Miksi teette Viinilehden viiniarviot sokkona?
”Sokkomaistamme kaikki arvioimamme viinit, jotta ne saavat samanarvoisen kohtelun. Arvioimme viinit objektiivisesti ja noudatamme puolueettomia arviointikriteereitä. Tätä tärkeää periaatetta olemme noudattaneet Viinilehdessä alusta asti, jo yli 35 vuotta.
Pullon etiketin ja tuottajan tietojen ei tietenkään pitäisi vaikuttaa arvioon. Maistajatkin ovat silti vain ihmisiä. Jos tietää viinin taustat ja vuosikerran tai että se on vaikka huipputuottajan valmistama, tämä kaikki alkaa vaikuttaa mielikuvaan viinistä. Siksi arviot täytyy tehdä sokkona. Silloin kun haluaa vain nautiskella viiniä, kokemusta täydentävät tiedot viinin taustoista, historiasta ja vuosikerrasta.
On tärkeää arvioida viini tietämättä mikä se on. Silloin viiniä ei osaa laittaa kontekstiin. Jonkin viinin kohdalla saatan yllättyä, kun olisin kuvitellut sen saavan enemmän tähtiä. Se ei kuitenkaan harmita, koska olen arvioinut viinin rehellisesti. Sokkomaistamisessa on hienoa myös se, ettemme tiedä viinin hintaa ennakkoon. Tänä vuonna Viinilehden Vuoden roseeviiniksi kruunattiin alle 11 euron viini, mikä oli yllätys myös tuomaristolle.
Joinain päivinä maistaminen on helpompaa ja toisina vaikeampaa. Yksi sokkomaistamisen haaste on arvioida, kuuluuko jokin ominaisuus viinin tyyliin vai ei. Esimerkiksi voimakkaan tanniinisen viinin arviointia helpottaisi, jos tietäisi sen tulevan tämän tyylisiä viinejä tuottavalta alueelta.”
Mitä kaikkia osa-alueita arvioitte viinistä?
”Arvioimme ennen kaikkea viinien teknistä laatua ja kokonaisuutta. Hyvä viini on usein myös alkuperälleen, rypälelajikkeelleen tai tuotantoalueelleen tyypillinen. Pitkään viinejä harrastaneen olisi siis mahdollista tunnistaa sokkona maistetusta viinistä tuotantoalue sekä rypälelajike tai -lajikkeet. Näitä mekin pohdimme maistellessamme, ja joskus menemme komeasti metsään.
Arvioimme viinit tähtisymbolein. Viiden tähden viini on mielestämme huipputuote, jossa kaikki tyylikkäät ominaisuudet loksahtavat kohdalleen. Edullinenkin viini voi saada täydet viisi tähteä, kunhan se on teknisesti laadukas, tasapainoinen ja luonteikas. Yhden tähden viini on puolestaan harmiton, helppo arkiviini. Tähtien lisäksi viini voi saada asiantuntijoiltamme sydänsymbolin, joka kertoo viinin uskollisuudesta alkuperälleen. Autenttisuuden lisäksi viinissä on syvyyttä, intensiteettiä ja luonnetta, joka kertoo oman tarinansa.
Viinin hinta-laadun määrittelemme täysin teknisesti ristiintaulukoimalla tähdet ja hinnan. Kalliin viinin tulee siis olla jo lähtökohtaisesti laadukas ja saada hyvät tähdet ansaitakseen edes kohtalaisen hinta-laadun. Kaikille viinityypeille on määritelty hintarajat, joiden puitteissa luokittelemme ne löydöiksi, ryöstöiksi tai joksikin siltä väliltä.”
Miten maistatte Viinilehden Vuoden viinit?
”Maistamme kilpailuviinit sokkona esikarsinnoissa, joiden jälkeen on vuorossa finaalin sokkotasting. Avustajat kaatavat viinit valmiiksi numeroituihin laseihin tuomaristolle, johon kuuluvat lisäkseni Juha Berglund, Pia Nisén ja Tomi Salonen. Maistelemme ensin kaikki finaaliviinit rauhassa keskustelematta niistä. Jokainen tekee muistiinpanot ja kertoo lopuksi mielipiteensä parhaiksi arvioimistaan viineistä.
Kärkikolmikon kolme parasta viiniä erottuvat vain harvoin heti muista. Lopullinen päätös syntyy yleensä keskustelemalla noin 5–8 viinistä, jotka ovat erottuneet joukosta. Emme ole niistä juuri koskaan täysin eri mieltä, joten yhteisellä pohdinnalla löydämme helposti mitalikolmikon. Kun olemme päättäneet lopullisen järjestyksen, pyydämme avustajalta voittajapullot nähtäväksemme.”
Millaisia yllätyksiä sokkomaistamisessa voi tulla?
”Viiniä maistellessani mietin, mistä lajikkeesta se on tehty ja mistä se mahdollisesti tulee. Näin minulle syntyy jonkinlainen mielikuva tuotteesta. Kun näen myöhemmin viinin nimen, saatan todeta, että kaseikkoon meni. Yllätyksiä tulee aina.
Viinilehden Vuoden viinien valinnoissa on hauska nähdä lopuksi voittajapullot. Tuomaristolla voi olla joskus vahva mielipide voittajaviinin alkuperästä, mutta paljastettu pullo saattaa yllättää. Kerran voittajaviini oli maistajien mielestä päivänselvästi Grenache-lajikkeesta valmistettu viini Etelä-Ranskasta, mutta se osoittautuikin klassiseksi Bordeaux-blendiksi.”
Poikkeavatko Viinilehden maistelijoiden viinimaut toisistaan?
”Minulla on Juha Berglundin kanssa hyvin samanlainen viinimaku. Makupalettini lisäksi olen oppinut häneltä sen, mitä asioita viinissä tulee arvostaa. Arvioissamme on joskus yhden tähden heittoja, mutta keskustelun jälkeen jaamme usein näkemyksemme. Kahden tähden heitot arvioissamme ovat hyvin harvinaisia, vuositasolla yhden käden sormin laskettavissa.
Olemme maistelleet pitkään yhdessä myös Tomi Salosen ja Pia Nisénin kanssa, joten arviointikriteerimme ovat muovautuneet hyvin yhtenäisiksi.”
Miten uutuusviinien sokkomaistaminen tapahtuu?
”Alko järjestää säännöllisesti medialle vakiovalikoiman ja erikoiserien uutuuksien tastingeja. Ilmoittaudun Juha Berglundin kanssa aina etukäteen sokkotastingiin. Kun saavumme paikalle, pullot seisovat rivistössä pullosukilla peitettyinä. Myös kartonkitölkkeihin tai muovipulloihin pakatut viinit on kaadettu tastingeissa lasipulloihin, jotta pakkaus ei vaikuta arvioon.
Maistelemme ja arvioimme viinit omalla paikallamme. Kun olemme kirjoittaneet arviot ja antaneet tähdet, haemme luettelon maistamistamme viineistä. Sen jälkeen vien arviot Viinilehden tietokantaan ja kokoan uutuuksien arviot lehteen.”
Tunnistatko viinejä tuoksun ja maun perusteella?
”Ihailen ihmisiä, jotka muistavat esimerkiksi maistaneensa neljä vuotta sitten jonkun tietyn viinin eri vuosikerran. Itselläni on niin huono makumuisti, että hädintuskin muistan, miltä edellisenä päivänä maistamani viini tuoksui ja maistui.
Tänä vuonna valitsimme sokkomaistamalla Viinilehden Vuoden luomupunaviiniksi ja Viinilehden Vuoden punaviiniksi saman viinin. Oli todella kiva huomata, että valitsimme saman viinin toistamiseen hyväksi. En silti tunnistanut viiniä jälkimmäisellä kerralla tai ajatellut, että kyseessä voisi olla sama viini.”
Viinilehden uutuusarvioissa viini saattaa olla kuin ”karpaloiden piirittämä havunneulanen” tai ”pölyyntyneet nahkakintaat verstaassa”. Miten nämä kuvaukset syntyvät?
”Näitä kuvauksia on ollut Viinilehdessä numerosta 3/1999 alkaen. Idea tuli silloiselta Viinilehden toimitukselta, kun Juha Berglund oli todennut, että viinillä on sielu ja että viineistä voi puhua kuin ihmisistä.
Viinin analysointi sekä tuoksujen ja makujen avaaminen on helppoa, mutta kuvausten keksiminen on hankalin osa uutuusviinien arvioinnissa. Tuoksutellessani ja maistaessani viiniä suljen silmäni ja katselen, millainen mielikuva tai maisema maalautuu silmieni eteen. Näen viinit vahvasti mielessäni kuvina.
Esimerkiksi mielikuva nahkakintaista syntyy aromien ja makujen kautta, kun viinissä on nahkaisia aromeja. Runsaan hapokkaasta ja tanniinisesta viinistä tulee helposti mielikuva kurttukulmaisesta ja vihaisen oloisesta henkilöstä. Jos viinissä on punaisten marjojen aromeja, alan pohtia, missä tilanteessa nämä marjat voisivat seikkailla. Silloin voi syntyä ajatus puolukoista hyppimässä mättäältä mättäälle tai ketturepolaisesta nauttimassa metsän antimista. Kukkaisen parfyyminen ja eksoottisen hedelmäinen viini taas voi muistuttaa kukkaniityllä liihottelevaa oman elämänsä balettitanssijaa. Pyrimme tiivistämään viinin persoonan enintään kolmeen sanaan.”
