viinilehti-rgb Created with Sketch.

Tilaa Suomen ainoa viiniin keskittynyt aikakauslehti!

TILAA

Tilaa Suomen ainoa viiniin keskittynyt aikakauslehti!

TILAA
Valkoviinitrendit 2022
Ilmiöt

Valkoviinitrendit 2022 – mitä nyt kaadetaan lasiin?

28.02.2022 Sanna Pöyry

Valkoviinien kulutus kasvaa Suomessa koko ajan. Me rakastamme edelleen rieslingiä, mutta mitä muuta valkoviinien maailmassa nyt tapahtuu?

Mainos – sisältö jatkuu alla

– Sisältö jatkuu –

Valkoviinit kasvattavat myyntiään

Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna MW kertoo, että vuonna 2020 Suomessa myytiin 24,3 milj. litraa valkoviiniä – ja 10 vuotta sitten 21 milj. litraa. Kasvua on yli 14 prosenttia.

”Chile on jo pitkään ollut valkoviinien ykkönen Suomessa. Suurimmat nousijat viime vuonna olivat Saksa, Italia ja Espanja. Painopiste on siirtynyt taas Eurooppaan päin. Kun 10 vuotta sitten 51 prosenttia myydyistä valkkareista tuli Euroopan ulkopuolelta, viime vuonna 51 prosenttia oli Vanhaa maailmaa ja 43 prosenttia Uutta maailmaa.”

”Suosio liittynee yleiseen Italia-innostukseen ja siihen, että maan punaviinien ja proseccon luoma buumi näkyy nyt valkoviinipuolella. Kiinnostus persoonallisiin rypälelajikkeisiin ja klassikkoalueisiin konkretisoituu Italian kohdalla”, Vilkuna sanoo.

Ostopäätökseen vaikuttaa myös viinin hiilijalanjälki ja luomumerkki.

”Ilmastosyistä tartutaan yhä enemmän valkoviinitetroihin ja -hanapakkauksiin. Myös luomun litramyynti kasvoi viime vuonna liki 30 prosenttia.”

Valkoviinitrendit näkyvät ravintoloissa

”Illallispöydässä valkoviini ei ole enää pikkuveljen roolissa punaviiniin nähden, vaan siitä ollaan yhä kiinnostuneempia sellaisenaan. Vielä 20–30 vuotta sitten valkkareita ei hifistelty niin kuin tänä päivänä näkee hifisteltävän”, sanoo tamperelaisten Bertha- ja Huber-ravintoloiden ravintolatoimenjohtaja Markus Saavalainen.

Hän puhuu mielellään siitä, miten valkoviinin nauttiminen ravintoloissamme on muuttunut –ja samalla siitä, että tietyt valkoviinialueet muuttuvat, kun tarhat eivät enää kulje vain suvussa.

”Viinitarhan omistamisesta on tullut ammatti, koska viinialueille tulee uusia ihmisiä, jotka tekevät asiat niin kuin haluavat, eivätkä siten kuin alueella on aina tehty. Tuotantotyylien pirstaloitumisen myötä myös kotoperäiset valkoiset lajikkeet nostavat päätään.”

Markus Saavalaisen mukaan Uudessa maailmassa trendi on ollut nähtävissä jo pitkään, mutta nyt Euroopan klassisilla viinialueillakin näkyy yhä enemmän viinintekijätulokkaita.

Natuviinit muutoksen airuina

”Suomalaiset nauttivat valkoviineistä rennommin kuin ennen. Natural-viiniliike on osaltaan rentouttanut meitä ja avannut silmät sille, että vaihtoehtoja on. Ravintolassa valkkari voi olla paljon muutakin kuin se kevyt raikas riesling alkupalalle”, toteaa Markus Saavalainen.

Myös helsinkiläisen ravintola Finnjävelin sommelier Santeri Lankinen on työssään huomannut, että hyvin tehdyt natural-valkoviinit ovat olleet jo pitkään tapetilla.

”Niiden yleinen laatu on noussut ilahduttavasti, ja maahantuojat kiinnittävät yhä enemmän huomiota tasalaatuisuuteen. Toisaalta natua on myös käytetty tekosyynä sille, jos jokin valkoviinissä ei ole kunnossa. Siksi joillekin natuviinit kantavat yhä tietynlaista stigmaa.”

Natua tai ei, Markus Saavalainen kokee, että tämän päivän ravintola-asiakkaat ovat valmiita laajentamaan kenttäänsä: enää ei mietitä, että ruoka ja viini pitäisi parittaa juuri tietyllä tavalla.

Santeri Lankinen nostaa esiin myös oranssit viinit ”todella gastronomisina” valkoviineinä.

”Näitä kuorikontaktivalkoviinejä näkee ravintoloiden viinilistoilla, ja käytän niitä itsekin viinipaketeissamme. Usein oranssi osoittautuu asiakkailla illan viinipaketin suosikiksi. Oranssiviinit ovat hienoja kameleontteja, joille on vaikea keksiä ruokaa, joka ei toimisi niiden kanssa.”

Suosituimman valkoviinimaan valtikkaa pitävä Chile kasvatti viime vuonna myyntiään yli 17 prosentilla, mutta Saksa vielä enemmän: huimat 33,8 prosenttia. Kaiken kaikkiaan valkoviinien myynti Suomessa kasvoi viime vuonna 17,1 prosenttia.

Vaihtoehtoja rieslingille?

 Suomalaiset rakastavat rieslingiä – ainakin Alkon myyntilukujen valossa. Santeri Lankisen mielestä rypäle on jo niin yliedustettuna Alkon hyllyillä, että ”sille soisi enemmän vaihtoehtoja”.

”Käytän töissä paljon Chenin Blanc -valkoviinejä. Maahantuojilla on yhä enemmän tarjontaa niistä, ja nyt niitä on alkanut näkyä Alkossakin. Chenineissä on jotain samaa kuin rieslingeissä, mutta ne eivät ole yhtä suoraviivaisen hapokkaita. Chenin Blanc myös kestää tammettamisen kivasti, siinä missä tammitettu riesling ei ole aina niin onnistunut”, Santeri toteaa.

Markus Saavalaisen mukaan tammikypsytetyille, 5–10 vuotta ikää saaneille palstarieslingeille on ”kivasti kysyntää ravintolassa”, mutta asiakkaat ovat valmiita kokeilemaan muitakin rypäleitä.

”Jos aikoinaan vannottiin hetkellisesti ABC- eli Anything But Chardonnay -trendin nimiin, nyt on ehkä jo pikkuisen näkyvissä ABR-ilmiötä. Anything But Riesling tosin edellyttää aktiivisuutta tarjoilijalta: olen huomannut, että moni, joka tilaa viininsä juttelematta henkilökuntamme kanssa, valitsee rieslingiä.”

Markus korostaakin, että ravintolassa valkoviinit – ja tuotteet ylipäätään – myydään sillä, että tarjoilijat tuntevat ne. Ennakkoasenteet saattavat silti istua lujassa:

”Kun siirrytään Bourgognesta Loireen, josta tulee upeita chenin blanceja, odotetaan että päästään reippaasti halvemmalla. Siinä, missä huippuburgunderista maksetaan mukisematta useampiakin satasia, 80–90 euron chenin voi tuntua asiakkaasta kalliilta.”

Saksan nuoret tulevat

Saksan valkoviinit nauttivat nyt suurta suosiota Suomessa. Eli mitä klassikkomaan sisällä on viime aikoina tapahtunut? Saksan viineihin erikoistunut Master of Wine -opiskelija ja VDP Ambassador Teemu Rinta-Mänty nostaa esiin nuoren viinintekijäsukupolven innovatiivisuuden.

”Se näkyy etenkin Rheinhessenin alueella, jonka profiili ja laatutaso on noussut huimasti. Uudenlainen, raikkaan kokeileva meininki pätee niin viininvalmistukseen kuin pakkauksiinkin, jotka ovat räiskyvämpiä ja rohkeampia – eli kuluttajaystävällisempiä”, hän sanoo ja jatkaa:

”Ja Kabinett-viinit elävät uutta renessanssia: niistä on tullut hipsterikamaa!”

Rieslingin rinnalle ovat nousseet Grauburgunder-valkoviinit, joista on tullut ylettömän suosittuja ravintoloiden Hausweineja.

”Rypäleen (Pinot Grigio) suosio selittynee osin sillä, että saksalaiset matkustavat mielellään Pohjois-Italiassa”, Teemu pohtii.

Santeri Lankisen mukaan myös Suomessa ravintola-asiakkaat maistavat mielellään Pohjois-Italian valkoisia.

”Mutta ne eivät myy itse itseään. Esimerkiksi Piemonte-mielikuva on meillä niin vahvasti punainen, että alueen valkoviinien kohdalla tarjoilijan taidoilla on iso merkitys.”

Missä menet, Ranska?

Tiesitkö, että Ranskan Champagnessa tehdään yhä enemmän valkoviinejä – joskin niiden osuus tuotannosta on vielä pieni ja vientiin päätyy vähän? Kun lämpenevä ilmasto takaa Chardonnay- ja Pinot Blanc -rypäleiden entistä paremman kypsymisen, moni pientuottaja kokeilee coteaux champenois’n valmistusta. Isommista taloista Louis Roederer on juuri lanseerannut valkoviinin.

Mutta mitä sitten nautitaan ravintoloissa?

”Bourgognen valkoviineille on aina paikkansa suomalaisissa ravintolapöydissä. Käytän viinipaketeissa myös vähemmän tunnettuja valkoisia burgundereita. Bourgognen eteläisistä appellaatioista, kuten Mâconista ja Saint-Aubinista, tulee paljon hyviä ja hyvän hintaisia viinejä. Pouilly-Fuisse, sen sijaan, alkaa olla jo tosi hinnoissaan”, Santeri Lankinen kertoo ja jatkaa:

”Myös Jura on ollut kiinnostava, mutta alueen viinien saatavuus on melkoisen pientä – se lienee yksi syy sille, ettei niitä juuri näy Alkon hyllyillä.”

Santeri näkisi mielellään myös naapurimaakunta Savoijin valkoviinejä näillä leveysasteilla.

”Savoijissa tehdään paljon huttua hiihtokeskuksiin, mutta alueen upeimmat Altesse-rypäleestä tehdyt viinit ovat elämää suurempia. Harmi, että ne myydään niin paikallisesti.”

Iberian niemimaa tulee!

Luoteis-Espanjan Galiciassa viihtyvälle Albariñolle on soviteltu ”uuden Rieslingin” viittaa, mutta Alvarinhona Portugalin puolella tunnetulla rypäleellä on vahva oma persoonansa, joka loistaa niin lajikeviineissä kuin sekoitteissakin.

”Persoonaa löytyy myös Kanarian saarten kotoperäisistä valkoisista lajikkeista. Kanaria on nyt nousussa, Espanjan viineihin erikoistunut Teemu Rinta-Mänty sanoo ja jatkaa:

”Galician ohella nykymakuun sopivia raikkaita valkoviinejä tulee lähinnä Baskimaalta ja Kataloniasta. Espanja on niin kuuma maa, ettei niitä voi tehdä kaikkialla.”

Vaikka maassa tehdään yhä aika paljon mitäänsanomatonta bulkkia, Santeri Lankisen mielestä sieltä – ja Portugalista – tulee nyt sen verran paljon hyvän hinta-laatusuhteen valkoviinejä, että ”niille pitää antaa uusi mahdollisuus”.

”Esimerkiksi Vinho Verden alue on näyttänyt, että vinho verde on paljon muutakin kuin puolikuivaa, pirskahtelevaa valkkaria. Sieltä löytyy vakavasti otettavia gastronomisia viinejä.”

Teemu Rinta-Mänty nostaa Portugalista esiin myös erittäin hapokkaan Arinto-lajikkeen, josta tehdyissä valkoviineissä on ”paljon potentiaalia” sekä portviineistä tunnetun Douron jokilaakson korkeilta tarhoilta tulevat valkoviinit, jotka ovat yleensä sekoitteita.

Entä Uusi maailma?

Argentiina on punaviinimaa, mutta Mendozasta pohjoiseen sijaitseva San Juanin alue tunnetaan myös Torrontés-valkoviineistä. Monet parhaista tulevat vielä paljon pohjoisempaa, vuoristoisen Saltan hurjan korkeilta tarhoilta: kun vuorokautiset lämpötilavaihtelut ovat suuret, aromaattisen rypäleen raikkaus säilyy. Näiden laatutorrontésien soisi rantautuvan tännekin.

Meillä Suomessa tunnetaan paljon paremmin naapurimaa Chilen valkoviinit, jotka myyvät Alkossa kuin häkä.

”Viininvalmistus Chilessä on teknisesti korkealla tasolla. Seuraavaksi sopiikin odottaa terroir-viinien nousua. Viileitä alueita – Bío-Bíon, Elquin, Limarin ja Casablancan laaksoja – kannattaa pitää silmällä. Viileän ilmaston lajikkeena Riesling viihtyy niissä”, Teemu Rinta-Mänty sanoo ja jatkaa:

”Amerikan mantereen riesling-huippuihin luen New Yorkin kupeessa sijaitsevan Finger Lakesin alueen viinit. Harmillista, ettei näitä herkkuja saa meiltä.”

Myös Markus Saavalainen nostaa esiin viimeaikaiset kokemuksensa amerikkalaisviineistä.

”Meillä Tampereella on viime aikoina myyty runsaasti valkkareita Kaliforniasta, hintaviakin. Näen paljon potentiaalia alueen kulttipientuottajien valkoviineissä. Toivoisin, että meille Suomeen rantautuisi enemmän näitä.”

Santeri Lankisen mielestä Euroopan ulkopuolelta löytyy ”paljon pieniä, todella kiinnostavia laatutuottajia”.

”Esimerkiksi uusiseelantilainen Felton Road on mielettömän hieno talo! Mutta Suomessa ravintoloissa Euroopan ulkopuoliset viinit menevät pitkälti hintapisteen kautta: jos vastaavan tuotteen saa läheltä samaan hintaan, moni miettii, miksi tilata kaukaa?”

Valkkaria pohjoisesta?

Oletko jo päässyt maistamaan skånelaista valkoviiniä? Entä tanskalaista? Jopa Norjasta löytyy tätä nykyä kymmenisen hehtaaria viinitarhoja, joilla kasvaa esimerkiksi valkoisia hybridilajikkeita, kuten Solarista. Vuonomaan ensimmäinen Riesling-sato kerättiin syksyllä 2018.

Englantilaisista viineistä kiinnostuneen taas kannattaa maistaa Bacchus-rypäleestä tehtyjä valkoviinejä, kun sellaisia tulee vastaan.

”Ilmaston lämpeneminen siirtää viininviljelyn rajaa pohjoisemmaksi ja luo uusia viinialueita. Mutta vie aikaa ennen kuin nämä alueet tulevat tutuiksi kuluttajille – tai edes meille ammattilaisille. Lisäksi hidasteena on usein hinta”, Santeri Lankinen sanoo.

Lue lisää

TOP 5: Raikkaat kevätviinit

06.03.2024 Anna-Kaisa Karppinen + Kuva Shutterstock

Viinilehden Vuoden valkoviini on palkittu! Lumoava viini yllätti

04.03.2024 Viinilehden toimitus + kuva Laura Riihelä

Faktat haltuun: Pouilly-Fuissé ja Pouilly-Fumé

22.01.2024 Anna-Kaisa Karppinen + kuva Shutterstock

Tule mukaan ja nauti!

Tilaa tästä