Maksutapahtuma on kriittinen osa laajaa tuotantoketjua, jonka toisesta päästä löytyvät alkutuottajat – kuten kotimaiset pienviljelijät ja ulkomaiset viininviljelijät. Välistä löytyvät maahantuojat, tukkurit, jakelijat ja mainostoimistot. Toisessa päässä ovat kiinteistöt, pankit, kirjanpitäjät ja vakuutusyhtiöt.
Suomessa on kymmeniä tuhansia yrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu kokonaan tai osittain tämän ketjun olemassaoloon, ja siihen, että joku maksaa laskun. Matkailu- ja ravintola-ala työllistää Suomessa lähes satatuhatta ihmistä, laajempi tuotantoketju vielä paljon enemmän.
Nyt tämä ketju on katkennut, eikä vain Suomessa, vaan ympäri maailman. Osa ravintoloista on jo laittanut lapun luukulle ja tulevalla viikolla yhä useampi sulkee ovensa. Matkailu- ja ravintolapalvelut (MaRa) kertoi lauantaina jäsenyritystensä myynnin laskeneen jo 30–50 prosenttia koronan seurauksena.
Muun muassa Ranskassa ja Italiassa valtio on jo sulkenut kaikki yritykset kauppoja ja apteekkeja lukuun ottamatta. Suomi luultavasti seuraa perässä. Kymmenet tuhannet työpaikat ovat uhattuina ja konkurssiaallon uhka on todellinen.
Jo valmiiksi huonossa kunnossa olevat ravintolat ja matkailualan yritykset joutuvat maksuvaikeuksiin nopeasti ja mikäli karanteenitoimenpiteet pitkittyvät, myös terveet ja hyvin hoidetut ravintolat alkavat horjua. Erot hyvin ja huonosti hoidettujen yritysten sietokyvyssä ei ole montaa viikkoa alalla, jossa kiinteät kustannukset syövät valtaosan liikevaihdosta.
Vuoden 2008 finanssikriisi syöksi pankit konkurssin partaalle lähes yhdessä yössä ja silloin Yhdysvalloissa päätettiin, että osa pankeista oli liian isoja kaatuakseen. Valtio pelasti horjuvat jätit. Too big to fail, sanottiin.
Nyt koronavirus on tehnyt osalle palvelualoista saman, mitä finanssikriisi teki pankeille. Kuluttajien ja yritysten mahdollisuudet ja halu käyttää palveluita on romahtanut lähes yhdessä yössä. Olemme tilanteessa, missä horjuvia yrityksiä on aivan liikaa voidaksemme antaa niiden kaatua. Too many to fail.
Tarvitaan pikaisia ja mittakaavaltaan ennennäkemättömiä toimia. Valtion väliintulo on välttämätöntä tilanteen helpottamiseksi ja mallia voidaan hakea vaikka Tanskasta, missä sunnuntaina valtio sitoutui maksamaan jopa 75 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöiden palkasta, jotta irtisanomisilta säästyttäisiin. Suomen on nyt tehtävä samoin.
Palvelualojen yritykset tulevat tarvitsemaan pikaisesti väliaikaisia verohelpotuksia sekä hätärahoitusta selvitäkseen kriisistä. Suomen Pankin julistama 500 miljoonan ohjelma yritysten lainoittamiseksi on hyvä alku. Työttömäksi jääneille tulisi taata määräaikainen korotettu palkkatuki. Suomen tulee varmistaa kansalaisten ostovoima, kun karanteenit loppuvat.
Viruksen leviämisen taittaminen on nyt ensisijaisen tärkeää, jotta terveydenhuoltomme kestää tulevat potilasvirrat. Saman aikaisesti, kun karanteenitoimia kiristetään, tarvitsemme myös selkeämmät ohjeet normaaliin arkeen epidemian keskellä. Ihmisille pitää viestiä milloin ja miten on taas turvallista käydä ulkona vaikkapa syömässä, kahvilla tai viinilasillisella. Minne ja milloin voin taas matkustaa? Ja kun on sairastanut koronan ja karanteeniaika päättyy, onko turvallista palata normaaliin elämään?
Huolestuneet kansalaiset ovat jo alkaneet ostaa lahjakortteja ravintoloihin, kampaajille ja muille palvelualojen yrityksille helpottaakseen äkillistä kassavirtojen hupenemista. Ja ajatus onkin loistava: jos olit ajatellut syödä ulkona vielä tänä vuonna, osta illallinen nyt ja nauti myöhemmin. Hamstraamisen ja itsekkyyden keskellä kaikki apu tulee yrityksille tarpeeseen. Koronaviruksen uhkaa ei voi enää vähätellä eikä toimien kiireellisyyttä voi liiaksi korostaa.
Samuli Pasanen
Samuli on Bordeaux´ssa asuva viinintekijä, joka pohtii mielellään viini- ja ravintolamaailman kansainvälisiä puheenaiheita.
—
Alkuperäinen kolumni julkaistiin maanantaina ja koska asiat muuttuvat nyt pikavauhtia, jotain muutoksia on ehtinyt tapahtua. Nämä ovat päivittyneet maanantain jälkeen:
Hallitus on luvannut etsiä ratkaisuja varsinkin yrittäjien tukemiseen ja vaikka ravintolat saavat olla vielä toistaiseksi auki, monet ovat päättäneet sulkea ovensa taloudellisista sekä terveydellisistä syistä.
Suuret toimet yritysten pelastamiseksi antavat vielä odottaa, mutta maailmalta löytyy hyviä esimerkkejä ripeistä ja isoista toimista, kuten yritysten ja työntekijöiden tukemista palkkatuella ja miljardien tukipaketeilla. Yhdysvalloissa valtio aikoo postittaa shekkejä valtaosalle väestöstä, jotta ihmisten maksukyky säilyisi. Suomelta, EU:lta ja EKP:lta tulee odottaa ja vaatia myös vastaavia tukitoimia. Elvytys pitäisi aloittaa heti.
Ja sitten, kun voimme palata takaisin normaalin elämään, tarvitsemme tukia jotka ohjaavat ihmiset kuluttamaan. Keinoja tähän voisivat olla ALV:n alennus tai hetkellinen poisto sekä keskuspankin suora tuki kansalaisten ostovoiman hyväksi.
