Mihin unohtui hyvinvointi ja 7 muuta näkökulmaa alkoholilakiin

Viini

Valmisteilla oleva uusi alkoholilaki päätyy keväällä eduskuntaan. Lakiehdotuksen lausuntokierros oli vilkas: esitysluonnokseen tuli määräajassa liki 200 lausuntoa. Viini-lehti poimi joukosta 8 oluen- ja viininystävän kannalta kiinnostavaa näkökulmaa.

1. ”Mihin unohtui alkoholin tuottama hyvinvointi?”

Yksilönvapautta sekä vapaata markkinoita ja yhteiskuntaa kannattava Ajatuspaja Libera toteaa, että alkoholinkulutuksen käsittely esitysluonnoksessa on täysin yksipuolista: siinä ei puhuta lainkaan alkoholin kuluttajilleen tuottamasta taloudellisesta ylijäämästä eli hyvinvoinnista.

”Jos esimerkiksi liikenteeseen liittyvää lakiesitystä lähestyttäisiin samalla tavalla, puhuttaisiin vain saasteista ja liikennekuolemista, mutta ei lainkaan siitä, päätyvätkö ihmiset ja tavarat oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan. – –  Liikenteen verotuksen alentamisesta tai nopeusrajoitusten nostamisesta seuraa toki päästöjen ja kuolemien lisääntymistä, joka on huono asia. Mutta siitä seuraa myös hyötyjä: ihmisten ja tavaroiden on helpompi liikkua paikasta toiseen.”

Liberan kommentissa otetaan huomioon, että vertaus liikenteeseen saattaa tuntua kaukaa haetulta.

”Moralisti voi väittää, että koko kustannus-hyötyanalyysin lähestymistapa on väärä. On inhottavaa pohtia, kuinka monen kylmän oluen saamiseksi ollaan valmiita uhraamaan ihmishenki. Mutta kannattaa huomata, että sama ongelma on myös liikennepolitiikan arvioinnissa. Siinä joudutaan kysymään, kuinka monen ihmishengen arvoinen on mahdollisuus ajaa kioskille tai huoltoasemalle ostamaan kaljakori, karkkipussi tai Ässä-arpa. Kaikki liikenne lisää saasteita ja liikennekuolemien riskiä, sellainenkin joka on moralistin mielestä ’turhaa’.”

No, entä sitten alkoholilaki. Mitä sille tulisi Liberan mukaan tehdä?

”Luonteva asenne lainsäädännölle vapaassa yhteiskunnassa on, että ihmiset itse päättävät, mikä heille on arvokasta. Asia voi olla yhdelle arvokas, vaikka se olisi jonkun toisen mielestä turha tai jopa vastenmielinen. Liikenteen sääntely (perustuu) siihen, että valtio ei ota kantaa siihen, mitkä matkat tai kuljetukset ovat tarpeellisia ja mitkä eivät. Samaa ajattelutapaa on sovellettava alkoholilainsäädäntöön.”

2. ”Limuviinoja suositaan olutkulttuurin kustannuksella”

Olutposti-lehti kertoo lausunnossaan lakiehdotuksen olevan askel oikeaan suuntaan. Todellinen muutos järkevään olutpolitiikkaan vaatisi lehden mukaan kuitenkin kaikkien oluiden myynnin siirtoa vähittäiskauppaan. Nykyisellään ehdotus on kumman ristiriitainen.

”On epäloogista, ettei suorastaan tekopyhää, että lain tarkoitukseksi on määritelty pelkästään alkoholin käytön haittojen ehkäisy, mutta silti se mahdollistaisi muun muassa vahvempien limuviinojen myynnin ruokakaupassa ja ravintoloiden aukiolon aamuun asti. Esimerkiksi Alkon nykyistä pidemmät aukioloajat eivät palvele tarkoitusta kohentaa sosiaalista alkoholinkäyttöä ja parantaa ravintoloiden toimintaedellytyksiä.”

3. ”Työttömyys on suurin riski alkoholin väärinkäytölle”

Lohjalla sijaitseva olutseura Lukulasit pitää kyseenalaisena ajatusta, että juomatapojen muutos liittyy aina alkoholipoliittisiin toimiin: lakiehdotuksen perusteluissa ei tuoda selvästi esille ongelmakäytön, syrjäytymisen ja työttömyyden yhteyttä. Työttömyys on suuri riskitekijä alkoholin väärinkäytölle, olutseura Lukulasit kirjoittaa.

Olutseura tuo myös esiin, että suomalaiset juomatavat ovat muuttuneet 1970-luvulta lähtien ilman viranomaisten kontrollia.

”Eija Ahon vuonna 1989 julkaisema lisensiaattityö todisti, että yhteiskunnan rakennemuutos oli muuttanut alkoholinkäyttötapoja. Ahon mukaan uusi keskiluokka ei pitänyt alkoholia tai sen saatavuutta alkoholismin lähtökohtana. Keskiluokka hylkäsi perinteiset juomatavat. He eivät juoneetkaan itseään aina humalaan. Aho kyseenalaisti näin myytin suomalaisesta viinapäästä. Alkoholitutkijat eivät ole halunneet hyväksyä Ahon tutkimusten tuloksia, ovathan sen johtopäätökset ja tulokset ristiriidassa virallisen rajoittavan alkoholipolitiikan kanssa.”

4. ”Alkon monopolia ei syytä vahvistaa”

Suomen Yrittäjien mukaan laissa esitetty Alkon vähittäismyyntimonopolin tarkempi määrittely vahvistaisi Alkon tosiasiallista monopoliasemaa kirjaamalla yksinoikeudet uuteen alkoholilakiin.

Järjestö ei kannata Alkon asemaa vahvistavaa sääntelyä, päinvastoin, sen mielestä Alko Oy:n monopoli tulee purkaa, ja valtion aloittaa asteittainen vetäytyminen alkoholin vähittäisjuomien myyntitoiminnasta. Järjestön mielestä valtion tulisi ylipäänsä pidättäytyä harjoittamasta tai omistamasta sellaista yritystoimintaa, joka voisi toimia markkinaperusteisesti.

Järjestön mielestä valtion tulisi ylipäänsä pidättäytyä yritystoiminnasta, jonka voisi järjestää markkinaperustaisesti.

”Ensimmäinen askel väkevämpien alkoholijuomien vähittäismyynnin avaamiseen myös kilpailulle olisi säätää tässä yhteydessä ravintoloille vahvempien juomien mukaanmyyntioikeus. Tämä lisäisi kilpailua ja markkinoiden hajautumista myös pienemmille toimijoille.”

5. ”Laatuoluen hinta on karkaamassa harrastajien ulottumattomiin”

Oluenkuluttajien valtakunnallisen etujärjestön Olutliiton mukaan iskulause ”Juo vähemmän, mutta parempaa!” on muuttunut muotoon ”Juo vähemmän, mutta entistä kalliimpaa!”. Lääkkeeksi Olutliitto esittää pienpanimoille ulosmyyntioikeutta suoraan valmistuspaikalta sekä vaatii vahvojen oluiden myynnin vapauttamista kauppojen hyllyille eli 4,7 tilavuusprosentin rajan poistamista.

”Vapauttamalla kaikki oluet kauppoihin saisimme ostaa oluemme sieltä, mistä se on kätevimmin saatavilla; pienpanimon myyntipisteestä, lähikaupasta, marketista, Alkosta tai vaikkapa oluiden erikoiskaupasta.”

Olutliitto muistuttaa lausunnossaan, että valitessaan hyvän oluen kuluttaja tekee valinnan laadun ja usein myös kotimaisen lähituotteen sekä halpaoluen välillä.

”Ei ole kenenkään edun mukaista, että alkoholijuomien anniskelussa Suomi on muuhun Eurooppaan verrattuna tynkävaltio. Meillä on oltava oikeus nauttia oluemme ravintoloissa ja kohtuullisella hinnalla. Panimoravintolasta on voitava ostaa olutta myös mukaan.”

6. ”Etämyynnin kielto tulisi jättää pois”

Kokoomuksen eduskuntaryhmä kertoo lausunnossaan, että lakiluonnoksessa oleva alkoholin etämyynnin kielto on ilmestynyt luonnokseen ilman eduskuntaryhmän yhteistä hyväksyntää ja se tulisi jättää pois.

”Tällä hetkellä ei ole olemassa sitovaa oikeudellista ratkaisua siitä, onko etämyynnin kieltäminen ylimalkaan EU-oikeuden kannalta mahdollista”, eduskuntaryhmä toteaa. ”Asianmukaisen järjestyksen kannalta paras olisi odottaa rauhassa oikeudellisen tilan selkeytyminen ja tehdä sen perusteella mahdollisesti tarvittavat muutokset lainsäädäntöön.”

7. ”Huomiota harmaan talouden torjuntaan”

Suomen alkoholijuomakauppiasyhdistys SAJK korostaa lausunnossaan, ettei Suomi ole suljettu yhteiskunta, jossa saatavuuden rajoittamista ja verotuksen nostoa voisi perustella alkoholihaittojen vähentämisellä. ”Alkoholilain on luotava pohja sille, että Suomessa nautitut alkoholijuomat hankittaisiin laillisesti ja vastuullisesti Suomesta, jolloin niistä maksettavat verotulot tulevat oman yhteiskuntamme hyväksi.

”Alkoholilakiin tulisi nykyvaihtoehtojen sijaan kirjata toimintamalli, jossa harmaan talouden riskit torjuttaisiin, mutta EU-lainsäädännön mukainen tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus otettaisiin huomioon. Tämä malli pohjautuisi etämyyntiin, mutta siten, että se edellyttää myyjältä rekisteröitymistä Suomeen joko suoraan tai Verohallinnon hyväksymän veroedustajan välityksellä, ja ostajalta satunnaisen verovelvollisen ilmoitusta.

8. ”Ei kalliita oikeudenkäyntikuluja, kiitos!”

Alkoholilakia kommentoi myös joukko yksityisiä ihmisiä. Espoolainen Jyrki Iisalo toteaa, että lain valmistelu on suoritettu osin perustein, jotka selvästi eivät täytä EU-lainsäädännön vaatimuksia. ”Onko väiteessä, että etämyynti on jo ennenkin ollut kiellettyä kyse harhaanjohtamisesta vai suoranaisesta valehtelusta, en osaa arvioida. Autoverotuksen yhteydessä olemme kuitenkin nähneet vastaavaa venkurointia ja Suomi onkin jo ehtinyt saada tuomioita autoveroa koskien. Näyttäisi siltä, että tässä alkoholilain kanssa halutaan myös samalla tavalla viivästyttää väistämätöntä ja käydä tuomioistumessa hakemassa kumoava päätös”, Iisalo toteaa. ”Veronmaksajana en halua osallistua varmaan tappioon johtavan oikeudenkäynnin kuluihin.”

Uuden alkoholilakiehdotuksen voi lukea kokonaisuudessaan STM:n nettisivuilta. STM on pyytänyt lakiesityksestä lausuntoja, joita tuli määräaikaan mennessä liki 200. Ne kaikki, mukaanlukien Viinilehti Oy:n lausunto, löytyvät lakihankkeen sivuilta kohdasta ”Asiakirjat”.

Mainos, sisältö jatkuu alla

Nostot

84,90€

Tule mukaan ja nauti!

Tilaa lehti ja liity mukaan Viini-lehden kasvavaan tilaajajoukkoon.

Saat vuosikerran kestotilauksena hintaan 84,90 €. Vuosikerta sisältää 9 lehteä ja lisäetuna 2 erikoisteemanumeroa sekä Viinistä viiniin -vuosikirjan. Lisäetujen arvo on yhteensä 45,70 €.

Tilaa tästä