Yleinen

Alkoholipolitiikka on Suomen suurin alkoholiongelma

06.05.2021 Venla Rossi + kuva Shutterstock

Alkoholipolitiikka on Suomessa ajautunut sellaiseen umpikujaan, että riitoja selvitetään EU-tasolla ja oikeusistuimissa. Se ei oikeastaan ole mikään ihme.

Holhousmentaliteettia jo vuodesta 1756

Rintamalinjat ovat vanhoja. Vuonna Suomeen 1756 julistettiin niin sanottu hattujen kieltolaki, jonka tarkoituksena oli  “hillitä juopottelua”. Säätyjen suostumuksella hallitus julisti viinanpolttokiellon ja asetti korkeat tullit ulkomaalaiselle alkoholille.

Samalla luotiin perustaa alkoholiin liittyvälle julkiselle ja poliittiselle keskustelulle. Kyse ei ole koskaan ollut pelkästä saatavuudesta tai verotuloista, vaan ideologisesta taistelusta liberaalin ajattelun ja valtiojohtoisen holhousmentaliteetin välillä. Nämä kaksi leiriä eivät ole juuri joustaneet asemistaan.

Vähitellen keskustelu on alkanut saada muitakin sävyjä, erityisesti tämän vuoden aikana. Siihen on alkanut liittyä yhä enemmän epäuskoista ihmettelyä siitä, miten omituinen tilanne tällä hetkellä on. EU epäilee Suomen rikkovan lakia, kirkuivat lehtien otsikot tammikuussa. Silloin kansa kauhistui. Olemmeko me, lainkuuliaiset ja nuhteettomat suomalaiset, todella onnistuneet sössimään asiamme niin pahasti, että Brysselin virkamiesten pitää tulla laittamaan meidät kuriin?

Siltä se ainakin vahvasti näyttää.

“En voi sanoa varmuudella onko se laitonta vai ei, koska olen virkamies, en tuomioistuin.”

Perusongelma EU:n kanssa on tämä: alkoholin verkkokauppaa eli etämyyntiä koskeva lainsäädäntö on Suomessa tällä hetkellä niin epäselvää, että kukaan ei tiedä, onko etämyynti laillista vai ei. Tämä taas on johtanut siihen, että Suomi joutuu selvittämään EU-komissiolle etämyyntiin liittyviä käytäntöjään niin sanotussa Pilot-menettelyssä. Siihen joutuminen on vakava paikka: Suomen epäillään siis valtiotasolla syyllistyneen yhteisten sopimusten rikkomiseen.

Siksi ei olekaan ihme, että alkujärkytyksen jälkeen keskustelu on ryöpsähtänyt ennennäkemättömään vimmaan. Esimerkiksi Ylen Marja Sannikka -tv-ohjelma omisti aiheelle kokonaisen jakson helmikuun puolivälissä, otsikolla Alkoholilaki on laittoman epäselvä. Ohjelmassa siteerattiin yhtä keskustelun helmistä, Suomen korkeimman alkoholiasioista vastaavan virkamiehen Ismo Tuomisen lausahdusta etämyyntiä koskien: “En voi sanoa varmuudella onko se laitonta vai ei, koska olen virkamies, en tuomioistuin.”

Siinä kohtaa monen kulmakarvat kohosivat kotisohvilla. Jos sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet eivät osaa tulkita voimassa olevaa lakia, niin kuka sitten osaa? Onko tämä epäpätevyyttä vai vastuun paikoilua?

Venkoilua vapautuksista

Itseasiassa tuo “en voi sanoa onko se laitonta vai ei” -venkoilu on hyvin tarkka kuvaus suomalaisen alkoholipolitiikan tilasta. Myös poliitikot tuntuvat välttelevän aihetta ja hidastelevan uuden lainsäädännön valmistelua parhaansa mukaan.

Alkoholilakia uudistettiin viimeksi vuonna 2017, isojen kohujen saattelemana. Silloin pauhattiin valtavasti esimerkiksi siitä, miten 5,5-prosenttisten juomien tuominen marketteihin saa alkoholinkulutuksen valtavaan nousuun. Niin ei käynyt, mutta kohut eivät loppuneet siihen.

Pian nimittäin kävi ilmi, että laki oli monelta osin puutteellinen.

Laitonta tulkintaa

Ismo Tuomisen epäselvä kannanotto johtuu todennäköisesti varovaisuudesta. Sekä Valvira että sosiaali- ja terveysministeriö ovat nimittäin aiemmin tulkinneet – saman epäselvän lainsäädännön pohjalta – että etämyynti on kiellettyä. Tämä ei ole kuitenkaan EU:lle käynyt, vaan komissio on lausunut, että Suomen alkoholin etämyyntikielto rikkoo tavaroiden vapaan liikkumisen periaatetta vastaan.

Nyt alkunsa saanut Pilot-menettely selvittää tilannetta aiempaa tarkemmin. Menettelyn takana ovat useat kantelut, joita komissioon on lähetetty. Ne liittyvät alkoholijuomien myynnin mahdollisiin esteisiin. Yksi kantelijoista helsinkiläinen Rikhard Sjöberg. Miksi hän on ryhtynyt moiseen operaatioon?

“Ensisijaisesti olen kiinnostunut tässä siitä, että oikeusvaltiossa toimitaan lakien mukaan. Jos jotain ei ole kielletty, niin silloin sen pitäisi olla sallittu”, Sjöberg selittää puhelimitse.

Hän ei edusta kanteluineen mitään tahoa, vaan on kiinnostunut asiasta yksityishenkilönä.

Sjöbergillä on vahva usko, että lopulta Suomi tulee taipumaan asiassa.

“Onhan tämä valtiolle vakava paikka. Kaikista komissiolle tehdyistä kanteluista vain noin neljä prosenttia johtaa mihinkään jatkotoimenpiteisiin. On siis olemassa vakava epäily siitä, että ei ole toimittu yhteisten sääntöjen ja periaatteiden mukaan.”

Kysymysten välttelyä Pilot-menettelyssä

Mikäli Pilot-menettelyssä asiaa ei saada sovittua, seuraa lopulta rikosoikeudellinen käsittely, eli kiista siirretään Euroopan unionin tuomioistuimeen. Sjöberg ei kuitenkaan usko, että siihen asti mennään. Yleensä asiat pystytään ratkaisemaan Pilot-menettelyissä.

“Näissä käy useimmiten niin, että komissio vie jäsenvaltion kellariin ja tekee tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä”, hän kuvailee.

Tähän kaikkeen voi kuitenkin mennä vielä useampi vuosi, sillä byrokratian rattaat pyörivät tunnetusti hitaaseen tahtiin. Silti ilmassa on viimeisen taiston tuntua. Huhtikuun viimeisenä päivänä Suomi antoi vastauksensa EU-komission Pilot-menettelyssä esittämiin kysymyksiin.

Eurooppaoikeiden professori Juha Raitio kommentoi asiaa tuoreeltaan useammalle medialle, ja totesi, että sosiaali- ja terveysministeriön vastaus oli hämmentävä: käytännössä STM vastasi eri asiaan, kuin mitä oli kysytty. Samaa mieltä on Rikhard Sjöberg.

“Komissio pyysi Suomelta selvitystä siitä, miten vähittäismyyntijärjestelmää sovelletaan toisista jäsenvaltioista suuntautuvaan etämyyntiin, ja siten estetään joidenkin tai kaikkien alkoholijuomien myynti. Sen sijaan STM käsittelee vastauksessaan vähittäismyyntijärjestelmän soveltamista vähittäismyyntiin Suomessa.”

Vastuuta paetaan kansalaisohjeiden taakse

Sosiaali- ja terveysministeriön vastauksessa väitetään myös, että Valviran antamalla kirjallisella ohjeella – jossa etämyynti tulkitaan alkoholilain vastaiseksi vähittäismyynniksi Suomessa – ei olisi merkitystä, koska ohje ei ole oikeudellisesti sitova. Tuonnin määrällistä rajoitusta vastaaviksi toimiksi eli tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteen rikkomiseksi lasketaan kuitenkin mikä tahansa toimi, joka voi vaikuttaa suoraan tai välillisesti.

Jo vuonna 1982 EY-tuomioistuin totesi, että myös ei-sitovat valtion toimet lasketaan, koska ”ne voivat olla omiaan vaikuttamaan kauppiaiden ja kuluttajien käyttäytymiseen kyseisen valtion alueella.”

Eritysempää selvyyttä asiaan ei siis vielä saatu ja prosessi jatkuu.

Ihmiset ja yritykset kiistan välikappaleina

Kiistä etämyynnistä alkoi kärjistyä entisestään viime vuoden lopulla, kun tulli aloitti esitutkinnat noin kymmestä yrityksestä, jotka etämyyvät alkoholia Suomeen. Viranomaisten tarkoituksena on saada tuomioistuimilta linjaus siitä, voivatko ulkomaiset firmat myydä alkoholia suomalaisille niin, että yritykset myös ovat osaltaan mukana kuljetuksessa, maahantuonnissa ja tuotteen luovutuksessa ostajalle Suomessa. Käytännössä kyse on siitä, että vuosikymmeniä jatkunut poliittinen kiista sysättiin tällä kertaa tuomioistuimen harteille, kun poliitikot eivät kykene sitä ratkaisemaan.

Välikappaleiksi joutuivat yritykset ja niitä pyörittävät ihmiset. Tähän mennessä kymmenestä tapauksesta neljän osalta tutkinta on syyttäjän ratkaisulla lopetettu muun muassa vähäisyysperusteella.

Ei olekaan ihme, että eurooppaoikeuden tohtorikoulutettava Kukka Kuusela pitää tilannetta omituisena.

“Jos voidaan käynnistää tutkintoja ja väittää, että toiminta on rikollista, vaikka niin ei lue laissa, niin mitä oikeusturvaa kenellekään enää on”, hän ihmettelee.

Kuusela toivookin, että vielä voimassa olevat tutkinnat pantaisiin jäihin siihen asti, kun asiaan saadaan selvyys tavalla tai toisella. Hänen mielestään julkista keskustelua asiasta Suomessa on pyritty myös välillä hämmentämään esimerkiksi niin, että mukaan on sotkettu kysymys Alkon monopolista ja vähittäismyynnistä.

“Siitä ei ole nyt kyse, vaan tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta. Me olemme EU:hun liittyessämme sitoutuneet unionin sääntöihin ja periaatteisiin. Emme voi valita itse, mitä niistä noudatetaan ja mitä ei.”

Alkoholi kiertää Viron kautta suomalaisten koteihin

Ulkomailta tilaaminen on ollut ja tulee todennäköisesti pysymään hyvin pienenä ilmiönä. Ylivoimaisesti suurin osa Suomessa kulutetusta alkoholista hankitaan kotimaasta tai esimerkiksi Virosta.

Viroon liittyy myös kysymys suomalaisten pienpanimojen asemasta. Laki asettaa tällä hetkellä ulkomaiset ja kotimaiset toimijat eri asemaan. Ulkomailla toimivien yritysten etämyynti on epäselvässä tilassa, mutta kotimaisilta yrityksiltä verkkokauppa on selkeäsanaisesti kielletty – paitsi siinä tapauksessa, että tuotteet noudetaan yrityksen omista tiloista. Siksi jotkut suomalaiset pienpanimot ovat alkaneet kuljettaa tilatut juomat ensin Viroon ja sitten sieltä takaisin, koska tällä tavalla kieltoa on mahdollista kiertää.

On vaikea kuvitella, että tämä olisi kenenkään etu.

Vitkuttelua äänestystuloksien pelossa?

Lainsäädäntötyö on tunnetusti hidasta, mutta juuri koskaan se ei ole niin hidasta kuin silloin, kun pitäisi tehdä päätöksiä alkoholin suhteen. Näyttää siltä, että poliitikot väistelevät aihetta siksi, että päätettiinpä alkoholista sitä tai tätä, osa äänestäjistä ärsyyntyy.

Kun Krista Kiuru sai puheenvuoron eduskunnan täysistunnossa joulukuun 15. päivä vuonna 2017, hänellä oli selkeä viesti. Kiuru ryöpytti oppositiopoliitikoille tyypillisellä raivolla Juha Sipilän johtamaa hallitusta siitä, ettei se ollut kyennyt alkoholilain uudistamisprosessin yhteydessä ratkaisemaan alkoholin etämyyntiin liittyviä kysymyksiä.

“Minusta se on käsittämätöntä, että täällä ollaan muina miehinä näin merkittävän päätöksen edessä“, Kiuru pauhasi.

Oppositiopoliitikko Kiuru oli tuolloin selkeästi sitä mieltä, että koska etämyyntiä ei ole laissa selkeästi kielletty, sen tulisi olla laillista.

Nyt Krista Kiuru on ollut asiasta vastaava ministeri kahden vuoden ajan, ja hänen suhtautumisensa asiaan on muuttunut. Kesällä 2019 hän totesi Turun Sanomille, että ei ole vielä valmis linjaamaan asiassa suuntaan tai toiseen. Vastuu siis vaientaa.

Muut hallituspuolueet taas odottavat Kiurulta esitystä, johon ne voisivat ottaa kantaa. Sellaista ei ole näkynyt.

Negatiivinen alkoholikeskustelu myrkyttää

Esseisti Tommi Uschanov kertoo teoksessaan Miksi Suomi on Suomi (2012), että 1990-luvulla tehtiin vertaileva tutkimus, jossa selvitettiin suomalaisten ja hollantilaisten käsityksiä omasta kansastaan. Suomalaiset juovat henkeä kohti laskettuna kahvia paljon enemmän kuin hollantilaiset, mutta silti juuri hollantilaisista merkittävä osa oli sitä mieltä, että he juovat kahvia poikkeuksellisen paljon. Alkoholin suhteen tilanne oli päinvastoin. Sitä käytetään Suomessa henkeä kohti vähemmän, mutta näistä kahdesta kansasta juuri suomalaiset pitävät itseään viinaan menevänä juopottelijakansana. Tämä käsitys on kuitenkin ollut virheellinen jo syntymästään saakka.

Alkoholikulttuuria pitkään tutkinut Antti Maunu käyttää termiä “humalamyytti”. Se on tutkijan mukaan vaikuttanut juomakulttuuriimme jo yli sadan vuoden ajan ja synnyttänyt negatiivisuuden kierteen alkoholiin liittyen. Tällä Maunu tarkoittaa, että kun puhumme alkoholista, puhumme paljon siitä, mikä on meistä huonoa, pahaa ja vaarallista ja mitä vastustamme. Paljon vähemmän osaamme puhua siitä, mikä olisi meille omista lähtökohdistamme hyvää, tärkeää tai tarpeellista ja mitä kannatamme.

Negatiivisesta identiteetistä seuraa Maunun mukaan, että suomalainen alkoholikeskustelu on usein tylsää, tympeää ja ilkeää. Siinä ei useinkaan kyetä etenemään eikä löytämään uusia ratkaisuja. Sitä paitsi keskustelu on kiertänyt samaa negatiivista kehää jo sata vuotta.

Tuo negatiinen asenne on ulottanut lonkeronsa monella tavalla myös lainsäädäntötyöhön, tehnyt poliitikoista varovaisia ja vienyt nyt lopulta alkoholiyrittäjiä syytettyjen penkille. EU voi määrätä meidät noudattamaan omia säädöksiään, mutta asenteet eivät muutu käskemällä. Suomen toiseksi suurin alkoholiongelma heti alkoholipolitiikan jälkeen taitaakin olla koko alkoholikeskustelun laatu.

Lue lisää

Alkoholin etämyynti: Miten etenee keskustelu Suomessa?

24.06.2021 Viinilehden toimitus

Etämyyntikeskustelua naapurissa – Kanne Vivinoa vastaan hylättiin Ruotsissa

11.05.2021 Viinilehden toimitus

Alkoholin etämyynti: kannanotto tilanteeseen

24.03.2021 Viinilehden toimitus + kuva Shutterstock