsaasti hedelmää ja pehmeitä happoja. Mieleen tulee Pohjois-Italian pinot grigiot, tosin runsaammalla mausteisuudella, ja uuden maailman rieslingit, mutta maltillisemmalla happorakenteella.
”Laadukkaista Koshu-viineistä voi maistaa hienovaraisen aromaattista hedelmäisyyttä kuten valkoista persikkaa, Nashi-päärynää ja Yuzu-sitruunaa sekä valkoisia kukkia”, Ayana Misawa selittää ja jatkaa:
”Koshut ovat yleensä tyyliltään kevyitä, elegantteja ja raikkaan hapokkaita. Niiden alkoholipitoisuus on usein 11–12 prosenttia.”
Voisi kuvitella, että Koshu-rypäle sopisi makuprofiilinsa puolesta erinomaisesti myös oranssiviinin valmistukseen. Ayana Misawa on kuitenkin eri linjoilla.
”Kokeilin sitä kerran, mutten ollut lopputulokseen tyytyväinen.”
Viime vuosina Grace Wine -tila on nostanut mainettaan Cuvée Misawa -nimikkoviineillään, jotka tulevat samannimiseltä tarhalta. Tilalla tehdään tasokkaita viinejä myös Chardonnaysta sekä Bordeaux-rypäleistä.
Sääolosuhteet luovat uusia keinoja viininviljelyyn
Ilmasto luo Japanissa oman haasteensa viininviljelylle. Siperian tuulet ja Tyynenmeren monsuunit aiheuttavat sen, että kosteuserot ovat suuria ja sadekausien aikana keskikesällä trooppiset hirmumyrskytkin mahdollisia – eli juuri silloin, kun viiniköynnökset tarvitsisivat aurinkoa.
Ilmasto ja kasvuolosuhteet ovat luoneet myös omaleimaista kulttuuria viininviljelyyn. Monilla tarhoilla köynnökset on kiinnitetty vaakatasoon ja niille on ripustettu eräänlainen katto päällä suojaamaan rankkasateilta. Köynnösten yläosia ja yksittäisten rypäleterttuja suojataan myös pienillä ”sateenvarjoilla”. Mutta länsimaisempiakin viljelytapoja näkee.
”Olemme perinteisesti varttaneet Koshu-rypäleet pergolamallisesti vaakatasoon, mutta uusilla nimikkotarhoillemme olemme siirtyneet nykyaikaiseen vertikaaliseen köynnösrivitekniikkaan”, Ayana Misawa kertoo.
Tulevaisuuden haasteet
Katsunuma Jozon eli toiselta nimeltään Aruga Branca on vuonna 1937 Katsunumaan perustettu viinitila. Se valmistaa suurimman osan viineistään sopimusviljelijöiden kasvattamista rypäleistä ja vain pieni osa tuotannosta tulee omilta tarhoilta. Tila yltää noin 100 000 pullon vuosituotantoon.
Aruga Brancalla uskotaan vahvasti Koshu-rypäleeseen.
”Viinien hedelmäisyys ja puhdaspiirteisyys ovat ensisijaisia tavoitteitamme. Haluamme korostaa rypäleen omaa hienoa makumaailmaa”, sanoo tilan neljännen sukupolven edustaja ja markkinoinnista vastaava Jun Aruga.
Hän näkee japanilaisilla viineillä vientipotentiaalia. Tosin markkinointia on tehtävä vielä omassa maassakin.
”Vaikka Koshu ei vielä ole erityisen tunnettu edes Japanissa, uskon, että sillä on aitona japanilaisena rypäleenä potentiaalia ulkomaisilla markkinoilla. Toivon myös, että onnistumme tulevaisuudessa luomaan Japaniin oman, kansainvälistä tasoa olevan viinikulttuurin.”
Kun puhumme viinintuotannosta ja Koshu-rypäleen tulevaisuuden mahdollisuuksista, Jun Aruga nostaa hieman yllättäin esille viininviljelijöiden ikärakenteen Japanissa.
”Ongelma on, että Koshu-rypäleen viljelijöistä yli 90 prosenttia on yli 50-vuotiaita.”
Viininviljelijöille maksetaan korvausta, mutta se on määrältään niin pieni, etteivät varsinkaan nuoret innostu alasta.
”Moni viljelijä kasvattaa mielummin syötäviä rypäleitä, sillä niitä kulutetaan Japanissa runsaasti.”
Ennen kuin jatkamme matkaa, maistamme tilan lippulaivaviiniä Aruga Branca Isseharaa, joka on nimetty Fuefukin alueella eli Katsunuman naapurissa sijaitsevan tarhan mukaan. Viini on laadukasta ja raikasta, mutta nuorta ja yllättävän särmikästä. Se tulee luultavasti ikääntymään hienosti, kun runsas hedelmäisyys integroituu.
Avoimuus on yhteinen etu
Vuonna 1877 perustettu Château Mercian on Japanin ensimmäinen viinitila – ja nykyisin myös suurin viinituottaja. Tilalta löytyy useita nimekkäitä viinitarhoja niin Yamanashin kuin Naganonkin alueilta. Tila on tunnettu myös viininvalmistukseen liittyvästä kehitystyöstään.
”Kehitimme aikoinaan Koshulle sur lie -reseptin (kypsytys hiivasakan päällä), joka on nykyään miltei synonyymi kuivalle koshulle”, tilan myyntijohtaja Aya Jindo kertoo ja jatkaa:
”Kokeilimme ensimmäisenä myös Koshu Kiiroka -menetelmää, jossa sato poimitaan tavallista aikaisemmin ja viini fermentoidaan terästankeissa. Menetelmä korostaa Koshu-lajikkeen luontaisia aromeja ja hapokkuutta.”
Château Mercianin tila on halunnut olla kehitystyössään mahdollisimman avoin, jotta muillakin tiloilla olisi mahdollista nostaa viiniensä tasoa.
”Uskomme yhteistyön voimaan”, Aya Jindo toteaa.
Château Merciania arvostetaan alueella muistakin syistä. Tila on pitkälti syy esimerkiksi siihen, että Yamanashin alueella vierailee noin 120 000 viinituristia vuodessa. Suurin osa vierailijoista on Tokiosta saapuvia japanilaisia, joten tila tekee tärkeää työtä myös Japanin viinikulttuurin kehittämisen kannalta.
Maistan tilan koshujen lisäksi myös neljää Naganon ja Fukushiman alueiden palstoilta tulevaa chardonnayta. Naganon Rivalis -sarjan Left Bank – ja Right Bank -viini tulevat Chikuma-joen molemmilta puolilta. Erityisesti Left Bank on maukas ja siinä on Chardonnaylle ominaista aromikkuutta. Myös tammitynnyrikypsytys on toteutettu tyylikkäästi. Viini kestää hyvin vertailun kansainvälisten Chardonnay-viinien kanssa.
Japanin viinialueet ja viljellyt rypäleet
