Liikkeelle lähdettiin lakiluonnoksesta, jossa vanhentunutta sääntelyä oltiin aiheellisesti purkamassa ennen kaikkea ravintola-alalta. Esimerkkejä tästä ovat pitkään käytännössä kuolleena kirjaimena ollut velaksimyynnin kielto sekä pikkutarkka annoskokojen sääntely. Hallituspuolueista etenkin kokoomus halusi nostaa kunnianhimon tasoa ja lisätä vapauksia. Halusimme laajentaa kuluttajien saatavilla olevia valikoimia poistamalla valmistustavan sääntely ja korottamalla pt-kaupassa myytävien juomien vahvuusrajaa.
Neuvotteluissa päädyimme lopulta esitykseen, jossa kaupan juomien vahvuusraja nousi 5,5 prosenttiin ja valmistustapa vapautui, mutta myös ravintola-alalle ja juomien valmistukseen tuli liikkumatilaa. Ravintolat saivat ulosmyyntioikeuden samoin kuin pienpanimot ja muut juomavalmistajat, tietyin ehdoin jopa 12 tai 13 prosentin vahvuisiin juomiin saakka. Tapahtumien yhteydessä ja urheilukatsomoissa anniskelua helpotettiin, ja lupavaatimuksia vähennettiin.
Hallituksen esityksen läpimeno eduskunnassa ei ollut läpihuutojuttu. Saimme tehdä poikkeuksellisen urakan ja vielä uuden esityksen istuntosalissa valiokunnassa kaatuneesta vahvuusrajan korotuksesta. Lopulta eduskunnan enemmistö tuli myös vahvuusrajan korotuksen taakse äänin 98–94. Vuoden 2018 alusta suomalaisten saataville kauppoihin tulivat hieman nykyistä vahvemmat oluet ja siiderit sekä myös laimentamalla valmistetut juomasekoitukset ja perinteinen aito lonkero. Lisäksi kauppoihin on ilmestynyt 5,5-prosenttisia viinejä.
Nykymallilla on menty pian vuosi, eikä kokonaiskulutus ole kasvanut. Ennätyskuuma kesä on myyntitilastojen mukaan räjäyttänyt kysynnän, mutta lähinnä alkoholittomissa juomissa kuten vesissä ja virvoitusjuomissa. Alkoholittomissa oluissa on meneillään suoranainen buumi. Pelot suuresta kulutuksen kasvusta eivät ole toteutuneet. Päinvastoin, esimerkiksi väkevien viinojen myynti Alkossa on tänä vuonna romahtanut. Lisäksi verokertymän odotetaan olevan suurempi kuin Viron tuonnin hiipumisesta johtuen arvioitiin. Toistaiseksi uudistus on ollut sosiaali- ja veropoliittisesti onnistunut. Yhä laajemmin ymmärretään juomien merkitys osana sivistynyttä kanssakäymistä ja kulttuuria.
Syksyn aikana esillä on ollut kysymys alkoholin etämyynnistä. Kokoomuksen näkemys on, että etämyynti on EU-sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, jota ei voi eikä pidä kieltää. Ruotsissa etämyynti on säänneltyä, selkeästi sallituksi säädettyä kauppaa, joka toimii sikäläisen alkoholimonopolin rinnalla. EU-oikeudellisesti asia on selkeä: Alkon monopoli ei ulotu rajojen yli eikä koske etämyyntiä. Suomessa on otettava järki käteen ja toimittava kuten Ruotsissa. Laillisesti toimivilta etämyyjiltä kerätään verot, ja vastaanottajien täysi-ikäisyyden tarkastaminen on kuljettavan tahon velvollisuus.
Tulevalla eduskuntakaudella alkoholipolitiikan vastuullista vapauttamista on jatkettava. Kaupan prosenttirajoja voidaan vaiheittain korottaa sekä jatkaa ravintoloiden sääntelyn keventämistä. Vaiheittaisella etenemisellä voidaan välttää äkilliset kulutuspiikit. Kyse on paitsi luottamuksesta ihmisten omaan harkintaan ja valinnanmahdollisuuksien lisäämisestä, myös tilan tekemisestä laatua painottavan, vastuullisen alkoholi- ja ravintolakulttuurin kehittymiselle.
Vierailevina kolumnisteina kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sinuhe Wallinheimo.
