Kolumni. Tutkimuksessa tutkijalla on tutkittavasta asiasta joku oletus, hypoteesi. Oletus on, että tutkimuksen tulos kertoo tutkijalle, pitikö hypoteesi paikkansa vai ei. Alkoholitutkimuksessa alkaa näyttää siltä, että tulokset riippuvat siitä kuka tutkimuksen rahoittaa.
Otetaan pari esimerkkiä.
THL julkaisi tuloksia juomatapatutkimuksesta. Siinä kysytään kahdeksan vuoden välein joukolta suomalaisia kuinka paljon he käyttävät alkoholijuomia.
Tulokset olivat seuraavat: Alkoholin kokonaiskulutus on vuodesta 2008 laskenut lähes 14 prosenttia. Viikoittaisen kulutuksen keskiarvo on vastaavana aikana laskenut yli 28 prosenttia. Alkoholin käyttökerrat ovat vähentyneet ja samalla humalajuominen vähentynyt merkittävästi. Lisäksi suurempien annosmäärien osuus kaikesta kulutuksesta on laskenut ja pienten määrien kasvanut – ainakin miehillä
No miten asiasta raportoi THL? ”Suomalaiset eivät käytä alkoholia ’eteläeurooppalaisemmin’, vaikka humala vähenee”.
Just! Positiivisin tutkimustulos aikoihin saadaan käännettyä ylösalaisin tutkijoiden omien, mutta myös STM:n virkamiesten päiväunien mukaiseksi.
Lisäksi THL selittää tuloksia aina nurin päin. THL:n mukaan 63 prosenttia kannattaa nykyistä tai nykyistä tiukempaa alkoholipolitiikkaa. Toisin luettuna 74 prosenttia kannattaa nykyistä tai nykyistä väljempää alkoholipolitiikkaa.
Mutta osataan sitä muuallakin.
Britanniassa laskettiin viikottaisen ns. turvallisen alkoholinkulutuksen rajaa miehillä 21 annoksesta 14:ään. Raja on nyt sama kuin naisilla.
Terveysministeriön päätös perustui Sheffield Alcohol Research Groupin (SARG) tutkimukseen. Jälkeenpäin on käynyt ilmi, että samasta datasta onkin kaksi eri raporttia.
Alkuperäisen raportin mukaan alkoholisairauksiin kuolemisen riski ylitti täysraittiiden riskin miehillä 21 ja naisilla 18 annoksen kohdalla.
Paikallisen terveysviranomaisen (Public Health England) terveysohjeista vastaava ryhmä ei kuitenkaan pitänyt tuloksista. He edellyttivät, että tuloksista poistetaan kertoimet niiden sairauksien osalta, joissa alkoholi on vain yksi, kenties pieni, riskitekijä.
Tämä siksi, että aiemmin käytössä ollut malli ei enää tuottanutkaan halutun kaltaisia tuloksia. Riskiä pienentävät kertoimet poistettiin, ja kas – alkoholi onkin entistä vaarallisempaa. Tutkijat toki kirjoittivat kaiken raporttiin, muttei sitä tainnut kukaan lukea. Viranomaiset näyttivät graafeja päättäjille ja näin saatiin rajat alennettua.
Maksajan rooli näyttäisi alkoholitutkimuksissa olevan paljon suurempi kuin yleisesti tiedetään.
Hämmentävää.
Kolumni on ilmestynyt Viini-lehden numerossa 8/2017. Kirjoittaja työskentelee viinien parissa Altia travel retailissa. Mielipiteet ovat hänen omiaan.
