Viiniopas

Alhaiset prosentit – mitä kaikkea matala-alkoholisuus pitää sisällään?

02.01.2019 Teksti Mika Vanne Kuva Shutterstock

Raikkaita, hyvänmakuisia ja matala-alkoholisia tuotteita suosiva trendi on levinnyt Suomeen melko nopeasti. Mutta mitä matala-alkoholisuus pitää sisällään?

Raikkaita, hyvänmakuisia ja matala-alkoholisia tuotteita suosiva trendi on levinnyt Suomeen melko nopeasti. Erityisesti nuoret nauttivat mielellään miedompia juomia. Mutta mitä kaikkea matala-alkoholisuus oikein pitää sisällään?

Alko nosti parisen vuotta sitten alkoholittomat tuotteet laajasti esiin niin myymälöissä kuin netissäkin. Valikoima laajeni ja kuluttajat huomasivat uudet tuotteet. Alkoholittomia viinejä on saanut myös ruokakaupoista, mutta siellä tarjonta on ollut melko pientä. Nyt tilanne on muuttumassa. Ruokakaupat ovat ottaneet uuden lain myötä entistä enemmän alle 5,5 prosenttisia tuotteita valikoimiinsa. Alko sen sijaan keskittyy alkoholittomiin ja yli 5,5 prosenttisiin tuotteisiin, joihin sillä on monopoli.

Terminologia alkoholittomille on moninainen. EU:ssa alkoholipitoisuus on merkittävä etikettiin, jos alkoholia on juomassa vähintään 1,2 prosenttia. Käytännössä kuitenkin alkoholittomaksi luokitellaan tuote, jossa on korkeintaan puoli prosenttia alkoholia.

Alkoholittomaksi viiniksi sanotaan viinistä tehtyä tuotetta, josta alkoholi on poistettu kokonaan tai lähes kokonaan. Alkoholittomaan viiniin saa – yllättävää kyllä – lisätä rypälemehua, tiivistettyä rypälemehua ja jopa aromeja.

Alkoholittomia ovat luonnollisesti myös tuotteet, joissa ei ole alkoholia koskaan ollutkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi rypälemehu ja siitä tehdyt juomat sekä marja- ja lehtiuutteista tehdyt kotimaiset kuohuvat juomat.

Viinijuomat ovat viinipohjaisia juomia, joita valmistetaan sekoittamalla viiniä ja eräänlaisia miksereitä. Makua voidaan muokata lisäämällä juomiin hedelmiä, aromeja ja sokeria. Viinijuoman alkoholipitoisuus voi vaihdella alkoholittomasta lähes viinin lukemiin.

Alkoholittomien viinijuomien raaka-aine on alkoholiton viini. Tarpeen mukaan tuotteisiin on lisätty vaikkapa happoja, rypälesokeria, aromia ja hapettumisenestoaineita. Niiden säilyvyyttä voidaan parantaa rikkidioksidin lisäksi askorbiinihapolla tai kaliumdisulfiitilla.

Alkoholia sisältävissä viinijuomissa viinin määrä sekoituksessa vaihtelee. Toisena osana sekoitusta voi olla kivennäisvesi, maustettu mikseri tai hedelmäuute. Sokeriakin on usein jonkin verran. Hapettumisenestoaineita saatetaan käyttää, mutta alkoholijuomissa vain rikkidioksidi on merkittävä takaetikettiin.

Viinijuomien markkinointi on usein hieman harhaanjohtavaa. Esimerkiksi pinot grigio -viinistä ja mixeristä sekoitetussa 4,7 prosenttisessa viinijuomassa rypäleen nimi saattaa olla etiketissä isolla ja muu teksti pienemmällä. Tuotetta saattaa siis helposti luulla matala-alkoholiseksi pinot grigio -viiniksi.

Lähimpänä viiniä ovat viinijuomat, jotka on valmistettu pääpiirteissään kuten viini. Tällaisia ovat muun muassa Torresin Suomen markkinoille kehittämät Sangre de Toro 5,5 % -viinit. Niiden takaetiketissä lukee ”rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rypäleet on kerätty hieman normaalia aiemmin ja ne ovat käyneet viiniksi niukasti alkoholia tuottavalla hiivalla. Käymisen jälkeen viinejä on kypsytetty muutama kuukausi ja sen jälkeen alkoholia on poistettu samalla tavoin kuin viineistäkin. Ero on siinä, että alkoholia poistetaan enemmän kuin mitä viineistä saa poistaa.

Osa aidoista viineistä on luontaisesti matala-alkoholisia. Alkossa alle kymmenprosenttiset viinit on merkitty termillä matala-alkoholinen viini. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan, sillä joitain viinijuomia myydään virheellisesti matala-alkoholisina viineinä.

Perinteisiä vähäalkoholisia viinityylejä ovat Portugalin Vinho Verde ja Italian makeat kuohuvat (Asti, Moscato d’Asti ja Lambrusco) sekä osa saksalaisista viineistä. Proseccot ja Hunter Valleyn semillonit jäävät 11 prosentillaan niukasti Alkon rajauksen ulkopuolelle.

Myös viineistä voidaan poistaa alkoholia, mutta ainoastaan niin, että alkoholipitoisuus laskee korkeintaan kaksi prosenttiyksikköä. Uusien menetelmien myötä markkinoille on saatu alle kymmenprosenttisia viinejä eri puolilta maailmaa. Näissä viineissä yhdistyvät usein aikainen sadonkorjuu, valikoitu hiiva ja viileä käyminen, joka säilyttää aromit. Moni näistä viineistä on enemmän tai vähemmän makea. Alkoholin määrää voidaan säädellä myös jättämällä osa sokerista viiniin.

Kannattaa siis olla prosenttiviidakossa hereillä. Jos haluat nauttia matala-alkoholisia viinejä, mieti, mitä oikein haluat. Alkoholin haittavaikutusten estäminen tai vähentäminen on selkeä motiivi ja valinta on silloin helppo. Jos taas motiivina on energiansaannin vähentäminen, kannattaa lukea tuoteselosteita tarkasti, sillä sokeri on usein piilossa. Lasillinen 13 prosenttista kuivaa viiniä sisältää suunnilleen saman määrän energiaa kuin lasillinen 10 prosenttista viiniä, jossa on 40 grammaa sokeria litrassa.