Opi viineistä

Serbian rypälelajikkeet yllättävät

25.03.2020 Mika Niiniranta + kuvat Susa Junnola

Serbian viinibuumi kasvaa kasvamistaan varsinkin naturalviinien saralla. Eritoten Fruška Goran viinialue loistaa sille ainutlaatuisen mikroilmaston vuoksi: maaperä on poikkeuksellisen otollinen viiniköynnöksille. Minkälaisia rypäleitä viinimaana kasvava Serbia tuottaa?

Makuelämyksiä alkuperäislajikkeista

Matkailijalle paikalliset rypälelajikkeet kertovat alueensa viinikulttuurista ja usein toimivat parhaiten, kun ruokapöytään on katettu alueen erikoisuuksia. Siksi kyläviinit ovat aina maistamisen arvoisia, ja monta kertaa myös yllättävän hyviä!

Vaikka kokonaisuutena Fruška Goran nuorta viinibuumia leimaa innokkaan kokeilunhalun synnyttämä epätasainen laatu, tarjolla on jo paljon mielenkiintoista ja odotukset aluetta kohtaan ovat korkealla. Kun tarkkaan maistelee, viineistä voi löytää mineraalisia piirteitä, jotka syntyvät vulkaanisen maaperän, kalkkikiven ja saven kerrostumista. Ryhdikkäät hapot ja alueelle ominainen pippuriin vivahtava jälkimaku viimeistään palkitsevat uusia viinikokemuksia kaipaavan tutkimusmatkailijan.

Serbian tärkeimmät kotoperäiset rypäleet ovat valkoinen Tamjanika ja punainen Prokupac. Viinintekijät ovat löytäneet ne uudelleen, ja varsin laadukasta lasiin kaadettavaa alkaa olla tarjolla. Huipputuottajien viinejä pääsee helpoimmin maistelemaan Belgradin viinikaupoissa ja -baareissa.

Serbian rypälelajikkeet

Tamjanika on Muscatin lähisukulainenja se tuottaa aromaattisia viinejä, joista löytyy tyypillisesti trooppista hedelmäisyyttä ja mausteisia ja kukkaisia aromeja, kuten seljankukkaa, kanelia ja basilikaa.

Smederevka on vanha valkoinen lajike, jota kasvatetaan varsinkin Smederevon alueella Belgradin kaakkoispuolella.  Sen viljelyn uskotaan alkaneen Tonavan rannalla jo roomalaisaikana.

Prokupac on parhaillaan kokemassa uutta tulemista. Siitä syntyy tummia, tuhteja punaviinejä, joissa on rypäleen sisältämän runsaan sokerin vuoksi usein korkea alkoholipitoisuus. Viineissä voi tyypillisesti maistaa kypsän mansikan ja ruusunlehtien aromeja. Rypäleestä tehdään usein myös intensiivistä roseeta.

Probus on suhteellisen uusi punainen lajike, se risteytettiin 90-luvulla Jugoslaviassa Kadarkasta ja Cabernet Sauvignonista. Tuloksena syntyi harmonisia, tumman hedelmäisiä punaviinejä tuottava rypäle, jota nyt viljellään varsinkin Fruska Goralla Serbian pohjoisosassa. Rypäle on saanut nimensä samalla seudulla syntyneen ja alueen viininviljelyn alullepanijana pidetyn keisari Marcus Aurelius Probuksen mukaan.

 

Kävimme Serbiassa Fruška Gorassa tutustumassa viinitiloihin. Lue lisää:

Serbia: Balkanin kiihdyttävä viiniveturi

Vastaavia artikkeleita

Luonnollisen puolella

17.10.2018 Samuli Pasanen + Kuva Marcela Fae

Sloveniassa oranssin viinin alkulähteillä

14.09.2018 Mika Niiniranta + Kuvat Susa Junnola

Naturalviini-sanasto

06.02.2018 Samuli Pasanen + Kuva Shutterstock