Portaat vievät tunnelmalliseen kellariin. Salon seudulla sijaitsevan Halikon Design Hillin alakerrassa porisee yksi Suomen uusimpia siiderimöitä. Portaiden alapäässä avautuu valoisa, hieman omenamehun tuoksuinen tila.
Siiderintekijä Tapani Levanto tulee vastaan punertavassa villatakissa, siideripullo kädessään. Päivä aloitetaan siiderillä. Kun pirteän hapan, hieman kupliva siideri on lasissa, Levanto kertoo siiderin valmistuksesta:
”Meillä kaikki lähtee omenasta. Käytämme suomalaista omenaa, joista puristetaan mehu ja laitetaan se käymään lajikkeittain.”
Vaski Ciderin toiminnassa on mukana myös Suomen ainoa Michelin-tähtipalkittu sommelier Christina Haukka. Haukka ja Levanto maistavat yhdessä lajikesiiderit ja suunnittelevat, mitkä blendataan keskenään lopulliseksi tuotteeksi. Haukan viini- ja ruokaosaamisesta on iso hyöty siiderien tuotekehityksessä.
”Omaan suuhuni käyvät usein happaman kirpeät hedelmäiset blendit. Christinan taidoista on erinomainen esimerkki syvän omenainen, hennosti kupliva Saaga-siideri, joka on oiva varsinkin ruokakäyttöön.”
Villiomenista siideriksi
Jokaisessa Vaski Ciderin tuotantotilan rosteritankissa pöhisee oma omenalajikkeensa. Tilassa samoillessa huomio kiinnittyy useaan pieneen pyöreään pulloon, joissa kullanvärisen nesteen päällä on teipattuna salaperäisiä koodeja. Levanto kertoo niiden olevan erilaisia vanhojen kartanoiden pihoilta kerättyjä villiomenakokeiluja.
Suomessa ei ole varsinaisia siideriomenia. Levanto tekee kokeiluja ja etsii villiomenista jalostuskykyistä katkeranmakeaa omenalajiketta, joita maailmalla käytetään siiderin tekoon.
Suomalaisissa lajikkeissa tanniinia on hyvin vähän, joten villiomenilla saadaan siideriblendeihin tervetullutta tuhtiutta.
Vaski Ciderillä ymmärretään, miten monimuotoinen juoma siideri on. Kun lasissa on oikean omenamehun väristä, opaalisen kellertävää siideriä ja nenä haistaa natuviineistä ja hapanoluista tuttuja, hieman tallimaisen happamia aromeja, saa sana siideri aivan eri merkityksen.
”Nyt oleva Sour Cider hämää monia, sitä saatetaan luulla vaikka hapanolueksi”, Levanto sanoo.
Tammen tuoksua, jääsiiderin taikaa
Tynnyrikypsyttämössä tammen tuoksu sekoittuu omenaan. Siellä kypsyy vielä salaisten siiderikokeilujen lisäksi myös Vaski Ciderin jälkiruokaherkku eli Muusa-jääsiideri. Meripihkan värinen neste valuu lasiin nautinnollisen hitaasti. Juoma tuoksuu kirpeältä omenalta ja makean hunajaiselta. Maku on kiinnostava, hieman Tokaijin alueen jälkiruokaviinejä muistuttavan katkeranmakea.
Levanto kertoo, että jääsiideriä valmistetaan samalla lailla kuin icewineä, jäädyttämällä omenasta puristettu mehu ja keräämällä siitä sulatuksen yhteydessä ensimmäinen, makein osuus talteen. Näin makeus, hapot ja aromit tiivistyvät.
Keskellä siiderimöä seisoo puinen samppanjapullojen tanssitusteline, joka on täynnä isoja tumman kullan värisiä siideripulloja.
”Teemme samppanjametodilla myös siideriä, sillä saadaan hieman erilainen kuplarakenne.”
Siideriä, taidetta ja ripaus soulia
Vaski Cider on paljon muutakin kuin siiderimö. Myymälän ja taproomin lisäksi Levanto ja kumppanit järjestävät aktiivisesti siideritapahtumia ja levittävät siideritietoutta. Siiderimön omassa näyttelytilassa on vitriinejä täynnä siiderihistoriaa ja paljon siiderikirjallisuutta.
Näyttelytilan seinillä on taitelija Emmi Mustosen maalauksia. Mustonen on yksi Vaski Ciderin omistajista. Taitelijan kädenjälki näkyy myös Saaga- että Muusa-siiderien etiketeissä.
Näyttelyhuoneen tiskillä vilahtaa myös tuttuja levynkansia turkulaiselta Punomo-soulyhtyeeltä ja artisti Antti Autiolta. Molemmille yhtyeille on tulossa oma siideri, helppoa ja kuplivaa tällä kertaa. Ja miksikäs ei, Levanto kun on siiderin lisäksi tunnettu myös musiikkipiireistä sekä soittajana että levy-yhtiön pyörittäjänä.
Levanto esittelee pyynnöstä myös espanjalaista siiderikaatoa, missä pitkä kaatoväli samppanjakokoisen pullon ja lasin välillä ilmaa siiderin ja saa sen kuplimaan. Vähän loiskuu lattialle, mutta se ei meitä haittaa. Fuzz-siideri on juuri sellainen, kuin Levanto on hyvän siiderin olevan: omenaisen raikas ja herkullinen, suussa kupliva ja viipyilevän jälkimaun jättävä. Kuin ihanan omenan puraisu.
Tiesitkö?
Siiderin virallinen määritelmä Suomessa on tuoreista tai kuivatuista omenoista tai päärynöistä tai niistä valmistetuista täysmehuista käymisteitse valmistettu hedelmäviini, joka ei sisällä lisättyä tislattua alkoholia.
Suomalaisen Aidon Siiderin Seura myöntää sertifikaattia tuottajille, joiden siiderit tehdään suomalaisesta tuoreesta omenamehusta, välttäen lisäaineita, luonnollisilla käymismenetelmillä.
Siideri voidaan käyttää joko omenan villihiivoilla tai siideri-, viini- tai samppanjahiivoilla.
Suomen ensimmäinen siideri tuli myyntiin vuonna 1932 Alkon liikkeisiin. Päivittäistavarakaupoissa siideri on ollut vuodesta 1995.
