”Voitte aina luottaa hallitukseen. Me tiedämme, kuinka tärkeää työnne on, ei vain Italian taloudelle, vaan myös maamme maineelle”, Italian pääministeri Giorgia Meloni vakuutti maan viinialalle elokuun alussa Italian valtioneuvoston Palazzo Chigissä.
Melonin tyyliselle rauhoittelulle on kysyntää, sillä Yhdysvaltojen EU:n tavaraviennille elokuussa asettama 15 prosentin tuontitulli iskee lujaa viinialaan Italiassa.
Tapaamisen tarkoitus oli hahmotella strategiaa, joka auttaisi Italian viinialaa selviämään mahdollisimman vähin vahingoin kauppapolitiikan tuoreesta käänteestä. EU-maista varsinkin Italiassa ja Ranskassa viiniala on ollut kauhuissaan ja diplomaatit kiireisiä yrittäessään neuvotella vapautusta tullimaksusta.
Tullimaksun koon selviäminen on sinänsä poistanut epävarmuutta, mutta aiempi keväinen uhkaus 200 prosentin tuontitullista on jo ehtinyt kriisiyttää alaa. On tuottajia, jotka pullottivat viininsä etuajassa tullin pelossa, on peruttuja investointeja ja peruttuja kauppoja. Ranska on jo EU:n suostumuksella myöntänyt alalle tukipaketin, ja Italiassa viiniala vaati tukipakettia.
Italian ja Ranskan osuus 70 prosenttia Yhdysvaltojen viinintuonnista
Ranskan osuus Yhdysvaltojen kaikesta viinintuonnista vuonna 2024 oli 37 prosenttia ja Italian 33 prosenttia. Yhdysvallat on molemmille maille suurin vientimaa. Italia on maailman suurin viinintuottaja ja Ranska toiseksi suurin, joten kyse on alalla massiivisesta kaupan muutoksesta. Siksi muutos heijastuu lopulta koko maailman viinikauppaan.
Mittakaavasta kertoo jotain se, että Italian elintarvikealaa edustavan Coldiretti-etujärjestön mukaan Italian viinialan liikevaihto on runsaat 14 miljardia euroa, alalla toimii 241 000 yritystä ja viiniä kasvaa 675 000 hehtaarilla. Italian viime vuoden lähes kahdeksan miljardin euron viininviennistä Yhdysvaltojen osuus oli 24 prosenttia. Koko EU:n viininviennistä Yhdysvaltojen osuus on noin 27 prosenttia.
Luvassa lienee epävarmuutta, markkinahäiriöitä ja isoja rakenteellisia muutoksia. Niitä tulee aina ja kaikilla aloilla, kun kaupan säännöt muuttuvat merkittävästi. Viinialan ulkopuolelta katsottuna viini on pikkuriikkinen yksityiskohta mullistuksessa, jossa presidentti Donald Trump vääntää maailmankaupan pelisääntöjä mieleisikseen kovalla kädellä.
Tuontiviinien kallistuminen laskee kysyntää
Kun tuontiviinit Euroopasta kallistuvat Yhdysvalloissa tullien seurauksena, niiden kysyntä laskee. Samaan aikaan viinin kulutus supistuu jo muutenkin, joten eurooppalaistuottajien on vaikeaa löytää korvaavia markkinoita.
Yhtälöön vaikuttaa myös Yhdysvaltojen dollarin nopeasti heikentynyt kurssi suhteessa euroon. Vuoden 2025 alussa euron ja dollari olivat jotakuinkin tasakurssissa, mutta elokuussa yhdestä eurosta sai maksaa jo noin 1,13 dollaria. Poikkeuksellisen iso valuuttakurssin muutos on jo nostanut eurooppalaisen viinien dollarihintoja, minkä eurooppalaistuottajat ovat huomanneet supistuneena kysyntänä.
Tuontiviinien kallistumisen pitäisi ainakin teoriassa parantaa kotimaisten viinien kilpailukykyä, mutta Yhdysvaltojen viiniala ei kannata tulleja varauksetta. Viinialaa edustava US Wine Trade Allliance on vaatinut tuonnille Euroopasta vapautusta 15 prosentin tullista. Se perustelee näkemystään sillä, että eurooppalaisviinien kallistuminen iskee lujaa alan tukku- ja vähittäismyyntiin, ravintoloihin sekä tuotantoketjuihin Yhdysvalloissa, siis Yhdysvaltojen talouteen. Samoilla linjoilla on alan kansallinen, Washingtonissa poliitikkoja lobbaava WineAmerica.
Amerikkalaisille viininystävillekin tilanne on sekava. Viini kallistuu, se on varmaa, mutta kuinka varma ylipäänsä on tullien taso tulevaisuudessa? Presidentti Trumpin tapa käyttää tulleja yleisesti politiikan välineenä on kylvänyt epävarmuutta. Kuluttajan näkökulmasta se voi tarkoittaa esimerkiksi, ettei hän viitsi tilata eurooppalaista viiniä, kun sen hintaan ei voi luottaa. Toisaalta, myös kotimaisten viinien valikoima voi supistua, kun kauppiaat joutuvat kiristämään vyötään eurooppalaisviinien menekin nuupahtaessa.
