Pohjoisitalialainen Franciacortan alue tuottaa yhä enemmän kiinnostavia ja korkealaatuisia kuohuviinejä. Alueella satsataan nyt erityisesti luomuviljelyyn.
Jyrkkien vuorten reunustaman Iseo-järven eteläpuolella levittäytyvän Franciacortan maa on pitkälti ravinneköyhää moreenia ja täynnä isoja kiviä.
”Eli täydellinen kasvualusta köynnöksille, joiden rypäleistä on tarkoitus tehdä korkeatasoista kuohuviiniä”, huudahtaa Veronica Cocchetti.
Seisomme Erbuscon kylän laitamilla. Sataa tihuuttaa. Mutta edessämme hehkuu aurinko, Ca’ del Boscon viinitilan valtava pronssiportti.
”Tämä Arnaldo Pomodoron suunnittelema portti kuvastaa sitä, miten tärkeää auringonvalo on rypäleiden kypsymiselle”, vierailuamme emännöivä Veronica sanoo.
Viinitilan omistajan Maurizio Zanellan rakkaus designiin näkyy kaikkialla. Päärakennuksen katolla istuu lauma sinisiä susia, ”tarhoja valvomassa”. Pihamaata hallitsee näyttävä marmoripatsas nimeltä Valon sankari. Kellarissa terästankkihuoneen kattoa koristaa kiinalainen rautalankataide. Nyt ollaan Franciacortan pyhätössä.
Ca’ del Bosco on Italian merkittävimpiä ja arvostetuimpia kuohuviinin tuottajia. Talon liki 220 tarhahehtaarilla kasvaa kaikkia DOCG Franciacorta -kuohuviiniin sallittuja rypäleitä eli Chardonnayta, Pinot Noiria ja Pinot Blancia, hieman Bordeaux-lajikkeita ja Pinot Neroa – sekä yllättäen Carménèrea, Chilen punaista ylpeyttä.
”Kuplivan franciacortan ja kahden valkoviinin ohella valmistamme viittä eri punaviiniä ja olemme taatusti ainut franciacorta-tila, jolla on portfoliossa 100-prosenttinen carménère”, naurahtaa tilan PR:stä vastaava Alessandra Viola.
Valtaosalla, 70 prosentilla, tarhoista kasvaa kuitenkin Chardonnayta. Rypäle on myös talon tunnetuimman viinin – runsaan hedelmäisen, hienostuneen kermaisen ja viehkeän paahteisen – Cuvée Prestigen, selkäranka. Noin miljoona pulloa 1,7 miljoonan pullon vuosituotannosta on Cuvée Prestigeä. Huimista tuotantomääristä huolimatta laatu on korkealla, ja tilan viinit niittävät tunnustusta kansainvälisissä vertailuissa. Laadun takaavat monet tekijät. Ensinnäkin tarhat on istutettu hyvin tiuhaan.
”Emme halua köynnösten haaskaavan energiaansa liialliseen pituuskasvuun, joten niitä on istutettu peräti 10 000 hehtaaria kohden. Näin ne tuottavat pienemmän mutta konsentroituneemman sadon”, Alessandra sanoo.
Sato kerätään käsin, jotteivät rypäleet vahingossakaan murskaudu. Ne myös lajitellaan huolellisesti ennen puristamista.
”Paras osa rypälemehusta, coeur du cuvée, menee lippulaivaviineihimme. Cuvée käytetään muihin. Vaikka puristetun mehun häntäosan (taille) laatu olisi kuinka loistavaa, emme hyödynnä sitä viineissämme”, Veronica Cocchetti toteaa ja jatkaa:
”Esimerkiksi tämän Cuvée Prestigen rypäleet ovat kasvaneet 134 eri tahalla, joten valikointi on äärimmäisen tärkeää. Jokaisen tarhan rypäleet on myös vinifioitu erikseen ennen sekoittamista.”
Kun sekoittamisen yhteydessä joukkoon vielä lisätään parisenkymmentä prosenttia reserviviinejä, tuotantotapa tuo vahvasti mieleen Krugin samppanjatalon.
Yhtymäkohtia Champagneen löytyy muitakin.Kun Ca’ del Boscon itselleen lomataloksi vuonna 1964 ostaneen Annamaria Clementi Zanellan tuolloin teini-ikäinen poika Maurizio kiinnostui viinistä, hän alkoi tehdä opintomatkoja Champagneen. Noilta reissuilta tarttui mukaan tilan ensimmäinen enologi, André Dubois.
”Moët & Chandonin kellarimestarina toimiva Dubois muutti tänne ja auttoi Maurizion alkuun. 1979 istutettiin ensimmäiset viisi köynnösriviä. Loppu on historiaa”.
Äidin kunniaksi nimetty talon lippulaivaviini Annamaria Clementi, sekä sen roseeversio, saavat kypsyä hiivasakan päällä peräti yhdeksän vuotta. Samppanjatalojen prestige cuvéiden tapaan viiniä valmistetaan vain parhaina satovuosina ja parhaiksi kasvuluokitelluilta (cru) tarhoilta.
Annamaria Clementi 2008 on ylvään herkullinen lasissa, mutta vaatii selvästi aikaa. Omaksi suosikiksi nousee upean tasapainoinen, neljä vuotta hiivasakan päällä viettänyt Dosaggio Zero 2013, johon ei ole lisätty lainkaan sokeria. Violan mukaan makeuttamattomat kuohuviinit kasvattavat suosiotaan Franciacortassa.
”Silti vasta harva tuottaja tekee viiniä ilman sokeria, vaikka alueemme tarjoaa siihen oivat edellytykset – rypäleet kypsyvät varmemmin kuin viileässä ja sateisessa Champagnessa. Toisaalta, jos kuumat lämpötilat ja kuivuus yleistyvät tätä tahtia, rypäleisiin kertyy liikaa luontaista sokeria, ja franciacortan raikkaudelle elintärkeä hapokkuus kärsii.”
Sato kerätäänkin entistä varhemmin. Perinteisesti Ca’ del Boscolla korjuu on alkanut 10.–15. elokuuta, mutta viime vuosina väki on kokoontunut tarhoille jo elokuun alussa.
”Rypäleiden optimaalisen happo-sokeritasapainon kannalta liian aikainen korjuu ei ole hyvä asia”, huokaisee Viola.
Franciacorta on siis samojen ilmastollisten haasteiden edessä kuin Champagne ja moni muu eurooppalainen viinialue. Mutta siinä missä Champagnella on etunaan globaali tunnettuus ja arvostus sekä nerokas markkinointikoneisto, Franciacortalla riittää vielä työsarkaa imagonsa hiomisen kanssa.
Ennusmerkit ovat kuitenkin hyvät. Laatuajattelu vahvistuu, kansainvälisesti tunnettu Ca’ del Bosco näyttää tietä ja pieniä laatutuottajia nousee esiin. Lisäksi luomusertifioitujen tai muutosvaiheessa olevien tarhojen osuus 20 000 hehtaaria käsittävästä Franciacortan viinialueesta on ihailtavan korkea: liki 70 prosenttia.
Luomu puhuttaa myös Stefenin sisarusten luotsaamalla 1701 Franciacorta -tilalla.
”Consorziossa on jopa väläytelty sitä, että DOCG Franciacorta -statuksen kriteeriksi asetettaisiin jatkossa luomusertifikaatti”, kertoo Federico Stefini.
Ajatus on Italian DOCG-mittapuulla poikkeuksellinen – mutta linjassa alueen luomuviljeltyjen tarhojen prosenttiosuuden kanssa.
”Jos näin tapahtuu, se vie varmasti vuosia”, keskeyttää Silvia Stefini.
Sisarusten luotsaama 1701 Franciacorta on ensimmäinen biodynaaminen Franciacorta-tila. Federico johtaa liiketoimintaa, Silvia vastaa PR:stä ja markkinoinnista. Enologina toimii Marco Benedini.
Vasta 2012 aloittanut viinitila on hyödyntänyt luomu- ja biodynaamisia metodeja alkumetreiltä lähtien. Cazzagon kirkon vieressä sijaitsevaa, pitkää heinää ja kukkia sekä luonnonyrttejä rehottavaa Chiesetta-tarhaa viljeltiin aiemmin luomun sijaan tavalliseen tapaan.
”Vaikka olemme viinitilallisina intoilevia aloittelijoita, lopetimme ensi töiksemme myrkkyjen käytön tarhalla. Se tuntui luontevalta jatkumolta lapsuudellemme: äiti oli jo 80-luvulla tarkka siitä, että laitamme suuhumme vain luomua”, Federico muistelee.
Chiesetta kasvaa pelkkää Chardonnayta, muilla tarhoilla viihtyy myös Pinot Noir. Pinot Blancia Stefinit eivät viljele. Hehtaareja on 10 ja tuotanto 60 000 pullon hujakoilla.
Demeter-luomusertifikaatti heltisi nopeasti, neljässä vuodessa.
”Huomasimme heti, että terveiden tarhojen kypsistä rypäleistä on helppo tehdä tervettä kuohuviiniä. Kun raaka-aine on kunnossa, ei ole syytä rakentaa keinotekoista makupalettia aromatisoiduilla hiivoilla”, Silvia sanoo.
Sulfiitteja lisätään vain alkoholikäymisen yhteydessä, minimaalisia määriä. Käyminen tapahtuu luonnon omilla hiivoilla. Korkin vaihdon yhteydessä, kuohuviineihin ei lisätä lainkaan sokeria. Viinejä ei myöskään suodateta eikä kirkasteta, mutta ne kylmästabiloidaan viinikiven synnyn ehkäisemiseksi.
Neljän franciacortan – Brut, Vintage, Satèn ja Rosé – ohella 1701 valmistaa amforaruukuissa viinejä, jotka eivät täytä alueen DOCG-säädöksiä. Siksi ne luokitellaan IGT-viineiksi.
Surnàt on kuplimaton Chardonnay-valkoviini, Sullerba puolestaan hiivan ja sokerin sijaan rypälemäskillä käytetty pet-nat (kevyesti pirskahteleva viini), jolle ei tehdä korkinvaihtoa. Valmistustapa muistuttaa col fondo -menetelmää eli historiallista proseccon valmistustapaa.
”Luontoystävällinen viljely on meille elämäntapa, tapa suhtautua maailmaan. Moni biodynaaminen tuottajahan on myös kasvissyöjä”, toteaa Silvia.
Biodynaaminen viljely on silti haastavaa. Franciacortassakin tarhat saattavat olla varjoisia, jolloin köynnöksiin kertyy helposti kosteutta. Silloin iskevät sienisairaudet.
”Täällä on myös luomutiloja, jotka esiintyvät biodynaamisuuden airuina, mutta eivät hyödynnä Steinerin metodeja kunnolla”, Federico tuhahtaa.
Miehen mielestä moni paikallinen tekee myös sen virheen, että nauttii kuohuviininsä aivan liian kylmänä.
”Rakastan juoda franciacortaa 13–14-asteisena. Vasta silloin se paljastaa todellisen luonteensa.”
Myös Ferghettinan perhetilalla panostetaan ympäristöystävälliseen viljelyyn. Vuonna 1991 perustetun tilan tarhoista jo 90 prosenttia on luomusertifioituja. Luomuajattelun ohella talo tunnetaan neliskulmaisesta pullostaan. Erikoinen pullomalli on tiluksia meille esittelevän Laura Gattin veljen keksintö.
”Matteo kehitteli pullon, koska hän havaitsi hiivasakan levittyvän kulmapullossa paremmin. Pakkaamme vuosikertachardonnaymme ja -roseemme näihin pulloihin jo kahdeksatta vuotta”, kertoo veljensä tavoin Milanossa enologiksi opiskellut Laura.
Viihtyisässä tasting-tilassa käy aikamoinen vilske. Ferghettina on avoinna 360 päivää vuodessa sunnuntai-iltapäiviä lukuun ottamatta. Maisteluhuoneessa istuukin naapureita, ystäviä, ostoksille poikenneita ohikulkijoita sekä pareja, jotka pian viettävät häitään Ferghettinan tiloissa. Myös Roberto-isällä on aikaa vaihtaa kuulumisia ihmisten kanssa.
”Isä on periaatteessa eläkkeellä, mutta hän on aktiivinen kaikessa, kuin 15-vuotias pojankoltiainen. Tai tulivuori, joka ei nuku koskaan”, Laura nauraa.
Ferghettinan kuohuviineille on ominaista erittäin korkea hapokkuus ja puhtaan hienostunut hedelmäisyys. Kuuden franciacortan lisäksi tehdään pieniä määriä valko- ja punaviiniä.
Kellarin kulmassa nököttää puinen coquard-puristin. Siinä puristetaan Pinot Noir -rypäleet, joita kasvaa vajaalla kolmanneksella Ferghettinan tarhoista.
”Taidamme olla Franciacortan ainut tila, jolla on coquard. Hellävarainen puristus vaan sopii loistavasti ohutkuoriselle Pinot Noirille.”
Chardonnay sen sijaan puristetaan pneumaattisella puristimella. Lisäksi muutamat tilan 200 hehtaarista kasvavat Pinot Blancia. Rypäleestä tehdään Curtefranca-valkoviiniä.
”Nämä parikymmentä barrique-tynnyriä ovat valkoviinimme fermentointia varten. Franciacortien ensimmäinen käyminen sen sijaan tapahtuu meillä aina terästankeissa, jotta tyyli olisi mahdollisimman raikas.”
Toisen käymisen jälkeen tilan kuohuviinit lepäävät 3–7 vuotta hiivasakkansa päällä – eli huomattavasti pidempään kuin DOCG edellyttää.
Omaa viiniä Ferghettinan tila tuottaa 400 000 pulloa. Suurin osa siitä on kuohumatonta. Tilan kuohuviineistä yli 80 prosenttia juodaan franciacortalle tyypilliseen tapaan kotimaassa.
”DOCG-alueemme on pieni ja verrattain nuori. Lisäksi kulutuksen keskittyminen tänne Italiaan on osasyynä siihen, että brändimme on paljon huonommin tunnettu kuin esimerkiksi proseccon”, Laura miettii.
Kasvun varaa siis on, mutta franciacortinot eivät halua sen tapahtuvan laadun kustannuksella. Proseccon maailmanlaajuinen invaasiohan perustuu pitkälti tusinalaatuisen halpaproseccon tuotannon räjähdysmäiseen kasvuun.
”Olen luottavainen, että askel askeleelta Franciacorta on matkalla kohti hyvää tulevaisuutta. Aloittihan isäkin aivan tyhjästä vuokraamalla tarhoja ja kellaritilaa – ja katso, missä olemme nyt!”
Tiesitkö tämän Franciacortasta?
- Franciacortan DOCG-alue rajautuu pohjoisessa Iseo-järveen, lännessä Oglio-jokeen ja idässä Brescian kaupunkiin, jääden Brescia–Milano-moottoritien pohjoispuolelle.
- Nimi juontuu alueen historiallisesta nimestä Franza Curta. ”Curtes francae” on latinaa ja viittaa verovapaaseen alueeseen, jolla elävät ja maanviljelyyn osallistuvat munkit oli vapautettu verovelvollisuudesta.
- DOC-alueeksi vuonna 1967, DOCG-status kuohuviineille (ei muille viineille) heltisi 1995.
- Kypsytysajat hiivasakan päällä vaihtelevat viinityypin mukaan. Minimikypsytysaika DOCG Franciacorta -viineille on 18 kuukautta. Vuosikertafranciacortalta, millesimato, vaaditaan 30 kuukauden hiivasakkakypsytystä ja riserva-viineiltä vähintään 60 kuukautta.
- Satèn tarkoittaa franciacorta-kuohuviiniä, jonka paine on korkeintaan 5 ilmakehää (bar) tavanomaisen 6 ilmakehän sijaan. Satén-viinit ovat silkkisempiä suutuntumaltaan, ja niissä on pehmeän kermainen kuohu.
- Vientiin noin 17,5 miljoonan pullon vuosituotannosta menee vain hieman yli 10 prosenttia.
Kiinnostuitko?
Maista Alkon valikoimista ainakin nämä franciacortat:
Ca’ del Bosco Cuvée Prestige Franciacorta Brut, Alko 501587, 29,98 €
Ferghettina Franciacorta Brut, Alko 911187, 29,88 €
Berlucchi ’61 Franciacorta Satèn Brut, Alko 559647, 34,89 €
