Kävimme toukokuussa tutustumassa Berliinin Raw-festivaaleilla. Ihastuimme festarin tunnelmaan ja muutamiin todella hyviin natural-viineihin.

Toukokuussa 2018 Berliinin Kreuzbergissä järjestettiin kolmatta kertaa Raw-festivaalit (Real Authentic Wine). Markthalle Neuneen oli pakkaunut yli 150 natural-viinintuottajaa viineineen.

Raw-festivaaleja voisi kuvailla kansainväliseksi natural-viinisirkukseksi, joka saapuu kaupunkiin ja täyttää sen pienillä viinintuottajilla, maahantuojilla, ravintola-alan ihmisillä ja viiniharrastajilla. Iltaisin Berliinin natural-viinejä tarjoavat ravintolat ovat katuja myöten täynnä. Etiketittömiä pulloja notkuu pöydillä, mikä on usein varma merkki viinintekijöiden läsnäolosta, ja ilmassa on modernin viinitapahtuman tuntua. Täällä ei tehdä miljoonadiilejä tai osteta bulkkia. Monien paikalle saapuneiden viljelijöiden vuosituotanto on vain joitain tuhansia pulloja ja maahantuojat ostavat parhailta tuottajilta kaiken mitä saavat.

Isabelle Legeron on tapahtuman tuottaja.

Tapahtuman tuottaja Isabelle Legeron on Master of Wine -tutkinnon suorittanut viinitoimittaja, joka on sittemmin tullut tunnetuksi yhtenä natural-viinimaailman uranuurtajista. Hänen kirjaansa Natural Wine voidaan pitää yhtenä viime vuosien merkkiteoksista.

Natural-viinit itsessään ovat vailla virallista määritelmää, mutta Raw-messuille kelpuutettaville viineille löytyy selkeät säännöt. Säännöistä kysyttäessä Legeron kertoi halustaan tuoda lisää läpinäkyvyyttä viinin tuotantoon.

”Kannustan toki tuottajia yksinkertaiseen ja luontoa kunnioittavaan viinintekoon, mutta tärkeämpää on kuitenkin kuluttajan oikeus tietää, mitä viinipullo pitää sisällään.”

Raw -tapahtuman hyväksymään natural-termiin sisältyy siis joustoa, mutta minimivaatimuksia viineille kuitenkin on. Rypäleiden tulee olla viljelty luonnonmukaisesti – tosin monet tuottajat noudattavat pidemmälle meneviä biodynaamisia ja permakulttuurisia viljelykäytäntöjä.

Lisäksi viinit tulee poimia käsin ja alkoholikäyminen tulee tapahtua luonnollisilla hiivoilla ilman entsyymi- tai ravinnelisäyksiä. Viinejä ei saa pastoroida tai steriilifiltteröidä. Ja jos viinejä kirkastetaan ennen pullotusta, ainesosien tulee olla vegaanisia ja erikseen mainittuja. Paljon puhuttuun rikkiin on RAW -tapahtumassa 70 mg/l -raja ja kokonaisrikin määrä tulee olla ilmoitettu.

Natural-viinien suosio on Suomessa kasvanut ja sen näki myös Berliinissä. Hetkittäin suomi tuntui olevan kauppahallin puhutuin kieli. Maahantuojia tapahtumassa oli luonnollisesti paljon, mutta myös kotimaiset ravintoloitsijat olivat innostuneet ilahduttavan suurella joukolla mukaan. Suomeen parhaaksi ravintolaksi valitun Grönin koko henkilökunta näytti olevan paikalla ja samoin kuin punavuorelaisen Baskerin & Basson. Paikansimme kauppahallin vilinästä myös kalliolaisen Winon sommelierin Toni Aikasalon, Chaperon Rouge -viinibaarin Justus Mätön, Palacen sommelierin Joni Lötjösen sekä juuri avatun The Bull and the Firmin ravintolan perustajia. Ei siis ihme, että Suomesta löytää yhä enemmän natural-viinitarjontaa ravintoloista.

Natural-viinit ovat kuitenkin edelleen jakolinjoja aiheuttava asia – niitä joko rakastetaan tai vihataan. Raw festareilla oli helppo ymmärtää molempia näkemyksiä. On hämmentävää maistaa omaan makuun juomakelvotonta viiniä ja kuunnella viinintekijän selostusta terroirista. Raastavampaa on kuitenkin maistaa upeita viinejä, jotka kurkusta alas mennessään jättävät ikävän hiirimäisen jälkimaun. Silloin toivoisi, että tuottaja olisi lisännyt edes aavistuksen rikkiä viiniinsä.

Kehnot ja kelvottomat viinit jäivät kuitenkin vähemmistöön Rawssa. Maistoimme aivan upeita chileläisiä viinejä, jotka oli tehty vuosisatoja vanhoista köynnöksistä. Niiden maku ja nautittavuus olivat kuin eri planeetalta verrattuna massatuotettuihin bulkkiviineihin.

Oli myös virkistävää maistaa hieman tuntemattomien viinimaiden, kuten Tsekin, Slovenian ja Romanian, viinejä. Maiden perinteet viininviljelyssä ulottuvat kauas, mutta kansainvälinen arvostus antaa vielä odottaa itseään. Valoa on kuitenkin näkyvissä.

Tunnettujen viinimaiden, kuten Itävallan, viinien korkea laatu ei varsinaisesti tullut yllätyksenä, mutta viinien taso kuitenkin vakuutti kerta toisensa jälkeen.

Festareilta löytyi myös monia erikoisuuksia. Kreikkalainen kuorikontaktilla valmistettu retsina yllätti herkullisuudellaan, ja hedelmä- ja rypäleviinien sekoitukset tuntuvat kiinnostavan monia. Nämä rypäle- ja hedelmämehun co-fermentit ovat hieman haastavia, mutta niistä varmaankin kuullaan vielä tulevaisuudessa.

Tapahtuman ehkä ainutlaatuisin viini tuli kuitenkin Georgiasta. Viinin tuottaja kertoo tekevänsä kaikki viininsä rypäleistä, jotka kasvavat villeinä metsässä noin sadan neliökilometrin alueella. Villiviineissä ja näistä valmistetuissa viineissä oli jo itsessään arvoa nostattavaa alkukantaisuutta, mutta viinit olivat uutuusarvonsa lisäksi intensiivisiä, puhtaita, persoonallisia ja maukkaita.

Kiinnostavia tiloja oli tapahtumassa monta. Kaikkien tuottajien ja viinien tiedot löytyvät Rawn kotisivuilta. Laadun vaihtelu tuottajien välillä on suurta, mutta se kuuluu ammattilaismessujen luonteeseen. Löytääkseen uudet ja tuntemattomat tuottajat ensimmäisenä, ammattilainen joutuu välillä kohtaamaan myös alisuoriutujia eikä sitä pitäisi liikaa ihmetellä. Suomeen tuodaan lähes poikkeuksetta laadukkaita natural-viinejä ja siitä on kiittäminen Rawn tyylisiä tapahtumia sekä kotimaisten maahantuojien ja ravintoloitsijoiden korkeaa ammattitaitoa.

Raw-messuja on järjestetty 14 kertaa eri puolilla maailmaa ja seuraavan kerran messuille voi osallistua syksyllä New Yorkissa ja Los Angelesissa. Konsepti on lähtöisin Lontoosta.