”Karjalasta evakkona saapunut isäni osti tämän myllyn vuonna 1948”, kertoo Lasse Härkönen.
”Hänen isänsä ja isoisänsä olivat toimineet mylläreinä jo Karjalan Uukuniemessä. Sen verran meillä on ollut suvussa mylläreitä.”
Perinteikäs Rapion Mylly sijaitsee Juvalla, Etelä-Savossa virtaavan Rapionjoen rannalla. 66-vuotias mylläri kertoo ylpeänä, että perheen poika on ottamassa myllyn hoitaakseen. 29-vuotias Lauri Härkönen on touhunnut myllyssä pikkupojasta alkaen ja työskennellyt kokopäiväisesti kymmenen viime vuotta.
Vaikka liiketoimintaan ei kaavailla suuria muutoksia, luvassa on haasteita. Yksi niistä on laadukkaan raaka-aineen saatavuus.
”Tälläkin alueella kesät ovat muuttuneet kuivemmiksi, mikä vaikuttaa viljasatoon. Uskon, että kysyntää riittää. Maailman tapahtumat ovat herätelleet ihmisiä arvostamaan yhä enemmän kotimaista ruokaa”, Lauri Härkönen toteaa.
Laadusta ei tingitä
Perheyrityksessä laadusta ei tingitä. Jokainen viljaerä tutkitaan myllyn omassa laboratoriossa ennen kauppojen solmimista. Vilja hankitaan lähialueilta – Juvalta, Rantasalmelta, Sulkavalta ja Joroisista.
Ennen myllyyn päätymistä rukiille ja vehnälle tehdään sakoluvun määritys, joka kertoo jyväaineen kypsymisestä ennen puintia.
”Jos on sateiset kelit eikä pellolle päästä puimaan ajoissa, märkä jyvä saattaa piiloitää. Se pilaa viljasitkon: ruisleipä lässähtää lyttyyn ja pullataikina repeilee. Sitko pitää taikinan kasassa”, selittää Lasse Härkönen.
”Leipomot käyttävät usein taikinanlaajentajia ja sitkonparantajia. Jos ei halua käyttää temppuja, leivonnan pitää lähteä laadukkaasta raaka-aineesta.”
Myllyssä viljaerät sekoitetaan, jotta saadaan keskimäärin sopiva sakoluku. Kun viljojen seossuhteet on laskettu, päästään jauhatukseen. Myllärin työ kuulostaakin perusajatukseltaan samalta kuin viinintekijän, joka sekoittaa eri tarhojen rypäleitä päästäkseen haluamaansa lopputulokseen. Tässä työvaiheessa piilee myllärin erikoisosaaminen.
Myllyssä jauhetaan päivittäin muutama tuhat kiloa viljaa tilausten mukaan. Esikäsittelyssä lajittelukone erottelee pois pienimmät jyvät. Puhdistuksessa kuorta poistetaan reilusti, ja sitten jyvä jauhetaan jauhoksi, murskataan ryyneiksi tai mankeloidaan hiutaleiksi.
Myllärin työpäivän aikana koneissa kulkee viljaa eri käsittelyvaiheissa. Yleensä edetään viljalaji kerrallaan, esimerkiksi rukiista valmistetaan parin sadan kilon erä muutamaa lopputuotetta. Samaan aikaan isompi kauraerä voi olla kuoriutumassa omissa koneissaan. Valmistuneet tuotteet pakataan heti. Varasto pidetään pienenä, koska lisäaineita ei käytetä.
”Parhaimmillaan aamulla tehdyt tuotteet pääsevät kuljetukseen iltapäivällä ja ovat seuraavana aamuna kaupoissa. Pisimmilläänkin aika jyvistä valmiiksi tuotteiksi asiakkaille on meillä vain muutaman päivän”, Lasse Härkönen kertoo.
Koepuuroja ja rieskaryynejä
Rapion Myllyn suosituin tuote on mahdollisimman vähän käsitelty, höyryttämätön kaurahiutale.
”Vaikka se on perustuote, niin aina uuden viljasadon tullessa teemme koekuorinnat ja keitämme koepuurot”, myllyemäntä Pia Härkönen sanoo.
Hän vastaa Rapion Tuote Oy:n kaupallisesta puolesta: toimistotöistä, markkinoinnista ja tuotekehityksestä. Pääosin tuotevalikoima pysyy samana vuodesta toiseen. Kesäisin eniten menekkiä on lettujauhoilla ja kalanleivitysjauhoilla, syksyllä taas ruisjauhot ovat suosittuja.
”Rieskaryynin suhteen vuoden kiireisin aika on kesäkuussa, sillä täällä Etelä-Savossa tehdään juhannukseksi ohrarieskaa.”
Kesäkuun puolivälissä aukeavan kesäkahvilan herkulliset leivonnaiset, kuten ruisjauhoista tehty kääretorttu, tehdään tietysti omista jauhoista. Hillot tulevat lähituottajan tilalta, ja koristeet kerätään itse metsästä.
”Koristeiden pitää aina olla syötäviä: marjoja, koivunlehtiä, ketunleipää, mustikanlehtiä, poimulehtiä. Heinäkuussa puhkeavat hennot ja kauniit horsmankukat. Odotan niitä kuin lehmä kesää!”
Tiesitkö?
Vuonna 1812 toimintansa aloittanut Rapion Mylly on Suomen vanhimpia yhä toimivia teollisuuslaitoksia. Tuotannossa näkyy edelleen vuosisatoja vanha myllyperinne. Esimerkiksi kaurat kuoritaan yhä entisajan tapaan myllynkivien välissä.
Vielä 1960-luvun alussa asiakkaat saapuivat myllylle hevosilla. Seuraavalla vuosikymmenellä rehuviljan jauhatus loppui, ja Rapion mylly siirtyi jauhamaan vain leipäviljaa. Vuonna 1997 myllyn tuotanto muuttui kauppajauhatukseksi. Silloin alettiin pakata nykyisen kaltaisia kuluttajapakkauksia.
Rapion Myllyn tuotteita myydään K- ja S-ketjujen kaupoissa. Jauhoja tai hiutaleita voi tilata myös myllyn omasta verkkokaupasta, jolloin tuote postitetaan yleensä samana päivänä kuin se on valmistettu.
