Alku- eli naturalviinit ovat monien huulilla. Mutta mitä ne ovat? Miten alkuviinien valmistus eroaa ”tavallisista viineistä”? Ota termit haltuun, puhu natua.
Naturalviini tai alkuviini
Naturalviinillä (puhekielessä usein natuviini) ei ole virallista määritelmää. Yleisesti hyväksytyt minimivaatimukset naturalviineille ovat luomu- tai biodynaaminen viljely, alkoholikäyminen ilman jalostettuja hiivakantoja, lisättyä sokeria tai muita lisäyksiä, vähäinen rikin käyttö sekä luonnollinen kirkastus ja pullotus ilman filtteröintiä. Määrittelyn vaikeudesta kertovat myös erilaiset naturalviinitapahtumat, joista toisiin saa osallistua vaikka viiniä olisi kevyesti suodatettu, käymisen aikana käytetty lämpötilakontrollia ja pullotuksessa käytetty minimimäärä rikkiä. Osa tapahtumista taas ei salli mitään edellä mainituista toimenpiteistä naturalviinien valmistuksessa. Myös naturalviinien tuottajajärjestöt eroavat vaatimuksissaan.
Oranssiviini tai kuorikontaktivalkoviini
Oranssiviini rinnastetaan usein naturalviineihin, vaikka kyseessä on valmistustapa siinä missä puna-, valko- ja roseeviinissäkin. Monet oranssiviinit ovat nousseet naturalviinien myötä pinnalle, mutta itse termi kertoo pidennetystä kuorikontaktista rypälemehun kanssa, yleensä alkoholikäymisen aikana. Yksinkertaistettuna, oranssiviini on valkoviinirypäleistä punaviinimenetelmin tehtyä viiniä.
Petillant Naturel eli Pet’Nat
Tarkoittaa ranskaksi luonnollisesti kuplivaa ja on oranssiviinin tavoin tekotapa, eikä suoranaisesti viittaa naturalviiniin. Vaikka monet pet’natit ovatkin naturalviinejä, se ei ole välttämättömyys. Yksinkertaistettuna pet’nat on kesken alkoholikäymisen pullotettua viiniä, jolloin käyminen jatkuu pullossa luoden luonnolliset kuplat viiniin. Monet tuottajat kuitenkin uudelleen korkittavat pet’natit samppanjan tavoin poistaen hiivasakan pullosta. Pet’nat tunnetaan myös nimellä méthode ancestrale.
Vin de Soif
Ranskasta vapaasti käännettynä “janoviini”. Ammattilaispiireissä käytetään jonkin verran termiä mehuviini, mutta tämä ei ole yleisesti vakiintunut suomalaiseen viinisanastoon. Termi on kuitenkin hyödyllinen, sillä naturalviini-trendi on tuonut mukanaan paljon viinejä, joissa on matala alkoholiprosentti, raikas hapokkuus ja usein hyvin juotava ja suunmyötäinen maku. Ranskassa näitä usein edullisia viinejä tarjoillaan hyvin viilennettyinä ja ne ovat nimensä mukaisesti helposti kulauteltavia ja monesti myös herkullisia käyttöviinejä.
Biodynaaminen
Biodynaaminen viljely muistuttaa monilta osin luomuviljelyä, mutta siinä huomioidaan tarkkaan myös kuun ja tähtien liikkeet. Käytössä ovat myös erilaiset luonnolliset preparaatit (esim. nokkostee), joiden alkuperä on usein vanhoissa kansanviisauksissa ja perinteissä.
Minimirikki
Epävirallinen termi, jolla tarkoitetaan pientä rikkilisäystä viiniin, usein juuri ennen pullotusta. Pieni lisäys on lähteestä riippuen 10-60 milligrammaa rikkidioksidia (so2) per litra, kun monien viinien lakisääteiset (EU) rajat ovat 160-400 milligrammaa per litra. Rikki suojelee viiniä hapettumiselta ja mikrobiologiselta pilaantumiselta.
Spontaani käyminen
Suurin osa maailman viineistä käy alkoholikäymisen jalostetuilla kaupallisilla hiivakannoilla, jotka lisätään rypälemehuun käymisen aloittamiseksi. Spontaanilla käymisellä tarkoitetaan alkoholikäymistä niillä hiivoilla, jotka ovat rypäleen kuorissa sekä viinitilalla luonnostaan.
Hiirimäisyys
Yksi monista viinin vioista. Esiintyy lähes yksinomaan naturalviineissä, sillä jo hyvinkin pienellä rikkidioksidin lisäyksellä hiirimäisyyttä ei pitäisi kehittyä. Nimi tulee hiirihäkkimäisestä, usein olkeen tai viljamaisuuteen viittaavasta jälkimausta. Hiirimäisyyttä ei haista, sillä se tulee esiin vasta vuorovaikutuksessa syljen kanssa. Osa ihmisistä havaitsee hiirimäisyyden herkemmin, osa ei lainkaan. Vika kehittyy usein 15-60 minuutin sisällä viinin avaamisesta.