Yleinen

35 vuotta viiniharrastusta – snobbailusta makuseikkailuihin

09.08.2022 Viinilehden toimitus

Suomalaisten suhde viiniin on kehittynyt huimasti 35 vuoden aikana. Pelonsekainen kunnioitus on muuttunut seikkailunhaluksi sekä rennoksi ruoan ja viinin yhdistämiseksi.

Omppupomppua, Helmeilevää Omenaviiniä 1,5 litran pullossa. Kun Master of Wine Tuomas Meriluoto aloitti työnsä viinien parissa 1990-luvulla, suomalaisten kansanjuoma oli puolimakea valkoviini, jota nautittiin humaltumistarkoituksessa.

 ”Lisäksi juotiin saksalaista puolimakeaa valkoviiniä sinisistä pulloista, jotka päätyivät koristeeksi ikkunalaudoille. Tämä oli sen ajan viinikulttuuria”, Tuomas sanoo.

Kun suomalaiset alkoivat matkustella maailmalla, viineistä innostuneet löysivät kuivan valkoviinin. Samalla suomalaiset kiinnostuivat punaviinistä, jonka moni koki vielä 1970-luvulla karvaaksi ja oudon makuiseksi.

1990-luvun lopulla valkoviinin piti ehdottomasti olla superkuivaa. Nykyään suomalaiset suhtautuvat avoimesti erilaisiin viineihin ja viinityyleihin.

”Nyt valkoviini voi olla myös puolimakea tai tamminen. Punaviini saa olla yhtä hyvin kevyttä pinot noiria kuin synkän makuista rhônelaista”, Tuomas sanoo.

Viinilehden sekä viini- ja keittiötarvikeyritys Decanterin perustaja Juha Berglund muistaa, että suomalaiseen viinikulttuuriin liittyi aiemmin vahvasti elitismi ja snobbailu.

”Kukaan ei uskaltanut valita porukalle viiniä ravintolassa, koska pelkäsi mokaavansa: enhän minä viineistä mitään tiedä. Viinejä kohtaan vallitsi pelonsekainen kunnioitus”, Juha sanoo.

Aikansa juomakulttuurista kertoo paljon Alkon hinnasto vuodelta 1978. Pieneen läpyskään oli listattu aukeaman verran punaviinejä, puolitoista sivua valkoviinejä ja 12 roseeviiniä.

”Puolet hinnaston viineistä tuli Ranskasta, vähän Italiasta ja Espanjasta. Loppumaailma mahtui yhdelle sivulle. Chileä ei ollut olemassakaan, puhumattakaan Uudesta-Seelannista. Kalifornialaista Paul Massonin karahvia myytiin Silja Linella, ja siitä tuli kova suosikki, koska siitä sai hienon kukkamaljakon. Asetelmat viinikulttuuriin olivat tällaiset”, Juha kertoo.

Viiniharrastus / Alkon hinnasto

Alkon hinnastossa vuonna 1978 oli tarjolla 69 punaviiniä, 49 valkoviiniä ja 12 roseeta.

Viiniharrastus: Alkon hinnastoKaikki alkoi korkkiruuvista

”1980-luvun Suomessa viinien harrastaminen oli mielestäni liian hankalaa. Piti perustaa oma korkkiruuvikauppa”, Juha Berglund avaa ideaa Decanterin takana.

Englannissa matkustaessaan hän oli löytänyt nerokkaan korkkiruuvin, Screwpullin. Sen lisäksi oman viinitarvikekaupan syntyyn liittyivät Juhan ystävät Esa Korjula ja Heikki Lehtonen. Juhan tavoin he olivat innostuneita viineistä, mutta harrastaminen oli 1980-luvulla vaikeaa.

Ei ollut laseja tai kirjallisuutta, ei oikein mitään. Myös juomavalikoima oli suppea. Ajattelimme, että täytyy olla muitakin, jotka kohtaavat tämän saman ongelman. Aika pitkälti sen uskon varaan perustimme Decanterin”, kertoo Heikki. Hän on 35 vuotta täyttävän Decanterin nykyinen toimitusjohtaja.

Ensimmäinen Decanter-myymälä avattiin vuonna 1987 Helsinkiin, Heikin opiskelija-asunnon alakerrassa sijaitsevaan liiketilaan. Juha työskenteli itse myymälässä ensimmäisen syksyn, kunnes kaverukset palkkasivat myymälänhoitajaksi Kaarle XII-ravintolan jonosta puheliaan lappilaisen tytön.

Decanterista kasvoi hyvin nopeasti kannattava yritys. Se ei ollutkaan vain kolmen nuoren miehen idealismia viinikulttuurin edistämisestä.

”Screwpullista tuli Decanterin ensimmäinen hittituote. Toinen suosikki oli VacuVinin viinipumppu, jolla avatun viinipullon saa säilymään pidempään. Niitä myytiin paljon, parhaimmillaan tuotetta tilattiin Suomeen kontillinen kerrallaan”, Juha kertoo.

Viiniharrastus suomessa: Juha Berglund Decanter

Kotikeittiöiden master chefit

”Meidän sukupolvemme kasvoi ympäristössä, jossa kulutettiin väkeviä pitkälti humalahakuisesti. Omat lapsemme ovat saaneet aivan toisenlaisen alkoholin kulutusmallin”, Juha Berglund sanoo.

Nykyään suomalainen nauttii mietoja viinejä arviolta yli 15 litraa vuodessa. 1980-luvun puolivälissä mietojen viinien kulutus suomalaista kohti oli vain noin kolme litraa vuodessa, mutta väkevien kulutus oli huomattavasti suurempaa kuin tänä päivänä. Siidereitä ei markkinoilta vielä juurikaan löytynyt.

Nuoret kaupunkilaiset alkoivat kiinnostua viineistä oluiden rinnalla 1990-luvulla. Siihen aikaan muun muassa City-lehti alkoi tuoda esiin kaupunkikulttuuria, johon kuului baareissa käyminen ja viinien juominen laseittain. Ihmiset alkoivat vähitellen ilmentää viinivalinnoillaan omaa persoonaansa.

Ratkaiseva muutos on ollut ruoan ja viinin yhdistäminen, josta ei puhuttu vielä 1980-luvulla, mutta johon viini- ja ruokaharrastajat etsivät nykyään kuumeisesti ideoita.

”Meilläkin kesti pitkälle 1990-luvulle asti hoksata, että viini on olennainen osa ruokakulttuuria. Se kuuluu länsimaiseen kulttuuriin ja sivistykseen”, Heikki Lehtonen sanoo.

Oivallus siirtyi myös Decanterin valikoimaan, kun 2000-luvun alussa valikoimaan tulivat viinitarvikkeiden lisäksi laadukkaat keittiötarvikkeet. Ihmiset halusivat nauttia hyvästä ruoasta muuallakin kuin ravintolassa.

Samalla ruoan ja viinin yhdistäminen alkoi toden teolla kiinnostaa suomalaisia. Trendiä kiihdyttivät maanlaajuinen viinien saatavuus, matkustelu ja television suositut ruokaohjelmat.

Esimerkiksi MasterChefissa mukana olevat tuotteet näkyvät selvästi Decanterin myymälöiden kysynnässä, ja Koko Suomi leipoo -ohjelma on saanut leivontatarvikkeiden etsijät liikkeelle.

Koronapandemian aikana kotona kokkaaminen on lisääntynyt ja laadukkaiden keittiötarvikkeiden suosio on kasvanut entisestään. Korona-aikana keittiötarvikkeiden osuus Decanterin myynnistä on noussut 30 prosentista 40 prosenttiin.

Laseihin rieslingiä ja kuplia

Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet merkittäviä valkoviinin kuluttajia. Esimerkiksi Ranskassa juodaan roseeta enemmän kuin valkoviiniä, mutta Suomen viininkulutuksesta esimerkiksi viime vuonna vain 4,1 prosenttia oli roseeta. Tällä hetkellä Saksa on suomalaisille tärkeä viinimaa, ja valkoviiniä kulutetaan yhtä paljon kuin punaviiniä.

Lähes puolet Alkon myymistä viinilitroista ostetaan hanapakkauksissa. Hanapakkaukset tulivat Suomeen 2000-luvun alussa. Chile reagoi silloin nopeasti hanapakkausten kysyntään, ja siitä tuli litramääräisesti iso viinimaa suomalaisille.

Juomatrendit näkyvät myös Decanterin viinilasien myynnissä: esimerkiksi samppanja- ja kuohuviinilasit ovat lisänneet hurjasti suosiotaan. Decanterin suosituin lasi on tällä hetkellä Riedel Veritas Champagne, kun aiempi hittituote oli Cabernet-punaviinilasi. Pinot noir -lasien kysyntä on kasvanut, ja tietysti suomalaiset rakastavat rieslingiä.

”Riesling on vertaansa vailla oleva buumi Suomessa. Se on viinityyleistä tällä hetkellä kysytyin. Myös klassinen Ranska, Espanjan valkoviinit ja Portugalin punaviinit kiinnostavat. Amerikkalaiset viinit ovat olleet pitkään suosittuja Ruotsissa, ja niiden kulutus kasvaa myös Suomessa”, Tuomas Meriluoto sanoo.

Seikkailunhaluinen asenne

Naturalviinien ja oranssiviinien rinnalla klassikot ovat nousussa Suomen viinimarkkinoilla.

”Ihmiset haluavat esimerkiksi selvittää, mitä klassikkoa tuhdit punaviinit yrittävät jäljitellä tai mistä tammiset valkoviinit ovat saaneet inspiraationsa. Erikoisuuksien ilotulituksessa ihmiset haluavat ymmärtää vanhoja klassikoita, joihin uutuudet nojaavat”, Tuomas Meriluoto sanoo.

Decanterin asiakkaiden lasitoiveissa näkyy myös pienpanimo-oluiden suosio. Oluista halutaan nauttia samalla tavoin kuin viineistä. Artesaanioluilta haetaan Tuomaksen mukaan elämyksellisyyttä.

”Pienpanimo-oluiden valikoima on käsittämättömän laaja ja vaihtuva. Kuluttamisen tavoite ei olekaan löytää yhtä parasta ja siirtyä juomaan vain sitä. Samalla tavoin ihmiset tutkivat viinejä ja ruokaa, he haluavat kokeilla ja seikkailla.”

Viinikulttuurin suuntaa ei määrittele enää yksi iso trendi, vaan useat pienet. Jokainen viiniharrastaja voi seurata blogeissa ja sosiaalisessa mediassa itseään puhuttelevia vaikuttajia. Nykyistä viinikulttuuriamme kuvaakin persoonallisuus.

”Suomessa on vuosikymmenten aikana muodostunut rehellinen ja vilpitön asenne viiniin: tästä minä tykkään tai en tykkää. Ei sen tarvitse olla sen monimutkaisempaa”, Juha Berglund sanoo.

Viiniharrastus Suomessa: Juha Berglund / Decanter

Decanter 35 vuotta

1987

Decanter perustettiin.

1989

Decanter aloitti Viinilehden julkaisemisen. Vuonna 1990 perustettiin Viinilehti Oy, joka osti Decanterilta lehden julkaisuoikeudet. Lehdestä tuli täysin kaupallisesti riippumaton.

1980–1990-luvut

Hittituotteita olivat Screwpull-korkkiruuvi ja VacuVin-viinipumppu. Suosittuja olivat myös viinialueiden kartat sekä Englannista tuotu kirjallisuus.

1995

Decanter aloitti Riedel-tuotteiden jälleenmyynnin Suomessa.

2000

Keittiötarvikkeet tulivat Decanterin valikoimaan.

2010

Kaasupolttimesta ja crème brûlée -vuoista tuli hurjat hitit. Tätä settiä myytiin joulusesonkina lavallinen esimerkiksi Espoon Decanter-myymälässä.

2014

Munakellojen kulta-aika alkoi. Munakelloja on myyty valtavia määriä Decanterin historiassa.

2015

Riedel Veritas -lasisarjasta tuli suosittu. Erityisesti viininystäviä ihastutti Riedel Veritas -samppanjalasi. Spiegelau-erikoisolutlasit tulivat valikoimaan ja olivat heti myyntimenestys.

2017

Nachtmann Noblesse Tumbler -juomalaseista tuli suosittuja.

2019

Spiegelau Party Champagne -samppanjalasista tuli suosikki. Vegatelli-spiraalileikkuri lisäsi myyntiään, kun suomalaiset innostuivat kokkaamaan kesäkurpitsapastaa.

2020

Pizzakivet ja muut pizzatuotteet nousivat huippusuosituiksi. Pastakoneet vietiin käsistä, kun ihmiset alkoivat valmistaa itse pastaa koronapandemian aikana. Alkoi myös cocktailtarvikkeiden hurja buumi, jolle ei näy loppua.

2022

Smash-burgerien teko ja pihviprässit houkuttelevat ihmisiä. Riedelin lasit ja Peugeotin maustemyllyt ovat vakiinnuttaneet asemansa suosituimpina tuotteina.

Samppanjat ja muut kuohuviinit kiinnostavat nyt. Halutuin lasi on tällä hetkellä Riedel Veritas Champagne -lasi, kun aiemmin myydyin oli Cabernet-punaviinilasi. Myös IPA-olutlasit ovat suosittuja. Viinitarvikkeista ehdoton ykkönen on vuodesta toiseen samppanjapullonsulkija.

Lue lisää

Millainen on hyvä viinilasi? Vinkit viinilasin valintaan

19.08.2021 Viinilehden toimitus + kuva Shutterstock

Jaakko Heinimäki: Onneksi Karthagoa ei hävitetty kokonaan

07.10.2020 Jaakko Heinimäki

Pääosassa Maximilian Riedel

16.10.2019 Mikko Numminen + kuva Sami Piskonen

Tule mukaan ja nauti!

Tilaa tästä