Systembolaget oli nostanut kanteen alkoholin etämyyntiä harjoittavaa tanskalaista Vivinoa sekä tanskalais-ruotsalaista Winefinderia vastaan Ruotsin patentti- ja markkinatuomioistuimessa, koska sen mielestä yritykset markkinoivat väärin etämyynnillä myytäviä alkoholijuomia.
Vivino oli käyttänyt alkoholijuomien markkinoinnissa eräitä ilmaisuja (mm. Fredagmys ja Black Friday), jotka rikkoivat Systembolagetin mielestä Ruotsin alkoholilainsäädännössä markkinoinnille asetettua kohtuullisuusvaatimusta.
Systembolaget ajoi juttua laittomana markkinointina perustellen, että koska etämyynti on laitonta, myös tällaisen palvelun markkinointi on laitonta.
Etämyynti ei ole kiellettyä Ruotsissa
Tuomioistuin päätti ensin ratkaista, onko etämyynti itsessään laitonta, jotta pystyisi arvioimaan, onko tällaisen palvelun markkinointi laitonta.
Patentti- ja markkinatuomioistuin päätyi siihen, että Vivinon toiminta on etämyyntiä, joka ei ole ristiriidassa Ruotsin alkoholilainsäädännön kanssa. Keskeisenä tekijänä tämän arvioimiseksi oli se, että Vivino harjoittaa toimintaansa toisesta Euroopan talousalueen (ETA) valtiosta.
Tuomioistun totesikin, että Vivino saa tämän vuoksi jatkaa viinien markkinointia myytäväksi ja kotiin toimitettavaksi ruotsalaisille kuluttajille.
Taustaa tapaukselle
Ruotsissa tapausta käsiteltäessä keskeiseksi alkoholilain pykäläksi nousi Alkohollagenin 4 luvun 4 §:n kohta 7, jossa todetaan, että ”20 vuotta täyttänyt yksityishenkilö saa tuoda alkoholijuomia maahan omaan tai perheensä käyttöön toisesta ETA-jäsenvaltiosta ammattimaisella kuljetuksella tai muun riippumattoman välikäden välityksellä”.
Tämä muutos tehtiin Ruotsissa alkoholilakiin ns. Rosengren-tuomion jälkeen. Silloin tuontikielto poistettiin ja korvattiin yllä mainitulla pykälällä. Siellä todetaan myös, että ”tuontioikeuden kannalta ei ole merkitystä sillä, onko taustalla oleva kauppatapahtuma alkoholiverolain tarkoittamaa etämyyntiä, ja kuljettaako tavaran myyjä tai joku muu myyjän lukuun vai onko ostaja kyseisessä tapauksessa sopinut kuljetuksesta”.
Tuomioistuin totesikin tämän jälkeen, että ollakseen lain tarkoittama ’riippumaton välikäsi’ edellytyksenä on, että ruotsalaisille kuluttajille alkoholijuomia myyvä myyjä ei voi toimia Ruotsin markkinassa etenkään niin, että toimintaa harjoitetaan Ruotsissa sijaitsevan kiinteän toimipaikan avulla. Tuolloin kyseessä olisi vähittäismyynti, jonka yksinoikeus on annettu Systembolagetille.
Tuomioistuimen päätös
Tuomioistuin totesi siis nyt, että Vivinon toiminta on etämyyntiä, eikä se siis siten riko Ruotsin alkoholilakia. Lausunnossa painotettiin sitä, että vaikka EU-oikeudellinen tulkinta tänä päivänä mahdollistaisi etämyynnin rajoittamisen tai kieltämisen, Rosengren-tapauksen jälkeen laissa sallittua oikeutta yksityiseen tuontiin on tulkittava siten kuin lainsäätäjä sen on lakia säätäessään tulkinnut. Eli vaikka etämyynti lakia säädettäessä oli ilmiönä pieni, se ei tuomioistuimen mukaan oikeuta tulkitsemaan lainkohtaa tänä päivänä suppeammin.
Vivinon toimintaa eikä sen tarjoaman palvelun markkinointia ei siis katsottu lainvastaiseksi.
Joihinkin tiettyihin termeihin tuomioistuin silti puuttui. Se esimerkiksi kielsi uhkasakon nojalla Vivinoa käyttämästä jatkossa mm. Black Friday -tarjouksia markkinoinnissaan.
Winefinderin taas hävisi oikeudessa, mutta valittaa tuomiostaan. Winefinder toimii yhdessä Ruotsissa toimivan Mathem-ruokapalvelun kanssa, joten toiminta ei tuomioistuimen mielestä täytä ”riippumattoman välikäden määritelmää” siten kuin tuomioistuin sen Vivinon tapauksessa totesi. Asian käsittely siis jatkuu.
Ruotsissa alkoholin yksityistuonti on laissa erikseen sallittu (Suomessa sitä ei ole laissa kielletty). Ruotsin patentti- ja markkinatuomioistuimella oli siten käytettävissään lain esitöitä, joista ilmeni, että sallimisen yhteydessä on myös laillistettu etämyynti.
Tuomioistuin myös tekee eron etämyynnin ja vähittäismyynnin välillä. Näin ollen se ei katso, että etämyynti menisi Systembolagetin yksinoikeuden tontille. Etämyyntitoiminta on tuomioistuimen mukaan rajattu selvästi tapahtuvaksi ulkomailla.
Tuomioistuimen mukaan lakia on tulkittava siten, kuin sitä säädettäessä on ajateltu tulkittavan. Eli etämyynnin myöhempi kasvu ei voi vaikuttaa lain tulkintaan suppeammin.
