Viinit pyritään tekemään muottiin, joka miellyttää ensisijaisesti viinejä arvostelevia kirjoittajia. Näin väittää Isabelle Legeron, joka on ehkä kansainvälisesti tunnetuin alkuviinien puolestapuhuja.
“Bonjour and nice to meet you!”, tervehtii iloinen Isabelle Legeron Berliinin Kreutzbergissa, Markethalle Neunessa.
Isabelle Legeron on yksi natural-viiniliikkeen näkyvimmistä hahmoista ja hänen kirjaansa Natural Wine voi pitää yhtenä alan parhaista teoksista. Legeronin järjestämissä Raw-viinitapahtumissa käy vuosittain tuhansia viini- ja ravintola-alan ammattilaisia tutustumassa parhaisiin alkuviinituottajiin Euroopasta ja uudesta maailmasta.
Legeron varttui viiniviljelijäperheessä Ranskan Cognacissa. Ura viinin parissa ei kuitenkaan seurannut suvun painostuksesta, vaan nuori Isabelle lähti Lontooseen tv-toimittajaksi ja vasta Englannissa asuessaan hän päätyi opiskelemaan Master Of Wine -tutkintoa. Maailman vaativimman viinitutkinnon hän läpäisi ensimmäisenä ranskalaisena naisena.
Ura natural-viinien parissa ei sekään ollut suunniteltua. Legeron kertoo rakkautensa alkuviinejä kohtaan kehittyneen vasta Master Of Wine -opintojen aikana.
“Aloittaessani opinnot en vielä tajunnut minkälaisia eroja perinteisten tuottajien sekä luomu- ja natural-tuottajien välillä on. Tein lopputyönikin vielä hyvin liike-elämäpainotteisesti perinteisten viinien potentiaalista kotiseudullani Cognacissa.”
Tutkinnon edetessä Isabelle kuitenkin huomasi, että yhteinen nimittäjä hänen mielestään hyville ja mielenkiintoisille viineille oli luonnonmukaisuus tai biodynaamisuus sekä tarhoilla että kellarissa.
Master of Wine -tutkinnon suoritettuaan Legeron päätti omistaa elämänsä alkuviineille. Vuonna 2012 hän järjesti ensimmäisen Raw-tapahtuman Lontoossa, ja vuonna 2014 julkaistiin ensimmäinen painos Natural Wine -kirjasta. Kirjasta on sittemmin tullut jo toinen painos. Myös Raw-tapahtuma on kasvanut ja se järjestetään nykyään Lontoossa, Berliinissä, New Yorkissa, Los Angelesissa ja Montréalissa. Legeronin tavoitteena on lisätä vielä muutama tapahtuma seuraavien vuosien aikana.
Tavoitteena naturalviinin virallinen määritelmä
Isabelle näkee alkuviinit erityisesti luonnon kunnioittamisena.
“Kyse on viinitarhojen ja muun ympäröivän luonnon yhteensovittamisesta keinoin, jotka eivät turmele tai saastuta ympäristöä ja ihmisiä niiden ympärillä. Lopputuloksena on elävä ja nautinnollinen juoma, ei kuollut ja steriili neste pullossa.”
Isabelle puhuu illuusiosta, jonka viinimaailma on onnistunut luomaan itselleen.
”Jopa isot ja tehdasmaiset viinitilat ovat onnistuneet pitämään mielikuvan itsestään puhtaina maataloustuotteina, vaikka todellisuudessa ne ovat pitkälle viedyn kemiallisen, logistisen ja tuotannollisen kehityksen tulos.”
Jotta todellisuus vastaisi kuluttajien mielikuvia, viinimaailma tarvitsee Isabellen mukaan paremmin määritellyt termit eri tuotantomenetelmille. Luomumerkintä ei ole tarpeeksi. Esimerkiksi Raw-tapahtumiin on tarkat, mutta kuitenkin korkean laadun mahdollistavat kriteerit, joita tuottajat sitoutuvat osallistuessaan noudattamaan. Kaikkia Raw-tapahtuman viinejä Isabelle ei edes kutsuisi alkuviineiksi, vaan puhuu minimi-intervention viineistä.
”Ajatus tekemisen taustalla onkin jotain, joka ylittää ideologiset rajat ja yhdistää monia pieniä viinintuottajia.”
Kyse on osittain myös kuluttajaviestinnästä. Natural-viineiltä puuttuu määrittely. Tämä on Isabellen mukaan johtanut siihen, että markkinoille on saapunut natural-viineiksi kutsuttuja viinejä, jotka eivät kuitenkaan täytä monen liikkeessä pitkään mukana olleen määritelmää alkuviinistä. Ilman virallista määritelmää koko natural-termi uhkaa vesittyä isojen tuottajien vallatessa markkinat.
”On eri asia tehdä tankillinen natural-viiniä yhdeltä luomutarhalta perinteisen viinin ohella ja ratsastaa sitten trendillä, kuin olla tuottaja, joka omistaa elämänsä, eli tarhansa ja työnsä kellarissa, sen eteen, että koko tuotanto noudattaa luonnonmukaista viinintuotantoa. Ajattelussa on myös idea siitä, että mukana ollaan täysillä tai ei ollenkaan. Vapaamatkustajille ei ole tilaa”, Isabelle sanoo painokkaasti.
Isabelle kritisoi myös alaa hallinneita viinikriitikoita.
”Resepteihin ja kemikaaleihin pohjautuva viininvalmistus on muokannut mielikuviamme siitä, miltä viinin tulee maistua. Samalla kriitikoiden valta ja suositukset ovat saaneet kuluttajat menettämään itseluottamuksen omaan makuunsa.”
Isabellen mukaan kriitikoiden arvioiden suuri merkitys on myös johtanut viinintuotannon homogenisaatioon – viinit pyritään tekemään sellaiseen muottiin, joka miellyttää ensisijaisesti viinejä arvostelevia kirjoittajia. Tässä yhtälössä natural-viinit edustavat sitä nurkkaa viinituotannosta, missä kaupalliset voimat eivät ole luontoa voimakkaampia.
Mutta entä sitten Isabellen kotitila Cognacissa. Edustaako se natural-ideologiaa?
“Veljenpoikani vastaa nykyään perheemme viinitilasta ja en ole häntä vielä saanut vakuutettua biodynaamisuuden tärkeydestä”, Legeron vastaa hymyillen ja jatkaa:
”Olin ennen kovin väittelynhaluinen, mutta nykyään hyväksyn myös muiden vakaumukset.”