Tapahtumat

Australia – viileän ilmaston viinit ovat nyt muotia

18.10.2019 Kalle Naatula + Kuvat Wine Australia, Kalle Naatula

Australian Wine Tasting -tapahtuma vieraili Helsingissä. Kävimme tutustumassa viineihin ja kohdistimme kiikarit kohistuille viileän ilmaston alueille. Tsekkaa maan viinien nykypäivän kuulumiset ja vinkit.

Australian Wine Tasting järjestettiin keskiviikkona 16.10.2019 Helsingissä. Tapahtuma oli osa Wine Australian masinoimaa Nordic Roadshow -kiertuetta ja toteutettiin yhteistyössä Viinilehden kanssa. Tarjolla oli reilut 300 viiniä, yli 50 viinitilalta ja 30 viinialueelta. Osaa viineistä on saatavilla Suomesta, osa vasta etsii maahantuojia.

Australia on viileän ilmaston viinintuottajamaa

Superkiinnostavan läpileikkauksen Australian viinien nykypäivään antoi palkitun ruotsalaisen Master of Wine Madeleine Stenwrethin tasting: Oceans, Altitude and Australian Attitude. Aussiviineihin Madeleinella piisaa perspektiiviä, hän on seurannut aussiviinien taivalta jo 30 vuotta ja tuomaroinut useissa maan arvostetuissa viinikilpailuissa.

“Australiaa ei yleisesti pidetä viileän ilmaston viinintuottajamaana, joka on harhakäsitys. Siirtyäkseen pois trooppisesta ilmastosta viileämmille alueille on mentävä joko korkealle tai lähelle merta. Yksi tällaisista alueista on Adelaide Hills. Sitä ei pidetä viileän ilmaston alueena, koska se on lähellä tunnettua ja lämpimämpää Barossa Valleyta, mutta juuri korkeampi sijainti merenpinnasta tuottaa Adelaide Hillsin viineihin raikkauden. Olen saanut palkita alueelta kultamitalilla jopa yhden grüner veltlinerin”, Madeleine kertoo.

“Toisaalta Barossa Valleysta on jo vuonna 1840 istutettuja tarhoja, joten tilojen perinteet ovat vahvat. Nyt nuoret tekijät keinuttavat venettä muuttaen viinien tyyliä ja elvyttämällä vanhoja viinitarhoja – he uskaltavat rohkeammin näyttää mistä viinit tulevat.”

Great Southern: mitä kuuluu?

Viininrakastajat kohisevat nyt Great Southernin viineistä.
“Länsi-Australian tuotanto on vain 3 % koko Australian volyymista, mutta maan viinimyynnin arvosta 20 % tulee Länsi-Australiasta”, Singlefile Wines -tilan omistaja-viinintekijä Patrick Corbett pohjustaa.

“Kolmisenkymmentä vuotta sitten alueelle istutettiin paljon eri lajikkeita. Pikkuhiljaa ollaan opittu, mitkä lajikkeet menestyvät parhaiten, ja nyt viimeiset viitisen vuotta on ollut nähtävissä tietynlaista ala-alueiden identifioitumista. Esimerkiksi Frankland Riveristä tulee upeita cabernet sauvignoneja, Mt. Barkerista raikkaita rieslingejä ja Denmarkista parhaat chardonnay- ja pinot noir -viinit”, Patrick summaa.

Tämän pystyi myös maistamaan tapahtumassa tarjolla olleissa viineissä. Yleisfiilis henki huippuviinejä ja käsityötä.
Singlefile Winesin Single Vineyard Collection Family Reserve Denmark Great Southern Chardonnay 2018 oli upean kerroksellinen, vivahteikas ja runsas valkoviini. Sokkona se olisi heilahtanut suorilta Bourgoneen! Sen verran ”meursaultmaista” vibaa viinissä oli.
Toinen hymyn korviin kirvoittava viini oli Single Vineyard Collection Clément V Frankland Riveristä. Rhône-blendiä mukaileva, roteva sekä mausteinen ja yrttinen sekoitepunaviini oli veistelty Shiraz, Grenache ja Mataro (eli Mourvèdre) -rypäleistä.

Barossa Valley: asennetta ja leikkisyyttä

Kosmopoliitit Richard ja Carla Betts huokuvat sähköistä energiaa ja asennetta. Pariskunnalla on koti Amsterdamissa, juuret Amerikassa ja viinitilaprojekti An Approach To Relaxation Barossa Valleyn Vine Walessa. Heidän vinkkelistään alueen pöhinä näyttäytyy tänä päivänä kahtalaisena.

“Barossa Valleyssa on ollut monimuotoisuutta ennenkin, mutta viinikriitikko Robert Parkerin ylistyslaulut mehevän hillomaisille ja runsaan tammisille viineille alkoivat leimata etenkin Barossan shiraz-viinejä liiaksi. Toisaalta alueella tehdään myös aikaisin poimittua ja eloisaa viiniä. Me olemme jotakin tältä väliltä. Teemme esimerkiksi grenache-viinimme Barossan viileimmällä ala-alueella Vine Walessa verrattain herkään tyyliin – käsittelemme sitä kuin Pinot Noiria”, Richard ja Carla kertovat.

Pariskunnan omistamista 152-vuotiaista köynnöksistä syntyvä Sucette Barossa Valley Grenache 2017 on toden totta elegantti! Syvän hedelmäinen, mehukas sekä raikkaan hapokas viini omaa silkkisen suutuntuman ja pehmeät tanniinit.
Myös tilan eksoottisen hedelmäinen valkoviini Nichon Barossa Valley Semillon 2017 on ilahduttava tuttavuus. Se poikkeaa mehevyydessään täysin esimerkiksi tunnetummista Hunter Valleyn semillon-viineistä.

Adelaide Hills ja McClaren Vale: Hersyvää hapokkuutta

Ashton Hills- ja Wirra Wirra -viinitilojen lupsakan myyntijohtaja Sam Temmen viiniesittelyt ovat kuin Master Chef Australia olisi siirtynyt viineihin.

“Adelaide Hillsin alueella on upeita mikroilmastoja, kuten jo vakiintunut Piccadilly Valleyn ala-alue. Täällä etenkin Pinot Noir ja Riesling tuottavat hienoja viinejä. McClaren Valen alueilla taasen vanhojen köynnösten Grenachet ovat lähdössä lentoon – Grenachen kanssa ollaan yleisemminkin siirtymässä hedelmävetoiseen suuntaan ja pois yltiöpäisestä uuden tammen käytöstä”, Sam avaa.

Hän ylistää Adelaide Hillsin alueen pinot noir- ja riesling-viinejä myös monipuolisina ruokaseuralaisina. Eikä suotta! Alueen viinit tarjoavat todella runsasta aromikkuutta ja hersyvää hapokkuutta. Etenkin kerroksellinen, suunmyötäisen marjaisa, mausteinen ja kukkainenkin Ashton Hillsin Pinot Noir Reserve 2018 puhutteli.
Kokeilemisen arvoinen on myös keskitäyteläinen ja kulauteltava, minttuinenkin Piccadilly Valley Adelaide Hills Pinot Noir 2018.
Wirra Wirran Lost Watch Adelaide Hills Riesling 2019 oli puolestaan suoraviivainen, sitruksisen hapokas ja takuuvarmasti kaikkia happofriikkejä viihdyttävä.

Psst! Kalle jäi miettimään aussiviinien alkoholeja

Kalle Naatula on viiniasiantuntija ja Viinilehden avustaja, joka diggaa viinejä ja maistelee ja haistelee viinitrendejä.

 

”On merkillistä, että vaikka useassa maistamassani punaviinissä oli keskimäärin 14 % alkoholia, ne olivat silti viehkeän raikkaita ja suhteessa kevyitä.
Syytä tiedustellessa sain useammalta tekijältä vastaukseksi, että vanhojen viiniköynnösten konsentraatio tuottaa kaivatun balanssin aussien huippuviineihin. Kun viinissä on intensiivinen hedelmäisyys, aromikkuus ja runsas luontainen hapokkuus, ei alkoholi tunnu hallitsevalta.
Olen samaa mieltä. Lisäksi viileiden viinialueiden pidempi kasvukausi sekä selkeästi viinitarhojen raikkautta korostava viininvalmistus avittavat asiassa. Monin paikoin huomaa tammenkäytön ja punaviinien kuorien uuttamisen vähentyneen sekä viinihappojen lisäyksen loppuneen – ainakin huippuviinien kohdalla. Kaikki tämä takaa sen, että esimerkiksi punaviinit eivät ole julmetun hillomaisia, vaikka niissä alkoholia olisikin. Lopulta uuden aallon aussiviineissä siis maistuu se kuuluisa ‘terroir’, eli kasvupaikka.

Toivottavasti sekä tapahtumassa pyörineet Alkolaiset että maahantuojat innostuvat haalimaan näitä herkkuja suomalaisten viininystävien iloksi kasvavissa määrin. Jäämme odottamaan.”